Child pages
  • Oslo-NCNC-21.-23.5.2014
Skip to end of metadata
Go to start of metadata

Facts & Figures

  • NCNC 2014 (Nordic Career Network Conference)
  • http://www.bi.edu/ncncconference
  • Vuosittain pohjoismainen tapahtuma korkeakoulujen urapalveluiden ammattilaisille
  • Tapahtumapaikkana tänä vuonna Oslossa BI-korkeakoulu
  • osallistujia: noin 80 (kaikki pohjoismaat edustettuina)
  • ensi vuonna tapahtuma luultavasti Tanskassa

 

Ehdotukset ja suositukset

Erityishuomiot ja muut keskeiset tulokset

  • Monet olivat kiinnostuneita sosiaalisen median ja urapalveluiden yhtymökohdista
  • syntyi monia uusia hankkeen kannalta kiinnostavia kontakeja
  • Luvattiin lähettää yhteenvetoa Reitittimen tuloksista.

Presentaatiot


Oslo-NCNC 21.-23.5.2014

Reititin-hankkeen Tuomas matkusti tänään Osloon osallistuakseen pohjoismaisten korkeakoulujen urapalveluväelle tarkoitettuun verkostoseminaariin. Paikalla on ennakkotietojen mukaan urapalveluiden väkeä kaikista pohjoismaista, painotuksena Norja ja Tanska.

Suurin osa osallistujista oli saapunut paikalle jo edellisenä päivänä, mutta itse pendelöin paikalle aamuvarhain. Bussi-lentokone-metro yhdistelmä toikin minut tapahtumapaikalle varsin vaivattomasti Pasilasta Nydalenin kaupunginosaan Osloon muutamassa tunnissa.

Järjestävän tahon, eli Bi-korkeakoulun urapalveluiden johtaja Adriana Janssen avasi tilaisuuden innokkaana. Järjestelyn eteen oli tehty kovasti hommia ja sen kyllä huomasi heti paikan päällä. Jopa kangaskassin sisältö tuntui tarkoituksenmukaiselta ja järkevältä. Puitteet ovat myös upeat: seminaari järjestetään vuonna 2005 valmistuneessa BI:n suuressa toimipisteessä Oslon Nydalenissa. Janssen kertoi faktoja oppilaitoksesta:

  • Perustettu 1943
  • 20 000 opiskelijaa
  • Toiseksi isoin korkeakoulu Norjassa
  • Suurin kaupallisen alan kouluttaja

Reitittimen kannalta kiinnostavaa oli mm. Ura- ja alumnipalveluiden ansiokas järjestäminen organisaatiossa. Toiminnoista  mainittakoon opiskelijoiden oma kaksikielinen uraportaali, CV-pajat ja urasuunnittelukrussit osana tutkintoa. Myös alumnuilla on oma mittava toimisto korkeakoulussa ja yritykset puuhastelevat sen ympärillä aktiivisesti. Meneillä myös useita erilaisia mentorointiohjelmia, eli hyvin samankaltaista puuhastelua, mitä Reitittimen kautta on pyritty käynnistämään myös Metropoliasssa.

 

KEYNOTE – Past and future of graduate careers and demands on Careers Services– how do we need to evolve to meet the demands 

Avaussanojen jälkeen lavalle astui Jenny Blakesley. Joka esitteli itsenä brittien uraneuvojien yhdistyksen varapuheenjohtajana, mutta toimii päivätyönään London School of Economicsissa. Briteissä tehty paljon koulutuksen laatuun liittyviä mittauksia. Tutkimuksissa on verrattu työllistymistä opiskelijoiden lähtötasoon tutkinnon alussa. Korkeakoulujen rankingiin vaikuttaa vahvasti opiskelijoiden työllistyminen. Tämä on suuri haaste ja kaikki data opiskelijan vaiheista valmistumisen jälkeen on arvokasta korkeakoululle. Laki velvoittaa, että sijoittumiskyselyyn pitää saada 80 vastausprosentti. Tämän velvoitteen takia työ onkin välillä verrattavissa salapoliisin hommiin. Apuna mm. some, puhelin ja sähköposti. 60 prosenttia LSE:n opiskelijoista on ulkomaisia ja urapalveluiden tavoitteena on tarjota heille yhtä laadukkaat palvelut. Opiskelijan on koettava saavansa tukea vaikka hän aikoisikin työllistyä kotimaassaan. Ylipäätänsä opiskelijat ovat kiinnostuneita enemmän ja enemmän kansainvälisistä tehtävistä. Työnetsintä ja uraneuvonta on aidosti globaaliprosessi LSE:ssa.

Päivän ohjelma oli valmiiksi strukturoitua ja workshopit oli jaettu/valitttu etukäteen. Alkuseremonian jälkeen suuntasin ennalta jaettuun ryhmäkeskusteluun, jossa käytiin läpi seminaarin pääteemoja ja odotuksia.

 

RYHMÄKESKUSTELU 1

Ryhmä koostui lähinnä korkeakoulujen uraneuvojista ja pääsin hyvin kyselemään muiden korkeakoulujen sosiaalisen meidian käyttötapoja, sekä erilaisten sähköisten alustojen käytöstä. Keskustelussa nousi esiin myös PROksi ja sitä kohtaan heräsikin kiinnostusta useammaltakin taholta.

Urapalveluiden keskeisemmäksi haasteeksi nähtiin opiskelijoiden tavoittaminen. Puhuttiin ns. sukellusveneilmiöstä, jossa opiskelija uppotuu täysin pelkkään opiskeluun tutkinnon alussa ja kiinnostus urapalveluita kohtaan herää vasta tutkinnon loppumetreillä. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että urapalvelut tulisi saada näkyvämmäksi jo opiskelujen aikana.

Koulujen edustajat kertoivat omista kokemuksistaan mm. erilaisten rekrytapahtumien järjestämisesssä. Berganissä oli pistetty pystyyn käänteiset rekrymessut, jossa yrirysten sijaan esittelyständejä olivatkin pitäneet opiskelijat itse. Tutkinnot olivat tulleet paremmin tutuiksi työnantajille ja opiskelijat olivat päässeet treenaamaan oman osaamisen brändäämistä.

 

Opiskelijoiden tavoittamisen eri keinoista käytiin kovaa keskustelua. Hauskana kuriositeettina esiin nostettiin wc-tiloihin jätettevät julisteet. Onhan kyseessä ainoa hetki, jolloin ihminen todella pysähtyy tietotulvan keskellä.

Verkkoa ei myöskään nähty ratkaisuna kaikkeen. Useassa korkeakoulussa on verkkokontaktien rinnalle nostettu myös rekrytointiaiheiset vertaisryhmätapaamiset, joista on ollut positiivisia kokemuksia. Opiskelijoiden rooli on erilaisissa tapahtumissa suuri ja Norjassa myös ylioppilaskuntien resurssit tuntuvat olevan aika hyvin kohdallaan. Muutamassa organisaatiossa oli myös positiivisa kokemuksia EU-hankkeiden tuomista uusista innovaatiosta. Erityisesti työelämäyhteistyön arviointi on saanut uutta potkua rahoittajan vaatimusten takia. Mainitsin Reitittimessä valmisteltavan hankearvioinnin oppaan ja se herätti aitoa mielenkiintoa muissa osallistujissa. Käännökseen ei taida tämän hankkeen  puitteissa enää olla mahdollisuutta.

Make LinkedIn your best friend!

Loppuiltapäivästä osallistuin kaksiosaiseen Linkedin-sessioon, jossa käytiin läpi suositun yhteisöpalvelun toimintoja. Session lähtökohtana oli se, että kaikille on profiili ja perusasiat on hallussa, mutta miten voidaan ryhtyä tehokäyttäjäksi ja ottaa verkostoitumisesta kaikki hyöty irti rekrytoinnin näkökulmasta.

Ensimmäisenä puhujana toimi Edgar Valdmanis kertoi oman profiilin laatuun panostamisen tärkeydestä. Hän on myös kirjoittanut mielenkiintoiselta vaikuttavan kirjan How to Network Better.

Valdmaniksen mukaan lähtökohtana on laittaa profiilin mahdollisimman paljon spesifiä ja työnantajaa kiinnostavaa tietoa. Kaikki lyhyetkin duunipaikat on hyvä listata ja myös vapaaehtoistyölle tarkoitettua kohtaa kannattaa käyttää. Monet työnantajat tarkistavat Linkedin-profiilin ennen haastattelua, joten vaikutus on pystyttävä tehdä jo tässä vaiheessa. Profiilikuva ei saa olla mikä vaan facebook-kuva, vaan sen on oltava asiallinen työkuva, jossa henkilö katsoo kameraan. Huumorikuvat voi jättää muihin palveluihin.  Myös lempinimet on syytä jättää pois, ellei kyseessä ole nimi, jolla koko maailma sinut tuntee. Kaikki kielitaidot on syytä merkitä. Joskus rekrytointipäätös voi olla vaikka pelkistä saksan alkeista kiinni.

Hyvänä vinkkinä hän nosti esiin Linkedinin erilaiset ryhmät, jossa itsestään voi antaa fiksun kuvan. Uusia ryhmiä ei kannata juurikaan perustaa, sillä tarjonta on jo nyt valtava. Skills-pagea kannttaa myös käyttää rohkeasti. Työkavereiden kykyjen vahvistaminen on helppoa ja auttaa oman profiilin näkyvyyttä.

Myös työtehtävät kannattaa kuvata tarkemmin kuin vain ”myyjä”. Mitä myit ja kenelle? Jos olet työnantaja, niin organisaatisivuihin kannattaa panostaa.

Toisen osan puhujana toimi Monica Knutsen de Figueroa, joka toimii Akershus University Collegessa hr-osastolla. Hän kertoi mm. rekrytoinnin tämän hetkisistä trendeistä ja Linkedinin käyttämisestä rekrytoijan näkökulmata.

Trendejä:

1.  Suuri ammattilaisverkosto nostaa rekrytoitavan henkilön arvoa

2.  Työnantajat brändäävät itseään ahkerasti verkossa (Linkedin hyvä esimerkki).

3.  Dataa kerätään ahkerasti ja sitä käytetään parempian rekrypäätösten tekemiseen

4. Myös sisäinen rekrytointi luottaa yh enemmän uuteen teknologiaan

5. Työnhakeminen mobiililaitteiden avullla (responsiivisuus yms.)

Somen kautta rekrytoinnin hyödyt:

  • Kansainvälinen haku
  • Hintaansa nähden valtava volyymi
  • Kohdennus ja valikoitavuus

Mahdolliset haitat / uhat

  • Tietoturva
  • Kohdennuksen epäonnistuminen

Päivä päättyi yhteiseen illalliseen Holmenkollenilla, josta avautui upeat näkymät kaupunkiin. Iltaohjelman yhteydessä keskustelu jatkui päivän teemoista ja porukka verkostoitua tehokkaasti keskenään.

 

Ryhmäkeskustelu: Mentoring programmes in Universities 

Toisen päivän aamusta osallistuin mentorointia käsittelevään sessioon. Reititin-hankkeessa olemme myös käynnistäneet omaa mentorointi-ohjelmaa ja tarkoituksena olikin saada hyviä vinkkejä ja tuoda esiin uuden teknologian tuomia mahdollisuuksia. Mukana keskustelussa edustajat kouluista: Karlstad University, Linköping University, Mid-Sweden university ja Norwegian School of Economics. Kaikissa näissä opinahjoissa ollut eri kokoisia mentorointiohjelmia 15-200 osallistujan välillä.

Session vetäjä asetti kysymyksiä keskustelun pohjaksi:

Miten mentoriohjelma aloitettiin korkeakoulussasi? Miten alumnit osallistuvat? Miten tiedotettiin? Miten mentorit löydettiin?

Tapahtumaa isännöivässä BI:ssa on pyöritetty mentorointiohjelmaa jo usamman vuoden ajan. Nyt on tulossa tauko, koska samaan aikaan organisoitu työharjoitteluohjelma on syönyt suosiota. Samat innokkaat opiskelijat osallistuvat molempiin ja lopulta energia ei riitä kaikkeen. Myös opiskelijavaihto on verottanut  mentoroinnin suosita. Opiskelijoiden on pitänyt hakea mukaan, jonka jälkeen urapalvelun väki on luonut sopivat työparit. Hakemuksia on ollut paljon. Ohjelmaa on markkinoitu pääsääntöisesti alumniverkoston kautta. Hyvät mentorit pidetään mukana ja heitä ei päästetä menemään ja he myös houkuttelevat uusia tulokkaita.

Kokemukset olivat yhteneväisiä myös Karlstadissa, mutta mentorit rekrytään vasta kun opiskelijaporukka on kasassa. Tämä siksi, että yksikään mentori ei saa jäädä ilman aktoria. Tämänlainen huono kokemus latistaisi vapaaehtoisen innostuksen ja toisi koululle huonoa mainetta.  Kaikissa esitellyissä ohjemissa oli järjestetty säännöllisiä tapaamisia koko ryhmän kanssa, joissa tehtiin toimintasuunnitelma koko vuodelle. Tämä auttoi mentoreita sitoutumaan ja työskentely pysyi paremmin fokuksessa. Aktoreilta vaadittiin myös omat selkeät henkilökohtaiset tavoitteet.  Lisäksi tapaamisissa on tehty mm. Speedatingia kaikkien kesken.

Keskustelu siirtyi sähköisiin ympäristöihin ja moni oli kiinnostunut Reititin-hankkeen uusista avauksista. Keskusteltiin mm. yritysmentoirinti.fi –sivuston ”mentorinhakukoneesta”. Kaikissa edustetuissa yliopistoissa oli kiinnostusta kokeilla uutta teknologiaa, mutta siihen suhtauduttiin myös varauksella. Paras mahdollinen ei välttämättä löydy hakukoneen avulla, sillä monilla oli hyviä kokemuksia hyvin erilaisten ihmisten onnistuneista mentorointisuhteista.

Esiin nousi  myös mentorinnin haasteet. Mitä tehdään, kun kemiat eivät kohtaa tai työskentely ei vaan etene. Vaikka se järjestävän tahon puolesta olekaan kovin mieluista, on joskus peli vihellättävä poikka ja järjesteltävä parit uudestaan tai jopa harkita voi henkilö jatkaa ohjelmassa mukana. Tämä on tietenkin hyvin harvinaista.

Eniten kysymyksiä herätti mentoreiden löytäminen kouluissa, joissa ei ole valtavaa alumniverkostoa. Monet olivat soittaneet suoraan tunnetuille liike-elämän henkilöille ja kertoneet, että haluavat juuri hänet mukaan. Imartelu toimii usein ja moni sellainen saatu mukaan kuka ei olisi muuten edes harkinnut koko asiaa.

Ohjelmien kesstot olivat yleensä noin vuoden verran. Mid-Sweden Universityssä oli kolme eri aloitus ajankohtaa, jotta ryhmäkoot pysyisivät pienempinä.

Ryhmäkeskusteu mentoroinnisa oli hyvä ja rakentava ja kaikki osallistujat kokivat saavansa jotain uutta kotiinviemistä. Erityisesti me joilla oli homma vielä käynnistymisvaiheessa saimme hyviä ideoita markkinointiin yms.

 

KEYNOTE - Understanding and working with different cultures in an increasingly global education 

Puhujalla juuret kolmessa maassa: Italia, Iso-Britannia ja Italia. Ehdoton monimuotoisuuden puolesta puhuja. Kaikessa on kyse näkökulmasta. Ihmisillä on ennakkoluuloja ihmisiä kohtaan ja lopulta he näkevät ihmiset ja tilanteet kuten itse haluavat.

Pohjoismailla on hyvä maine, koska pärjäävät hyvin rehellisyysvertailuissa. Tämän takia pelkkiä maiden nimiä voi käyttää vahvoina brändeinä. Esimerkkinä ” Det Norske Veritas” (norjalainen totuus). Samanlainen firman nimi ei toimisi kaikkien maiden kohdalla.

 Ihmiset haluavat lopulta hyvää, mutta eri yhteiskunnissa on erilaiset julkiset tukiverkot ja oikeusjärjestelmät. Monissa maissa luotetaan ennen kaikkea perheeseen ja lähipiiriin, koska se on ainoa johon voi luottaa.

Pohjoismaat ovat olleet paljon julkisuudessa monien hyvien tulosten ansiosta. Merkille pantavaa on myös valtaetäisyys. Tämän näkee jo vaikka johtajien asenteista. Kuninkaat ajelevat busilla ja heidän patsaansakin on silmien tasolla toisin kuin vaikka Ranskassa ja Englannissa, jossa johtajat nostetaan muita ylemmäs. Toisen tutkimuksen mukaan pohjoismaissa ihmiset osaavat myöntää tietämättömyytensä paljon helpommin. Tämä vaikuttaa tuntuvasti työkulttuureihin ja hyvinvointiin. Kasvojen menettämisen kulttuuri ja järkkymätön auktoriteetin kunnioitus puuttuu.

Suomessa on pohjoismaisessa vertailussa astetta maskuliinisempi kulttuuri ja se voi puhujan mukaan olla syy miksi on pärjätty Pisa-tuloksissa. Lapsilta vaaditaan enemmän koulussa ja paineet suorittaa ovat kovemmat. Muutos ja sopeutuminen on raskasta ja sen takia kaikki ihmiset eivät halua vaihtaa usein työkulttuuria. Hidas, pitkä ja vähittäinen muutos toimii paremmin.

Kuusi ihmisen perustarvetta ovat:

Varmuus: ihmiset haluavat tietää mitä tapahtuu ja tehdä tuttuja asioita

Epävarmuus: elämässä tarvitaan kuitenkin vähän vaihtelua ja yllätyksiä

Yhteyksiä:  ihmiset tekevät päätöksiä saamiensa kontaktien kautta

Merkittävyyttä: lemmikit ja lapset saavat ihmiset tuntevaan itsensä tärkeiksi

Kontribuointi: ihmisillä on tarve saada aikaan asioita.

Pohjoismaissa henkilökohtaisen tilan ja hiljaisuuden tarve on suuri. Tämä on korostunut erityisesti Suomessa, jossa puhujalla on ollut kiusallisia kohtaamisia.

 

Ohjelma jatkui torstaina yli virka-ajan ja loppuilta meni lepäillessä. Perjantain käytin laajaan seminaarimateriaaliin tutustmiseen ja paluulennon odotteluun. Summa summarum: Onnistunut ja omalta kohdaltani hankkeen antoisin seminaari-matka. Käteen jäi tukku käytinkortteja sekä paljon uutta tietoa työelämäyhteyksien kehittämisestä. Jatkossa seuraankin uudella mielenkiinnolla  urapalveluiden uutta järjestelyä Metropoliassa.

 

 

 

 

 


You must log in to comment.