Child pages
  • 21.10.2013 Lehtori Katri Myllylä
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMAN LEHTORIN Katri myllylän haastattelu

Aika 21.10.2013 klo 15:45-17
Paikka Tikkurilan toimipiste Metropolia, Lummetie 2, 01300 Vantaa
Haastattelija Aino-Maria Paasivirta

Katri Myllylä on viestinnän koulutusohjelman digitaalisen suuntautumisen opinnäyteseminaarin koordinaattori.

 Taustaa PROksin käyttämisestä viestinnän koulutusohjelmassa
- Viestinnän koulutusohjelmassa yhteiset opinnäytetyön arviointikriteerit, mutta koulutusohjelman suuresta koosta johtuen kaikilla suuntautumisohjelmilla omat opinnäyteseminaaritoteutukset, eli haastattelu on digiviestinnän näkökulmasta.
- Käytetty digiviestinnän iltaopiskelijoiden opinnäytetyöseminaarissa
- Tuolloin lähtökohtana että kaikki aikut käyttävät PROksia
- Vastustusta aiheuttanut, että tekstit ovat kaikille näkyvissä

- Päiväryhmätoteutuksessa opiskelijat saavat itse valita hyödyntävätkö PROksia vai ei, jostakin syystä opiskelijat eivät ole lähteneet mukaan

- Myllylän mielestä harmillista, että opiskelijat eivät ole lähteneet käyttämään kovin aktiivisesti. Pohtii syitä innostuksen puutteelle: Järjestelmiä muutenkin paljon? Keskeneräistä tekstiä ei haluta näyttää?

- Opettajat yrittäneet mainostaa sekä opparin tekijöille ja projekteihin

- Alustalla pitäisi näkyä milloin aiheet jätetty tarjolle, ja onko joku jo tarttunut projektiin

Mihin PROksia voisi käyttää
- Keväällä 2014 alkava 3D- ja graafisen suunnittelun koulutusohjelmien opinnäytetyöseminaari
- Digiviestinnän opinnäytetyöseminaari: Ensimmäisellä tapaamisella läsnä kaikki ne, joilla ei vielä ole aihetta -> voisi hyödyntää PROksia. Valmistuminen toukokuussa 2014, työ tulee palauttaa kuukautta ennen valmistumispäivää.
- Digiviestijöiden opinnäytetyöseminaari alkaa alkuvuodesta, sinne voisi tulla kertomaan PROksista.
- Projekteja pitäisi jo olla tarjolla, niin että alustan hyöty tulee esiin.

Kerro koulutusohjelman tyypillisistä opinnäytetöistä
- Opintosuunnitelma muuttunut vuonna 2011. Aiemmin digitaalisessa viestinnässä oli mukana enemmän myös visuaalista suunnittelua (ei siis kaikilla painopisteenä vaan saattoi valita), nykyisissä visuaalinen puoli siirtynyt graafisen suunnittelun alle (graafisessa siis sisällä suuntautuminen verkkoon tai graafiseen).
- Verkkoympäristössä esim. konseptointia ja käyttöliittymäsuunnittelua
- Digiviestijät tekevät isoja kokonaisuuksia, sekä teoriapohjan että käytännön
- Opinnäytetöiden ei tarvitse olla tilaustöitä, mutta se on suotavaa. Asiakaslähtöisyys on arviointikriteeri, vaikka ulkopuolinen asiakas ei ole edellytys.
- Opiskelija saa itse päättää teorian ja käytännön suhteen. Täysin teoreettiset työt ovat harvinaisempia.
- Opinnäytetyö on vaativampi kuin tavallinen projekti, se on myös laajempi.
- Myllylä kehottaa haastattelijaa tutustumaan mediakeskus Valoon, jossa esillä Metropolian viestinnän opiskelijoiden töitä. Valossa painopiste pedagogisessa puolessa, ei kilpailussa ja yrityshenkisyydessä. Tehdään projekteja usein kolmannen sektorin toimijoille. Ei ole tarkoituksenmukaista, että opiskelijat tekevät lähes ilmaiseksi työtä, josta valmistunut voisi saada palkkaa.

Millaisia projekteja koulutusohjelmassa tehdään?
- Vuonna 2011 ja jälkeen aloittaneet 10 op innovaatioprojekti, jonka voi toteuttaa myös itsenäisen projektin opinnoilla
- 25 op syventäviä ammattiopintoja, joita voi toteuttaa myös itsenäisen projektin opinnoilla
- 10 op vapaasti valittavia opintoja, joita voi toteuttaa myös itsenäisinä projekteina
- Itsenäiset projektit min. 3 op ja max. 15 op, yleensä 5-7op
- Projektit löytyvät nykyään esimerkiksi koulutusohjelman sisäisen tiedotuksen, opiskelijoiden omien kontaktien, kulttuurialan Facebook-ryhmän, lehtoreille tulevien pyyntöjen, ja koulutussuunnittelijoille tulevien pyyntöjen kautta, sekä PROksista ja Valosta
- Haastattelijan heittämä ajatus siitä, että useimmat projektit laitettaisiin suoraan PROksiin eri kanavien sijaan, kuulostaa hyvältä
- Kehottaa tutustumaan Valoon ja sen toimintaan, koska Valolla on jo oma asiakaskunta.

Mitä opiskelijat käytännössä voivat tehdä?
- 3D: pelipuolen osaamista, still-kuvien mallintamista (tilojen ja esineiden mallintamista esim historiallisten asioiden rekonstruktoimista), animaatioita

                      - animaatiot ja useimmat 3D-puolen projektit tehdään ryhmissä, vaativaa työtä

                      - mallinnoksia voidaan tehdä aloille, jotka eivät liity kulttuuriin / luovaan alaan

                      - jonkin verran jälkituotantoa (esim. liikkuvan kuvan erikoistehosteet, värimäärittelyt)

- Myllylä kehottaa olemaan yhteydessä 3D puolen lehtoriin, jotta saa tarkemman kuvauksen opiskelijoiden taidoista ja tekemistä projekteista.

- Digiviestintä: markkinointiviestintätoimisto yms. (löytyy digiviestinnän haastattelusta)

- Graafinen suunnittelu: kuvittaminen, pakkaussuunnittelu, taitto, printti/sähköinen (sähköinen: mobiili, verkkosivuille matskuja), projektinhallintatehtäviä, yritysgrafiikkaa, logosuunnittelu painotuotteisiin. Myllylä kehottaa olemaan yhteydessä graafisen suunnittelun suuntautumisvastaavaan Arja Vuorioon, jotta saa yksityiskohtaisemman kuvan osaamistasosta ja siitä, millaisia projekteja tehdään.

- Muutamia esimerkkejä: After effects: 2d/3d –animointia, ei kovin raskasta, näyttelytilaan havainnollistamista.

Muuta
- Alustan tehokas käyttäminen vaatii ajattelutapamuutoksen, että myös keskeneräistä tekstiä voi näyttää
- Opinnot voivat viivästyä, koska opiskelijat ovat töissä. PROksi voisi auttaa ymmärtämään opintojen merkityksen.
- Harjoittelu lähtökohtaisesti aina palkallinen
- Kehottaa olemaan yhteydessä Arja Vuorioon (graafinen suunnittelu) ja Pasi Kaartoon (3D), jotka voivat kertoa enemmän suuntautumisvaihtoehtojen osaamisesta
- PROksi pitäisi saada markkinoitua opiskelijoille, ettei käy niin, että siellä on hyviä projekteja, mutta kukaan ei tartu niihin.

  • No labels
You must log in to comment.