Sydämen rakenne

Sydämen tehtävä on pumpata verta ihmiskeho elimiin ja kudoksiin. Verenkierto on jaettu pieneen ja suureen verenkiertoon. Pienessä verenkierrossa vähähapppinen veri pumpataan sydämen oikean eteisen ja kammion kautta keuhkoihin, jossa veren hiilidioksidi poistuu uloshengityksen kautta ulos ihmisestä. Vastaavasti sisäänhengitetty happi sitoutuu vereen ja veri palaa sydämeen. Suuressa verenkierrossa keuhkoista tullut hapekas veri pumpataan vasemman eteisen ja kammion kautta aorttaan. Sieltä veri jakaantuu kaikkialle kehoon valtimoiden kautta vieden soluille happea ja ravintoaineita.   

Sydämessä on neljä läppää, joiden tehtävä on estää sydämen pumppauksessa veren virtaaminen väärään suuntaan. Oikean eteisen ja kammion välissä on kolmiliuskaläppä ja oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä on keuhkovaltimoläppä. Vasemman eteisen ja kammion välissä on puolestaan hiippaläppä ja vasemman kammion ja aortan välissä aorttaläppä. (Duodecim, 2014, Sydämen läpät ja verenkierto)

Kuva 1. Sydämen läpät ja verenkierto.

Sydämen läppäviat

Sydämen läpät sulkeutuvat ja avautuvat samassa tahdissa kuin sydän sykkii. Läppäviat voidaan tunnistaa kuuntelemalla stetoskoopilla mahdollisia sivuääniä ja poikkeavia ääniä normaalien sydänäänten välissä. Lisäksi sydämen ultraäänitutkimuksella voidaan diagnosoida tarkemmin läppien toimintaa.

Läppäviat voidaan jaotella kahteen joukkoon. Ne voivat vuotaa väärään suuntaan eli taaksepäin tai läppäaukko voi olla kaventunut. Molemmat lisäävät sydämen rasitusta ja tämän vuoksi sydämen seinämät paksunevat. Sitä seuraa seinämien venyminen ja sydämen laajeneminen. Hoitamaton läppävika voikin johtaa sydämen vajaatoimintaan. (Duodecim, 2014, Sydämen läppäviat)

Hiippaläpän vuoto 

Hiippaläpän vuoto on yleisimpiä sydämen läppävikoja ja se sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä. Hiippaläppä koostuu kahdesta kalvosta, jotka ovat purjemaisia ja muistuttavat piispanhiippoja.

Veri virtaa vasemmasta eteisestä kammioon sydämen lepovaiheen aikana ja hiippaläpän kalvot on tällöin velttoina. Vasemman kammion supistuessa kalvot jännittyvät ja estävät veren palaamisen eteiseen.

Hiippaläppää voivat vahingoittaa läppäkudoksen heikentyminen ja sydäninfarkti. Lisäksi sydämen laajentuminen kohonneen verenpaineen vuoksi voi vaurioittaa läpän toimintaa. Hiippaläpän vuoto ei tyypillisesti alussa aiheuta oireita. Vuosien jälkeen alkaa kuitenkin esiintyä sydämen vajaatoimintaa ja hengenahdistusta. (Duodecim, 2014, Sydämen läppäviat)

Aorttaläpän ahtauma ja vuoto

Sydän pumppaa aortan kautta veren suureen verenkiertoon ja sen poikkipinta-ala on 3-4 cm2. Aortan ja sydämen vasemman kammion välissä oleva aorttaläppä koostuu kolmesta läpästä. Niiden tehtävä on estää aorttaan pumpatun veren paluu takaisin sydämeen. Aorttaläpän ahtaumaa esiintyy tyypillisesti iäkkäämmillä ihmisillä ja se on yksi yleisimmistä läppävioista.

Jos aorttaläppä on ahtautunut, veri ei pääse normaalilla voimakkuudella aorttaan. Tästä voi olla seurauksena sydämen vajaatoiminta ja sydänlihaksen hapenvajaus. Seurauksena voi tulla rintakipua (angina pectoris), koska aortasta lähtevien sepelvaltimoiden verenvirtaus voi häiriintyä. Fyysinen rasitus saattaa tällaisessa tilanteessa aiheuttaa ihmiselle tajuttomuuskohtauksen.

Aorttaläppä voi myös vuotaa, jolloin veri pääsee aortasta takaisin vasempaan kammioon. Tämän seurauksena sydän väsyy ja tulee sydämen vajaatoimintaa. (Duodecim, 2014, Sydämen läppäviat)  

Läppävikojen hoito

Läppävikoja korjataan leikkauksella, jossa kirurgi korvaa vioittuneen läpän läppäproteesilla. Hiippaläpän vaurioissa ei aina välttämättä tarvita proteesia, vaan sitä voidaan kirurgisesti korjata. Leikkauksen ajankohdan kannalta on tärkeää pyrkiä toteuttamaan se ennen kuin pysyviä sydänlihasvaurioita on ilmaantunut. Läppävikojen kirurgisella operoinnilla voidaan sydämen toiminta palauttaa lähes normaaliksi.

Läppäproteeseja on kahdenlaisia; mekaanisia ja biologisia. Mekaaniset valmistetaan hiilestä, titaanista ja dacronkankaasta ja ne ovat niitä käytetään useammin kuin biologisia. Mekaaniset läpät kohottavat potilaan riskiä saada verenhyytymiä ja tämän vuoksi potilaan tulee käyttää verta ohentavia lääkkeitä (Marevan) operaation jälkeen. Mekaaniset läppien etu kuitenkin on, että ne ovat kestäviä ja kevyitä.

Biologiset läpät saadaan sian aorttaläpästä, naudan sydänpussista tai elinluovuttajalta. Etuna on, että verenohennuslääkehoitoa ei tarvita, mutta ne tuhoutuvat vähitellen elimistössä. Nuorella ihmisellä ne kestävät yleensä alle 10 vuotta. Vanhemmalla henkilöllä taas niiden tuhoutuminen kestää pidemmän aikaa. (Duodecim, 2014, Sydämen läppäviat, Hippeläinen Mikko, Duodecim, 16.2014, Duodecim, 2014, Endokardiitti)  

Kuva 2. Mekaaninen läppä.

Läppävikojen syy ja ehkäisy

Hiippaläpän vioista suurin osan muodostuu valtimotaudin, sepelvaltimotaudin tai kohonneen verenpaineen vuoksi. Näitä sairauksia ennalta ehkäisemällä voidaan pienentää läppävauroiden syntymisen riskiä.

Vialliset läpät tulehtuvat myös helpommin bakteerien toimesta kuin ehjät. Sairaus alkaa yleisesti kirurgisen toimepiteen jälkitautina. Erityisesti hampaiden, nielun, virtsateiden ja suoliston alueen kirurgisten operaatioiden jälkeen sydänläppä voi tulehtua elismistöön päässen bakteerin pesiydyttyä läppään. Bakteerin infektio vaurioittaa läppää ja nostaa veren Lasko- ja CRP-tulehdusarvoja. (Duodecim, 2014, Sydämen läppäviat, Duodecim, 2014, Endokardiitti)   

Lähteet

Duodecim (2014), Sydämen läpät ja verenkierto, verkkodokumentti, luettu 25.9.2014.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00246

Duodecim (2014), Sydämen läppäviat, verkkodokumentti, luettu 25.9.2014.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00081

Hippeläinen Mikko, Duodecim (16.2014), Hiippaläpän leikkaushoito.

http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00218

Duodecim (2014), Endokardiitti (sydänläppien tulehdus), verkkodokumentti luettu 26.9.2014. 

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00679

  Pick Adam (2014), Mechanical heart Valve Replacement Devices - Pros & Cons, verkkodokumentti, luettu 26.9.2014.  

http://www.heart-valve-surgery.com/mechanical-prosthetic-heart-valve.php