Studia Generalia 8.12.2011 klo 12-16, Bulevardi 31, Engel-sali
Yhteisöllinen media työyhteisöjen ja osaamisen kehittämisessä
Luennoitsijat: Janne Ruohisto ja Jussi Linkola
Paikalla: Irene Alsti-Lehtonen ja Tuomas Korkalainen
Janne Ruohisto Intunex Oy:stä esitteli xTune’a. Se on väline, jonka avulla asiasta kiinnostuneet löytävät toisensa. Ideoiden jakamisesta saa “pisteitä” eli leikkimielinen varojen keruu on taustalla.
Luottamus on suurin pääoma sosiaalisessa mediassa. Parveutuminen yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille on keskeistä sosiaalisessa mediassa. Ihmiset haluavat olla mieluummin voimaantuneita kuin kontrolloituja. Some mahdollistaa sen. Inspirointi ja innostaminen osaamisen kehittämisessä keskeistä. Tulevaisuudessa työtä tehdään nopeissa parvissa. Ryhmät muotoutuvat nopeasti, ennalta arvaamattomasti. Heikot linkit ovat sitä, ettei työtä tarvitse tehdä näkymättömäksi. Siteet eivät ole niin vahvoja sosiaalisessa mediassa työskenneltäessä, mutta heikkojen linkkien ylläpitäminen ja aktivoiminen siellä on mahdollista.
IT tarkoittaa tänä päivänä vuorovaikutusteknologiaa. Ei niin paljon tiedonhallintaprosesseihin. Jakamisen ja auttamisen kulttuuri sosiaalisessa mediassa syntyy siitä, kun yksilö huomaa, että hän saa apua siitä pyytäessään. Toisin sanoen omakohtainen kokemus tarvitaan jakamisen hyödyn oivaltamiseen. Mark Zuggerberg, Facebookin perustaja on sanonut, että ihmistet haluavat jakaa ja liittyä, jos heitä ei kontrolloida. Facebook mahdollistaa juuri tämän. Ihmiset haluavat jakaa ja tehdä yhteistyötä.
Ruohisto puhui myös infoähkystä, mikä voi olla vaarana sosiaalisessa mediassa toimimisessa. Infoähkyn välttämoisee paras ratkaisu on hänen mukaan keskittyminen oman ajankäytön pohdintaan. Sosiaalisessa mediassa kyse ei ole ensisijaisesti välineistä vaan siitä, mitä teemme niillä.
Ruohisto puhui myös lyhyesti Jaiku Oy:n perustajan Jyri Engeströmin käyttämästä termistä yhteiset sosiaaliset objektit. Ne voivat olla kuvia, musiikkilistoja, videoita tai yhteisiä tapahtumia
MIkä muuttuu?
Sosiaalisen median myötä perinteisestä yksilötoiminnasta tulee yhteisöllistä toimintaa. Ruohiston mukaan leirinuotion pitää olla todella innostava, jotta pakottamiselta vältyttäisiin. Tavoitteena on reipastuttaminen (tai voimaannuttaminen), millä ei kuitenkaan tarkoiteta pellossa elämistä. Tavoitteiden määrittely, palojen pilkkominen osiin on reipastuttamisessakin välttämätöntä, ja ohjausta ja tukea tarvitaan.
Ruohisto pohti kysymystä siitä, missä määrin sosiaalisen median käyttöön pitäisi oppilaistoksissa opiskelijoita pakottaa. Pakottaminen tuottaa tietysti tuloksia ja ehto kurssisuorituksen saamiselle aktivoitumalla sosiaalisessa mediassa johonkin opiskelutehtävään on helppo ratkaisu opettajalle. Miten aito motivoituminen ja reipastuttamisen tunne saataisiin opiskelijoihin? Mikä olisi opettajan rooli siinä? Vastaus: erittäin tärkeä. Ruohiston mukaan on hyvä pohtia, millaisia opiskelijoita halutaan tuottaa. Halutaanko reippaita, oman alansa asiantuntijoita vai jotain muuta?
Jussi Linkola Metropolia Ammattikorkeakoulun Vyyhti-hankkeesta esitteli yleisölle twitteriä. Aluksi hän puhui twitterin ominaispiirteistä, minkä jälkeen siirtyi käsittelemään sen toiminnallisuuksia. Lopuksi Linkola antoi vinkkejä aloittelevalle twitterin käyttäjälle. Esityksen twitter-slidet.
Twitterin ominaispiirteistä:
Twitter mikroblogipalvelu, joka perustuu 140 merkin pituisiin viesteihin. Lähes 9000 twiittiä sekunnissa. Twitterin aktiivisuutta edistäneet mm. Japanin tsunami, Egyptin demokratialiike, 1. tweetti avaruudesta , UK-mellakat.Twitteriä käytetään moniin eriin tarkoituksiin usealla eri tavalla.
Linkolan mukaan uuden käyttäjän voi olla alussa vaikea hahmottaa, mitä twiterissä voi tehdä. Aikaa ja vaivaa voi joutua alussa panostamaan.
Blogaaminen terminä viittaa julkasijalähtöiseen tiedon julkaisemiseen. Twitterille luonteenomaista on kuitenkin vuorovaikutteisuus, nopea tiedon jakaminen ja tiedon välittäminen, ei niinkään blogimainen väline, jossa julkaistaan yksipuolisesti tietoa. Twitterin voi ajatella aluksi rajoittavan ilmaisua, kun yhden twiitin raja on 140 merkkiä. Etuna em. merkkimäärärajassa verrattuna blogiin on, että se tuottaa matalan kynnyksen kommentin heittoon. Yhden tweetin kun ei tarvitse aina olla jotain todella hienoa.
Twitter on avoin ja epähierarkinen, esim. julkkiksen voi ottaa ystäväksi ilman henkilökohtaista kontaktia. Se on moniaikainen, nopea ja reaaliaikainen. Sieltä löytyy hyviä välineitä suodattamiseen, jotta tietomäärän saa itselleen sopiviin laatikoihin.
Twitterin toiminnallisuudet:
Aikaisemmin twitterin tekstipalkissa oli kysymys: “What are you doing?” Nyt siinä lukee: “What’s happening?” Muutos heijastaa sitä, millaista tietoa palvelulla välitetään. Omassa virrassa näkyvät sekä omat twiitit että omien seurattujen virta. Keskustelutyyppinen ominaisuus twitterissä ei ole niin vahvasti toiminnassa kuin facebookissa. Jos tweettiin haluaa vastata, siitä tuleekin uusi tweetti. Näin ollen keskustelukokonaisuuden hahmottamiseen siten menee enemmän aikaa kuin facebookissa.
Linkola kuvaili yksittäisen tweetin anatomiaa seuraavanlaisesti. Tweetin tekijän käyttäjätunnus on näkyvissä, tweetissä voi olla käytetty hashtagia (=vapaasti määriteltäviä avainsanoja), Jussin esimerkissä #angybirds -hashtagilla viitataan Angrybirdsiin. Siinä voi olla näkyvissa myös toisen käyttäjän käyttäjätunnus, jolloin tarkoituksena on viitata toiseen henkilöön. RT=retviittaus.Twitterissä luodaan kanavia tai aihepiirejä hashtagien avulla. Niillä mahdollistuu tiedon välittyminen käyttäjältä toiselle, koska seiniä ja esteitä ei ole. Kun henkiolöllä on paljon seurattavia, samojen retweettien ilmestymisestä omaan virtaan voi päätellä jonkin akuutin aiheen olevan meneillään.
Linkola käyttää favoreiteja lähinnä silloin, kun haluaa muistaa jonkun tweetin. Listat-toiminalla voi lajitella tweettejä eri tyyppeihin. Se toimii suodatinvirtana, jolloin saa kenties enemmän tietoa sisällöstä. DM, Direct Message -toiminnolla voi lähettää yksityisen viestin. Linkolan mutu-tuntuma on, ettei tätä käytetä paljon.
Hakutoiminto on tehokas tweettivirran suodattamiseen. Hakutoimintoesimerkki: helsinki OR metropolia OR viestintä lang:fi
http://twittervision.com: hakee kartalle tviittejä, yhdistää sen googlemapsiin.
http://tweetstats.com: antaa tilastoja omista tviiteistä.
http://klout.com: “vaikuttavuuden” arviointia, verkkovaikuttavuuden arvioimisen työkalu. Jakaa mielipiteitä
Vinkkejä aloittelevalle:
- Laita oma kuva tunnukseesi
- Täytä huolella omat tiedot. Sillä antaa hyvällä tavalla tietoa itsestään tweettien yhteydessä, ja tällaista käyttäjää on siten helpompi lähteä seuraamaan.
- Haali paljon seurattavia, tutki, ketä muut seuraavat, valitse kontakteja useita kymmeniä
- Kannattaa alkaa tweettailla ja ottaa kontaktia sekä mainita muita käyttäjiä kontakteissasi
