"On the microdymamics of learning in and through digital technologies and social media."
Aluksi pyydetään kaikki jättämään tietokoneensa ja istumaan rinkiin. Tämä on keskusteluun perustuva itse-ohjautuva sessio. Joudun jättämään läppärin sivuun ja keskustelemaan muiden kanssa. Tämän siitä saa kun konferenssi käsittelee uusia pedagogisia toimintatapoja.
Tein muistiinpanoja paperille ja siirrän ne nyt jälkikäteen tähän.
Jokainen esittelee itsensä ja siitä lähtee keskustelu.
Huoneessa on 22 osallistujaa. Aluksi keskustelua siitä että opettajan läsnäolo on tärkeä osa opetusta. Mielipide että etäopetus on usein liian kylmää. Vaikka periaatteessa onlinekurssi voisi olla jopa henkilökohtaisempi koska siellä saa henkilökohtaista palautetta suoraan opettajalta. Tämä ei kuitenkaan isoillla kursseilla oel mahdollista, esitettiin esimerkki kurssista jolla on lähes tuhat osallistujaa.
Globaalit ja kulttuurilliset erot nousivat alussa paljon esille. Osalla on kokemuksia ympäristöstä sähkön ja netin puuttuminen on arkipäiväistä (Ghanalainen ja joku toinen osallistuja).
Keskustelun aihe oli myös kieltääkö / estääkö hallinto tiettyjen työkalujen käytön? Esim. Facebookin käyttö on kielletty yhdessä koulussa, siinä pelossa että opsikelijat tekevät vain "muuta kuin koulutöitä". Älypuhelinten kieltäminen kouluissa on toinen esimerkki. Mielipide esitettiin että tällaisissa tilanteissa opettajan ei pitäisi ohittaa sääntöjä vaan puhua muutosten puolesta. Muuten ei tapahdu oikeaa muutosta eikä uudet mahdollisuudet otita tosissaan.
Opettajien mukaan saaminen uusien digitaalisten ympäristöjen käyttöön edellyttää että he saavat digi-identiteetin itselleen. Opettajan tulisi ensin kokea digioppiminen opsikelijan näkökulmasta.
