Facts & Figures
- Luovan alan hanketoiminnan arviointiopas ja KIT-toiminnan tulevaisuus Metropoliassa
- Osallistujia: 22
Ehdotukset ja suositukset
Erityishuomiot ja muut keskeset tulokset
Reunahavainnnot:
Tallinna 27.11.2013
Luovan alan hanketoiminnan arviointiopas ja KIT-toiminnan tulevaisuus Metropoliassa
9.30-11.15
Aamupäivän puheenjohtajan Matti Rantalan tervetuliaispuheenvuoro
Läsnä:
Reitittimen työntekijöitä
Hankeammattilaiset
KIT-ryhmäläiset
Riitta Lehtinen, Pasi Kaarto, Juha Ainoa, Saija Heinonen, Kaisa Nissinen, Anna-Maria Vilkuna, Irmeli Osara, Merita Soini, Päivi Keränen, Milla Hakkarainen, Sonja Munter-Mäkeläinen, Suvi Hartikainen, Tuomas Korkalainen, Markku Tähtinen, Irene Alsti-Lehtonen, Antti Pönni, Leena Björkqvist, Matti Rantala, Aino-Maria Paasivirta
Kaksi teemaa:
1. KIT-toiminta
2. Hankearvioinnin työkirja
1.
Riitta Lehtinen: KIT-tiimin työskentely vuodenvaihteen jälkeen
KIT:n Matriisivastuu Metropoliassa
Syksyn aikana kartoitettu mitä kaikkea KIT tarkoittaa Metropoliassa ja tehty toimintasuunnitelmaa ensi vuodelle.
Painotus siirtynyt kehitykseen, tutkimusta kuitenkaan unohtamatta.
KIT-hanke:
- Antaa hyötyä alueen kehitykselle
- Saa rahoitusta Metropolian ulkopuolelta, toiminta kannattaa itsensä
- Kehittää Metropolian omaa osaamista
- Osaamiskiihdyttämöiden painottaminen
- Opiskelijat ovat vahvasti mukana, tutkiva oppiminen ja projektitoiminta. Hankkeissa ja projekteissa hankittu osaaminen on tärkeää opiskelijoille.
- Tarkoituksena saada henkilöstön osaaminen paremmin esiin. Hankkeista voitaisiin viestiä nykyistä enemmän. Viestintä helpompaa jos hankkeet laajoja.
Hankkeista voi tulla opiskelijoille suunnattuja innovaatioprojekteja ja opinnäytetöitä. Monialaiset innovaatioprojektit antavat opiskelijalle valmiuksia toimia erilaisissa työkulttuureissa.
Osaamiskiihdyttämöt
- Tavoite vuodelle 2014: 3-4 osaamiskiihdyttämön aihealuetta
- Keskittävät hajallaan olevia voimavaroja ja hyödyntävät olemassa olevaa osaamista.
- Poikkitieteellistä ja monialaista kansallista ja kv-osaamiskokonaisuutta.
- Hanketoiminnan volyymin kasvettava, henkilöstön osallistuttava toimintaan enemmän
- Ammattikorkeakoululain muutoksessa opettamisen ohelle julkishallinnolliseksi tehtäväksi KIT-toiminta. Näkyy myös rahoituksessa. Henkilöstön osaaminen vahvaa, haasteena ennemminkin ajankäyttö.
Euromääräisesti Metropolian panostus KIT-toimintaan kohtuullista, suhteutettuna henkilöstömäärään pieni.
Metropolian uusi organisaatiomalli
- Vakituinen henkilöstö jaettu eri osaamisalueille neljällä eri tulosalueelle, jotka tuottavat opetustunteja ja liiketoimintaa.
- OKM rahoittaa euroa vastaan 50 senttiä
- KIT-johtotiimiin 2 henkilöä jokaiselta tulosalueelta
- Neuvottelutoimikuntiin haetaan merkittäviä yhteistyökumppaneita.
- 22 osaamisalueesta 3-4 osaamiskiihdyttämöä
Rahoitusmalli
- Tulosalue jakaa rahoituksen osaamisalueille. Laskennallisesti OKM:n rahoitus tuottojen mukaan, mutta tulosalue voi jaotella rahaa tasaisemmin osaamisalueiden välillä.
Toimenpiteet:
1) osaamisalueilla käynnistetään hankeideointi ja suunnittelu henkilöstöstä rakennetuissa tiimeissä yhdessä tulosalueen hankeasiantuntijan kanssa.
2) KIT-johtotiimi tulosalueiden KIT-asiantuntijoista
3) koulutetaan uusia projektipäälliköitä ja KIT-asiantuntijoita
Metropolian KIT-prosessikäsikirja
1. Ennakointivaihe
2. Hakuvaihe
3. Hankevaihe
4. Hyödyntämisvaihe - vaikuttavuus
- Yhteisiä käytäntöjä ainakin saman tulosalueen osaamisalueiden välillä.
- Kenen vastuulle hanketoiminta siirtyy? Riippuu tulos- ja osaamisalueesta. Tarkoituksena kuitenkin siirtää hanketoimintaa entistä enemmän opettajien tehtäväksi. Opettajien toiveena hanketoimintaan erikoistuneita tekijöitä. Vakinaiset hanketyöntekijät voisivat siirtyä hankkeesta toiseen.
- Kulttuuriala tulee jakaantumaan eri tulos- ja osaamisalueille.
- TosiPro: jakanut tietoa, kehittänyt yhteisiä käytäntöjä, tehnyt hankkeita. Miten tällainen toiminta saadaan jatkumaan uudessa organisaatiomallissa?
- Tulevien hankkeiden teemoja muun muassa: oppisopimuskoulutus, fasilitointi.
Ajatuksia/pohdittavaa työlounaalle:
- 10% henkilöstön työajasta KIT-toimintaa. Pitää myös johtaa tuloksiin.
- Mitä osaamiskiihdyttämötoiminta voi olla?
- Kuinka paljon tapahtuu keskittymistä ja hajaantumista uuden organisaation mukana?
- Liiketoiminta hankkeissa uudessa organisaatiossa?
Leena Björkqvist: Hankearvioinnin työkirja
Hankesaarelta yhteiselle purjehdusmatkalle
- 3x3 -malli
- Kaikki hankkeeseen kuuluvat tietävät missä mennään
- 60% työkirjasta on sitä, miten se esitetään
Itsearvointi
- Auttaa saamaan realistisen kuvan hankkeesta
- Helpottaa loppuraportin tekemistä
- Hanketoiminta on uuden oppimista ja uuden tiedon
Silja Suntola: ”Arvioinnista keskustellaan kun on pakko, mutta koetaan usein pakkopullaksi. … Arviointi koetaan negatiivisena arvosteluna.”
Opas jaoteltu kolmeen osaan:
1. Motivointia, ja miksi arvioidaan.
2. Malli, miten oikeasti toimitaan ja tehdään.
3. Arviointitiedon tuottamisen työkalupakki.
Hankkeen
alussa - tavoitteet. Hankekumppaneilla yhteiset tavoitteet vaikka olisikin myös omia tavoitteita hankkeeseen osallistumisessa.
keskellä - tekeminen.
lopuksi - tulokset ja tulevaisuus. Tässä vaiheessa yleensä tehdään arviointia, mutta reagointi liian myöhäistä ainakin kyseisen hankkeen kanssa.
Työpaketin 3 askelta
- suunnittelu ja tiedotus
- yhteinen arviointi
- sovitut toimenpiteet ja seuranta
- Hankkeen tulisi laittaa toimintasuunnitelmansa sellaiseen muotoon (esim. log frame), että myös ulkopuolinen arvioija ymmärtää sen. Miten saada log framesta houkuttelevamman näköinen?
- Arvioinnin tarkoituksena seurata ja tehostaa toimintaa, ei rajoittaa.
Kommentteja:
- Mitä kaikkea pitäisi arvioida?
- Arviointitiedon tuottamisen työkalupakki: esitellään erilaisia työkaluja eri vaiheisiin. Tuleeko työkalut esitellä jokaisen vaiheen kohdalla – vai lopussa erikseen?
- Itsearvioinnin lomake
- Arvioinnin analysointi ja visualisointi. Mitä analysointimenetelmiä ja -keinoja on olemassa?
- Kenelle? Ensisijainen kohderyhmä on hankepäällikkö.
- Mikä on lähtökohta ja tapa, jolla ilmaistaan asiat. Jos kaikki negatiivista ja haasteellista, se ei innosta.
Iltapäivä 16.45-18.50
Ryhmien pohdinnat ovat wikissä, tässä keskustelua aiheista.
Keskustelua itsearviointioppaasta
- Itsearvioinnin pitäisi olla systemaattista ja koko ajan tapahtuvaa, ja se on projektipäällikön työkalu.
- Ahdistuksen helpotus lähtökohtana oppaalle ei ehkä toimiva. Pitäisikö kuitenkin lähteä positiivisemmalla asenteella?
- Työkirja tulee tehdä rautalangasta ja välttää käsitteellistämistä. Tärkeää pysyä nimenomaan arvioinnissa, eikä rönsyillä muihin aiheisiin. Opas palvelee käyttäjää, kun se on selkeä ja yksinkertainen.
Mitkä olisivat toimivia työkaluja itsearvioinnille?
- Sähköinen ehdottomasti, koska sen saa myös tarvittaessa paperille.
- Pitäisikö tehdä projektinhallinta ja -suunnittelutyökalu arviointityökalun sijaan? Arviointi tuntuu liian erilliseltä. Projektinhallintatyökalu ei kuitenkaan saisi olla pelkkä byrokraattinen väline, jonne laitetaan pakolliset kohdat - mutta varsinainen työ tehdään muualla.
- Checklist. Motivoi tekemään kun saa merkinnän siitä, että jotakin on tehty.
- Miten log frame toimii? Miten sen saa avattua mahdollisille käyttäjille? Toimiva työkalu, mutta vaikea ymmärtää ja pitäisi yksinkertaistaa. (Indikaattorit ->Mistä tiedämme, että toimimme oikein? Kysymysmuodossa esitetyt sarakkeet opastavat vastaamaan paremmin kuin yksi vierasperäinen sana.)
- Yksityiskohtainen projektisuunnitelma, jossa käy ilmi myös vastuualueet. Tätä suunnitelmaa voi tarpeen mukaan muokata.
- Tulevaisuusverstas hankkeen lopussa.
- Arvioinnissa tärkeää tehdä sitä koko ajan, eikä niin, että lopussa todetaan, että jokin asia toimi huonosti.
Keskustelua KIT:stä ja kiihdyttämöistä
- Hankeasiantuntijuuden merkitys suuri. Onko järkevää tai kustannustehokasta käyttää lehtoreita hankkeissa? Lehtoreiden osa substanssiosaamisessa tärkeää, mutta hanke tarvitsee myös työntekijän, jolla on koko hanke hallussa.
- Opettajana tuntuu, että pysyy kentän tapahtumissa ja toiminnassa mukana hankkeiden kautta. Kehittäminen opettajan ammatissa tärkeää.
- Kiihdyttämöt synnyttivät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mitä kiihdyttämöissä tapahtuu ja mitä hyötyä niistä on?
- Pelkona kiihdyttämöiden elitistisyydestä. Kaikkien pitäisi saada sparrausta, ja kiihdyttämöiden tulisi osallistaa kaikkia.
- Onko nimeen vielä mahdollisuus vaikuttaa, koska se kuulostaa elitistiseltä ja trendikkäältä.
- Kiihdyttämöiden teemoja pohtiessa tulisi benchmarkata muiden yliopistojen toiminta- ja tutkimusmalleja.
- Kiihdyttämö voisi olla verkosto, jossa keskitytään kehittämään tiettyä teemaa. Verkostoajattelun kautta hankkeita voi myös kehittää ja viedä eteenpäin, toisin kuin muodollisessa organisaatiossa.
- Kiihdyttämöillä tarkoituksena vahvistaa Metropolian osaamista jonkin tietyn aiheen parissa. Aiheesta on oltava fyysisiä ja henkisiä resursseja.
- Joitakin aihealueita, joille hanketoiminta kohdennetaan. Käytännössä enemmänkin painoalueita.
- Tutkimuspuolella paljon kilpailijoita, vahvuutena pikemminkin monialaisuus.
- KIT- ja liiketoimintaraha tulee osaamisalueelle, joten hankkeiden myötä lisää resursseja kehittämiseen. 80% rahoituksesta tulee opetuksesta, loput tulee tienata. Ei tarvitse sinänsä olla liiketoimintaa, koska voi myös olla OKM:n vastinrahaa, mutta pitää olla ulkopuolinen arvioija.
- Hankkeille valitaan projektipäällikkö, mutta kuka valitaan projektipäälliköksi? Projektipäälliköllä tulee olla osaamista ja halua toimia projektipäällikkönä. Opettajat lähtökohtaisesti substanssiosaajia ja voivat olla mukana projekteissa, mutta projektin johtaminen on jo paljon osallistumista laajempi tehtävä. Projektitekijät valittava sen mukaan tehdäänkö hanke lähinnä Metropolian sisälle vai ulkopuolelle.
- Kehityshankkeen tarkoituksena on myös kehittää opettajan osaamista, jolloin uuden oppiminen integroituu opetukseen heti. Opettajilla on myös hyvät verkostot omalla alallaan.
- Työpariajattelu mielekäs. Opettaja tuo substanssiosaamisen ja hanketyöntekijä projektinhallinnan. Voisiko opettajan irrottaa opetustyöstä kokoaikaiseksi johonkin hankkeeseen?
- Täydennyskoulutus hyvä lisä liiketoimintaan.
- Hankkeet keskenään erilaisia, ja hankesuunnitelma (ja projektipäällikkö) sanelee millä organisaatiomallilla, tiimillä ja henkilöstöllä hanke toteutetaan. Hankesuunnitelmassa tulee avata työnkuvat, rekrytointivaiheessa voi paketoida työnkuvia eri tavoilla joko yhdelle henkilölle kokopäiväiseksi tai usealle osa-aikasina.
- Matti Rantala näkee hankkeet myös koulutusprojekteina, jolloin hän kouluttaa henkilöstönsä hankeammattilaisiksi. Siksi hanketyöntekijöiden määräaikaisuus ei ole kannattavaa, koska he saavat osaamisen ja siirtyvät sitten muualle töihin.
