DIGITAALISEN VIESTINNÄN LEHTORIn MARI SILVERIN HAASTATTELU
Aika 9.10.2013 klo 11:15-12
Paikka: Tavi-talo, Hämeentie 161, 00560 Helsinki
Haastattelija: Aino-Maria Paasivirta
Silver vastaa viestinnän työharjoitteluista ja on digiviestinnän lehtori.
Digiviestinnän opiskelijat tarvitsevat 30 projektia lukuvuodessa (opinnäytetöitä ei laskettu mukaan). Silver kehotti olemaan yhteydessä Katri Myllylään opinnäytetöihin liittyen.
PROksista alustana
Silverin mielestä PROksi toimii, ja se on lähtökohtaisesti hyvä alusta. Hän haluaa sen pysyvän toiminnassa vielä hankkeen jälkeen. Kertoi digiviestinnän opiskelijasta, joka oli käyttänyt alustaa, ja oli ollut tyytyväinen itse projektitilaan. Facebookin tyyppinen tykkäämismahdollisuus hyvä. Silver ja digiviestinnän opiskelijat käyttävät alustaa projektien etsimiseen (löytämiseen).
Silver näkee PROksin rekrytoinnin kanavana. Nykyään työpaikkaa hakiessa tapana pyytää työnäyte, jonka hakija ottaa mukaan työhaastatteluun. PROksi voisi toimia niin, että tehdyt projektit toimivat työnäytteinä. Tarkoituksena se, että opiskelija työllistyy projektin jälkeen.
Alustalta pitää löytyä oman alan projekteja, niin että sinne palaa. PROksi voisi toimia kaikkien kulttuurialan koulutusohjelmien projektien tarjoamispaikkana. Sen sijaan, että projektin tarjoajan tarvitsisi lähettää sähköpostia, hän voi laittaa projektinsa suoraan PROksiin.
Kehitysideoita
Silverillä oli monia kehitysideoita PROksiin liittyen. Suurimmat haasteet ovat visuaalisuus ja viestinnällisyys. Ammattikorkeakoulun edustajille tarkoitettu tieto voitaisiin siivota pois työelämän edustajilta. Työelämän edustajia/projektin tarjoajia ei kiinnosta Metropolian luokittelu, kunhan työ tulee tehtyä. Lisäksi ainakin osaa työn tarjoajista hämmentää se, että projekti näkyy kaikille – myös pahimmille kilpailijoille.
Alustan ulkoasua on sekava, etenkin etusivu. Silver oli tavannut työelämän edustajia, ja he olivat olleet hämmentyneitä sivun toiminnoista. Olisiko mahdollista tehdä eri näkymät työn tarjoajille ja koulun edustajille? Sekavuus ei houkuta tarttumaan töihin.
Silver korosti, että alustan pitäisi olla mahdollisimman helppo ja helposti lähestyttävä projektien tarjoajille. Lisäksi työnantajille pitäisi tarjota näkyvyyttä, heidän brändilleen pitäisi tarjota näkyvyyttä. Esimerkiksi jokin pieni paikka yrityksen logolle olisi hyvä. Se auttaisi myös opiskelijaa valikoimaan projekteja.
Alustaa pitäisi ylipäätään kaupallistaa, muuttaa se vaikeaselkoisesta myyvemmän näköiseksi. Alustan projektit pitäisi myös jaotella selkeämmin, esimerkiksi sen mukaan toimivatko ne liiketoiminta- vai kolmannella sektorilla. Isot ja nimekkäät projektit innostavat tekemään, joten jälleen visuaalisuuteen liittyen, isoja ja mielenkiintoisia projekteja pitäisi nostaa näkyviin. Ylipäätään jonkinlainen filtteri, että alustan käyttäjät löytävät sopivat projektit helposti. Projekteista tarjoavista yrityksistä voisi myös olla lyhyet esittelyt.
Projekteilla voisi olla eri vaikeustasoja. Esimerkiksi tähtiluokittelu voisi auttaa opiskelijaa valitsemaan omaa osaamistasoaan vastaavan projektin. Ehdotuksena myös, että voisiko esimerkiksi pop & jazz puolen keikkatarjoukset laittaa PROksiin?
Mitä projektit voivat olla?
Digiviestinnän opiskelijoiden projektit voivat olla esimerkiksi raportteja ja taustatutkimuksia käytännön tekemisen lisäksi. Esimerkiksi PROksin konseptointi voisi olla digiviestinnän opiskelijoille hyvä projekti.
Kenet halutaan projektin tarjoajaksi?
Digiviestinnän koulutusohjelmalle hyviä projektin tarjoajia olisivat mainostoimistot, mediatalot, viestintätoimistot, ajatushautomot. Näiden lisäksi myös kolmannen sektorin ja kansalaisjärjestöjen käytännän kampanjatoteutukset voivat olla mielekkäitä. Kolmannen sektorin projektit eivät välttämättä työllistä, mutta työn tulos tulee oikeasti käyttöön.
Rekrytoinnin kannalta isot toimijat ovat hyviä projektien tarjoajia, kolmannen sektorin projektit toimivat hyvin opintojen rinnalla.
Koulun edustajana Silverin tavoitteena on, että opiskelija työllistyy tehtyään projektin PROksin kautta. Sen takia isot nimekkäät yritykset ovat hyviä projektien tarjoajia.
Opiskelijoiden osaamistaso
Liian vaikeita projekteja ei ole, opiskelijat arvioivat pikemminkin osaamistasonsa liian matalaksi. Nettisivujen tekeminen on liian pieni aihe opinnäytetyöksi tai harjoitteluksi.
Viestinnän opiskelijoiden perustyötä ovat taitto (lehti, kirja, juliste ym.), kotisivujen suunnittelu ja toteutus, verkkokampanjat, käyttöliittymäsuunnittelu, markkinointimateriaalin tekeminen, animaatiot jne. Sen lisäksi konseptointia. ja Silver haluaisikin, että tätä ideointia ja suunnittelua korostettaisiin enemmän. Digiviestijät ovat hyviä visioimaan ja tekemään tulevaisuusorientointia ja taustatutkimusta. Luovan ajattelun ja ongelmanratkaisukyvyn lisäksi käytännön totetus kulkevat hyvin yhdessä – ja sitä kannattaa myös yrityksille tarjota.
Mitä kannattaa korostaa työelämän edustajille?
Mielekkäitä projekteja olisivat sellaiset, joissa projektin tarjoaja antaa opiskelijalle ongelman ratkaistavaksi. Esimerkiksi jokin tuote ei myy -> miettikää miten tavoitetaan jokin tietyt kohderyhmä. Projektin ei tarvitse olla kovin tarkkaan rajattu. Päinvastoin, jos projekti on loppuun pureksittu, ei opiskelijoita kiinnosta tehdä sitä. Työn tarjoajan ei kannata pelätä korkealentoisuutta. Pitää kuitenkin muistaa, että työn tarjoajalla on oikeus sanoa ei, jos projekti paisuu liian isoksi.
Olisi tarkoituksenmukaista esitella yrityksille osaamista, ja he voisivat antaa haasteen ratkaistavaksi. Projektilla ei tarvitse olla tiukkaa aikataulua, jo nyt meneillään projekti Sanoman kanssa, joka tulee kestämään rajoittamattoman ajan.