Teaching and technology

Architecture for Mobile Learning in a MOOC Based on CourseBuilder

Martin Candela Calabuig, University of Alicante, Spain

Heidän käyttämällään UniMOOC -alustalla on yli 20.000 opiskelijaa. Coursebuilder on heidän käyttämänsä taustasoftansa. MOOC on avoin, kuka tahansa voi valita kurssin sieltä ja itse ohjelma sijaitsee pilvessä.

Miksi mobiilituki on tärkeä? Koska mobiilisurffaus lisääntyy koko ajan. Koska ihmisisllä ei ole aikaa istua alas ja omistaa aikaa pelkästään opiskelulle. Mobiili mahdollistaa kehitysmaiden mukaantulon helpommin.

Mahdollisuudet mobiili-MOOCille olisi tehdä natiivi-sovellus joka kännykkämallille, tai tehdä HTML5 -verkkosivu, tai käyttää SCORM:ia, jonka he ovat valinneet itselleen. SCORM on standardi opetusmateriaaleille.

Mobiilipalvelun ongelmat: verkko ei ole aina saatavilla. Plavelun tulee otimia myös offline.Tämä on ratkaistu rakentamalla puskurin ohjelman tekemille asioille, eli ohjelma ei pysähdy jos verkko katoaa, vaan päivittää itsensä ajantasalle jälleen kun verkko on seuraavan kerran saatavilla.

Ongelma on nyt kuitenkin että Google ilmoitti pari viikkoa sitten luopuvansa Coursebuilderin kehityksestä. Palvelu ei katoa, mutta se ei kehity enää.

How Teachers' Self-efficacy Beliefs are Constructed When Using Information and Communication Technologies

Roberta Gurgel Azzi, University of Campinas/Brazil, Brazil

Kyse on miten saada opettajat uskomaan kykyynsä hyödyntää digiteknologiaa.

"Self-efficiacy" (pystyvyys) on Albert Banduran sosiaalis-kognitiivinen teoria. Ongelma on lyhkäisyydessä että ellei usko kykyihinsä tehdä jotain, niin ei ole motivoitunut edes yrittämään. Nämä uskomukset voivat muuttua ajan myötä. Opetuksessa varsinkin tietotekniikan suhteen tämä aiheuttaa usein ongelmia.

Tutkimukseen on tutkittu 241 High School opettajaa. Esitettää kysymyksiä ja lomake jolla skaala yhdestä kuuteen jota käytettiin tutkimuksessa.

Lopputuloksena todettiin että epäsuora kokemus tietotekniikasta vahvistaa merkittävästi kykyynsä hyödyntää tietotekniikka opetuksessa. Siksi pitäisi tukea opettajien mahdollisuutta hyödyntää tietotekniikka myös epävirallisissa yhetyksissä. Lisäksi kokemusten vaihto auttaa sekä verbaalinen kannustus auttaa myös.

Peer-to-peer Learning on Large Scale Online Courses: Focusing on Lurkers

Masumi Hori, Tezukayama University, Japan

Esittää että MOOCien keskeinen ongelma on suuri keskeytysten määrä, moni opiskelija jättää siis kurssin kesken. (Raportoijan mielestä yksi MOOCin vahvuuksista on ettei tämä haittaa.)

Lurkeriksi kutsutaan osallistujaa joka ei ole aktiivinen, vaan pelkästään seuraa kurssin etenemistä osallistumatta aktiivisesti. Tutkijan mukaan jopa 90% osallistujista ovat yleensä lurkereita.

Ratkaisuksi esitetään heidän kehittämäänsä CHILOs järjestelmää. Tämä sisältää mm. opiskelijan yksiselitteisen tunnistamisen (tietää kuka häb on eikä ole mahdollista olla kahtena eri käyttäjänä samalla kurssilla.) Lisäksi esitetään muutosta opetukseen, ns. nanoluentoja, jotka ovat minuutin miitaisia jahdatuksia eri aiheisiin sekä julkaistavia omia nano-kirjoja jotka tukevat oppimista. Lisäksi myös omia merkkejä joita saa kune distyy kursseilla. Näin oppiminen on helpompaa ja vie vähemmän aikaa ja lisäksi pelkkä "varjoissa piiloutuminen" ei onnistu kun jokainen osallistuja on tunnistettu.

Skaalautuvuus on tärkeä tavoite, jotta näistä nanomateriaaleista tulisi suurempi kokonaisuus yhdessä.

Software Architecture Driven by the Three TAG Dimensions: Technology, Learning and Management

Prof. Juan Guillermo Lalinde Pulido, Universidad EAFIT, Colombia

TAG malli kostuu kolmesta osaalueesta, teknologiasta, oppimisesta ja hallinnoimisesta (Technology, Learning and Management). Ohjelmistokehitys johdetaan ADD -menetelmällä (Attribute Driven Design). Tärkeitä tavoitteita ohjelmistossa on mm. tiedon kulkeminen instituutioiden ja muiden tilallisten esteiden yli. Pitää pystyä tunnistamaan opiskelijan henkilökohtaiset tarpeet ja kohtaamaan ne.

Esittelee suunniteltua rajapintaa jonka avulla pitäisi olla mahdollista yhdistää kaikenlaisia ulkopuolisia palveluja osaksi tätä kokemusta (esim. Maharaja, Moodle, jne.) Keskeisintä tässä on pitää eri olemassa olevat standardit keskiössä suunnittelussa, ns. "Standard driven approach". Standardit mahdollistavat tiedon liikkuvuuden ja ymmärrettävyyden ohjelmistorajojen yli.

Yhteenvetona, tämä palvelu ottaa sisälleen monen muun alustan tiedot ja tekee siitä "alustariippumatonta" (toisin sanoen yhdistää monia eri oppimista tukevaa palveluja uudeksi kokonaisuudeksi jonka pitäisi olla riippumattomampaa alustoista ja instituutioista).