hankeinfo metropolian kulttuurialan opettajille 2.4.2012
Paikalla (koulutusohjelma): Leena Björqvist (KuTu), Raisa Omaheimo (Viestintä) ja Hannu Raatikainen (Esittävä taide), Matti Rantala (projektipäällikkö, Reititin), Irene Alsti-Lehtonen (projektisuunnittelija, Reititin), Tuomas Korkalainen (projektisuunnittelija, Reititin) ja Markku Tähtinen (projektisuunnittelija, Reititin)
Tilaisuudessa käsiteltiin seuraavia teemoja:
- Mitä alusta tarkoittaa?
- Reitittimeen liittyvät työaikaresurssit
- Keskustelua uudesta oppimisympäsristösä
1. Mitä alusta tarkoittaa?
Tuomas Korkalainen kertoi alkuun lyhyesti hankkeesta ja avoimeen oppimisympäristöön PROksiin avatusta aihepankista, jonne työelämän edustajat ovat jättäneet muitakin kuin opinnäytetöitä. Korkalainen kertoi myös lyhyesti elokuun 29.-30.8 kulttuurialan opiskelijoille järjestettävästä bootcampista.
Seuraavaksi Markku Tähtinen esittelee alustaa.
Matti Rantala korostaa avoimen tekemisen merkitystä ja ohjaajien olemassaolon tärkeyttä opiskelijan mennessä PROksiin. Leena Björkqvist ehdottaa PROksiin, opiskelijan opinnäytetyön alkuun laitettavan jonkinlaisen tiedotteen siitä, missä vaiheessa kyseinen opinnäytetyö on. Työelämän kiinostus lakkaa, jos tätä tietoa ei ole. Björkqvist kysyy, voiko alustaa tarjota myös HUMAKille. Todetaan, että näin voidaan tehdä, jokainen amk voi kehittää tästä oman version.
Raisa Omaheimo kehottaa rummuttamaan lehtoritiimeissä resurssointiasiaa asian menemiseksi varmasti kaikkien tietoon! Ylipäänsä hanketta kehotetaan lanseeraamaan voimakkaasti!
Opettajalle annetaan hankkeen varoista lisäresurssia työaikaan. Tuntimäärää ei kuitenkaan voida suoraan sanoa. Tuntimäärä riippuu paljolti siitä, millaisen nipun kukin opettaja tuo mukaan pilotointiin tai kuinka paljon opettaja aikoo tehdä opinnäytetyöskentelyä perinteisin menetelmin kuinka paljon uusin menetelmin. Reitittimen lisäresurssina opinnäytetyöskentelyyn tulee uuden tekemisestä. Hanketiimi antaa apua kunkin opettajan tarvitseman määrän.
Kun työelämä ja ohjaava opettaja ovat yhdessä ohjaamassa opinnäytetyötä, keskeisiksi kysymyksiksi nousevat ohjaajan rooli ja ohjauskäytäntöjen opettelu. Millä tavoin löydetään työelämää palvelevia ohjausmetodeja käytettäväksi? Rantala ehdottaa käyttöön otettavan face to face -tapaamiset kokemusten vaihtoon. Tiiviyttä voidaan arvioida jatkossa, tapaamisia voi olla esim 2 x lukukaudessa. Monialaisuudesta tulee myös uusi tavoite. Tällä tarkoitetaan mm. vertaistyöskentelyä opettajan ja ohjaajan välillä. Tavoitteena, että opiskelija voi ottaa vinkkiä toisen koulutushjelman tekijästä tai löytää kimppatekemistä. Yhteiset keskustelualustat lisäävät vamiutta löytää uudenlaisia, hyviä käytäntöjä ohjaamiseen ja uudenlaisiin ohjaustilanteisiin.
Millaiset ohjauskäytännöt palvelevat työelämään siirtymistä ja asiantuntijuuden osoittamista? Tämän uudenlaisen tekemisen täytyy palvella oikeasti opiskelijaa!
2. Reitittimeen liittyvät työaikaresurssit
Opettaja saa hankkeen varoista lisäresurssia työaikaan tullessaan mukaan. Tuntimäärää ei kuitenkaan voida suoraan sanoa, ts. lisäresurssin määrää ei voi yhtenäistää vaan tilanteetn katsotaan yksilöllisesti. Tuntimäärä riippuu paljolti siitä, millaisen nipun kukin opettaja tuo mukaan pilotointiin tai kuinka paljon opettaja aikoo tehdä opinnäytetyöskentelyä perinteisin menetelmin kuinka paljon uusin menetelmin. Reitittimen lisäresurssina opinnäytetyöskentelyyn tulee uuden tekemisestä. Voidaan käydä keskustelua siitä, millainen lisäresurssi voisi olla. Hanketiimi antaa apua kunkin opettajan tarvitseman määrän.
Euroopan sosiaalirahasto edellyttää mukaan tulevilta opettajilta työajanseurantaa. Työajanseurannoilla saadaan oikeaa tietoa siitä, kuinka paljon tallaiseen työskentelyyn menee oikeasti aikaa. Tällä tavoin syntyy empiiristä pohjaa tulevia työaikasuunnitelmia pohdittaessa.
Nyt rakennettu opiskelijoiden koulutuspaketti tullaan muokkamaan opettajien tarpeita vastaavaksi. Pedagoginen lähtökohta on siinä aivan eri tavalla esillä. Rantala kuvailee alustavia raameja elokuun puolessavälissä alkavalle opettajien pilottikoulutukselle. Pilotin jälkeen tarjonta on jatkuvaa.
3. keskustelua uudesta oppimisympäristöstä
Keskustelu jatkuu uuden oppimisympäristön luonteesta. Björkqvist suunnitelee 10 työn tuomista PROksiin, mistä syntyisi tämän jälkeen hyvä alusta yhteistyön luomiselle muiden yamkilaisten kanssa. Hannu Raatikainen kysyy, pystytäänkö koulutuksessa ottamaan huomioon tasoerot? Ihmisillä on usein tapana ottaa uudet alustat vanhojen LISÄKSI, toteaa Omaheimo. Poisoppiminen on haasteellista. Omaheimo kehottaa ottamaan poisoppimisen jonkun viikkokirjeen teemaksi. Rantala kehottaa menemään keskustelemaan Reitittimen wikiin siitä, kuinka omaa asiantuntijuutta jaetaan muillekin kuin omalle ohjaajalle? Miten työelämän kanssa pulataan?
Hannu Raatikainen toteaa etiikan olevan tässä yhteydessä kiinnostava kysymys. Missä menee raja? Tässä voi lähteä suljetulla menetelmällä. Tiedon käsite on muuttunut, vahva on se, joka jakaa sitä parhaiten, ei se, jolla on tietoa eniten. Tämä ei ole kuitenkaan mikään oikein-väärin asia - koulukuntia on erilaisia. Yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä juuri siksi. Ja resursseista tähän liittyen; työaikasuunnitelmaan voi laittaa muutaman pinnan liittyen tällaisiin tapaamisiin?
