Opinnäytetyön disposition eli rakenteen suunnittelussa käytetään usein verkkoselaimella toimivia miellekarttaohjelmia. Opinnäytetyön tekijä tulee yleensä toimeen ilmaisversioilla. Bubbl.usilla ja Mindmeisterilla pystyy tekemään itselleen demoversion miellekartasta ilman kirjautumista. Jos sen haluaa tallentaa tai jakaa muiden kanssa, pitää palveluihin kirjautua. Tiukan paikan tulleen miellekartan pystyy tallentamaan myös ilman rekisteröitymistä. Se onnistuu, jos miellekartasta ottaa kuvan ruutukaappauksella (Ctrl-Alt-PrtScn).
Digitaalisiin muistikirjoihin tallennetaan webbisivuja tai niiden osia sekä omia muistiinpanoja. Niihin voi säilöä myös ääntä, kuvaa ja liikkuvaa kuvaa sisältäviä tiedostoja. Microsoftin Onenote on ominaisuuksiltaan kehittynyt, kun taas Googlen Keep on niittänyt mainetta pelkistetymmällä lähestymiskulmallaan . Kumpaakin käytetään Metropolian tunnuksilla.
Onenoten kanssa lähes samanveroisiin palveluihin kuuluu myös Evernote, johon käyttäjän on luotava oma tunnus. Onenoten kenties merkittävin etu Evernoteen ja Keepiin nähden on se, että Onenotessa pystyy usea käyttäjä tekemään merkintöjä kuvaan tai videoon.
Luovilla aloilla käytettäviin digitaalisiin muistikirjoihin kuuluu Milenote, joka järjestää merkinnät visuaalisesti (ei siis perinteisesti hakemistohierarkisesti).
Jos opinnäytetyön aineisto on pääosin verkossa ja sitä päivitetään usein, on harkittava syötteiden tilaamista. Syöte hälyttää, kun verkkosivua päivitetään. Jotkin kirjastot, arkistot ja tietokannat tarjoavat syötteitä myös uutuuksistaan. Syötteitä tilataan ja niitä luetaan syötteenlukuohjelmalla. Niistä ehkä helppokäyttöisin on Feedly.
Tietojen siirto verkossa manuaalisesti paikasta toiseen syö työaikaresurssia. Ongelman poistamiseksi opiskelijat, opettajat ja tutkijat pystyvät myös automatisoimaan joitakin verkon tietovirtoja. Alan välineisiin kuuluvat muun muassa Microsoftin Flow ja itsenäinen IFTTT. Kumpaankin ohjelmaan asetetaan sääntöjä, jotka määräävät, mitä tiedolle tehdään automaattisesti. Resepti voi olla esimerkiksi "siirrä suosikeiksi merkitsemäni Twitter-viestit Evernoteen".
Kyselytutkimus pystytään tekemään Googlen Formsilla tai Microsoftin Formsilla (keskenään kilpailevilla pilvipohjaisilla ohjelmilla on samat nimet). Kumpaakin pidetään suhteellisen helppokäyttöisenä. Googlen kyselyohjelma osaa piirtää vastauksista myös grafiikkaa tekoälyn voimin. Kummallakin ohjelmalla tehtyyn kyselyyn kykenee vastaamaan ilman kirjautumista Googlen tai Microsoftin käyttäjäksi, mikäli kyselylomake on asetettu avoimeksi (kaikki verkon käyttäjät näkevät kyselyn ja pystyvät siihen vastaamaan).
Erityistä tietoturvaa vaativat käyttävät E-lomaketta, joka tallentaa tiedot Metropolian omalle palvelimelle.
Kyselyn voi tehdä myös sellaisilla pilvipalveluilla, joissa käyttäjä joutuu tekemään oman tunnuksen. Niitä ovat muun muassa Surveymonkey ja Kahoot.
Mahdolliset haastattelut kannattaa äänittää älypuhelimen videotoiminnolla, koska videosta pystyy jälkeenpäin merkitsemään kiinnostavia kohtia. Vibby-sovelluksella leimataan Youtubeen tallennetusta ja sopivilla yksityisyysmäärityksillä varustetusta tiedostosta oleellisia kohtia. Ranskalaisella Videonetisilla taas pystyy kiinnittämään muistilappuja rainaan.
Opinnäytetyön teossa tarvitaan ryhmätyö- tai jopa projektinhallintaohjelmaa - jos ei muuhun niin ainakin yhteydenpitoon ohjaajan kera. Perinteinen sähköpostiviestittely on jätettävä minimiin, koska verkon uusilla välineillä saman asian pystyy tekemään vähemmällä kuormituksella. Google Docs voi joissakin tapauksissa olla riittävä väline, samoin kuin jokin sosiaalisen median palvelu kuten Facebook. Microsoftin uusi Teams-ohjelma sopii kehittyneempään ryhmätyöhön, joka lähenee projektia. Teamsissa pystyy jakamaan tehtäviä projektiryhmän kesken ja seuraamaan niiden etenemistä. Ryhmän kera voi käyttää myös yhteistä kalenteria. Myös aineiston jako joukkueen kesken onnistuu.
Etenkin yritysmaailmassa mainetta niittänyt Slack sopii myös yhteydenpidon välineeksi. Ohjelmassa avataan erilaisia kanavia viestintää varten. Toiminnaltaan se muistuttaa jossakin määrin suomalaiusperäistä IRC:tä.
Metropolian opiskelijat käyttävät videokonferenssiohjelmanaan Googlen Hangoutsia tai Microsoftin Skype for Businessin pilviversiota.
Opinnäytetyön lopullinen versio kirjoitetaan yleensä Microsoftin Wordin asiakasohjelmalla. Asiakasohjelma pitää asentaa tietokoneelle, ellei se siellä jo ole. Wordin asiakasohjelman Metropolian opiskelija saa ilmaiseksi Office-paketin mukana. Sen sijaan pilvipohjaista ohjelmaa pystyy käyttämään verkkoselaimella, kunhan on kirjautunut Metropolian pilvipalvelujen käyttäjäksi.
Myös kirjoitusohjelma LaTeXilla on vankka kannattajakuntansa oppilaitosmaailmassa (katso tietohallinnon sivustosta luokat, joissa ohjelma on asennettuna).
Työn esiversioita voi kirjoittaa myös Google Docsilla ja Word Onlinella. Docsin tukee reaaliakaista yhteiskirjoitusta; kaksi tai useampi kirjoittaja pystyy samaan aikaan muokkaamaan samaa dokumenttia. Docsissa pystyy myös kommentoimaan tekstin osaa (maalaamalla kyseinen merkkijono ja kirjoittamalla sitä koskeva kommentti marginaaliin).
Docsilla tai Word Onlinella työskenneltäessä työ on kuitenkin jossain vaiheessa siirrettävä Wordin asiakasohjelmaan, koska Docsin ja Wordin pilviversiot eivät tue Metropolian opinnäytetöissä käytettäviä muotoiluja.
Opinnäytetyön ohjaamiseen on tarjolla moderneja välineitä, jotka vähentävät sähköpostikuormitusta (ks. yllä luku Ryhmätyö ja yhteydenpito).
Usean opiskelijan töiden ohjaamista pystyy tehostamaan kannustamalla opiskelijat käyttämään yhden ja saman yhtiön tuotteita. Jos ohjattavat käyttävät esimerkiksi Microsoftin ohjelmia, pystyy ohjaaja seuraamaan kaikkien töiden edistymistä kojetaulumaisella Delve-ohjelmalla, joka kertoo kunkin käyttäjän tilanteen reaaliaikaaisesti.