Iho:
Iho on ihmisen suurin elin. Sen kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros. Kokonaispinta-ala aikuisilla 1,5-2,0 m². Iho toimii aistin-, eritys- ja säätelyelimenä, sekä varasto ja- suojarakenteena. Iho muodostaa myös melamiinia ja osallistuu D-vitamiini valmistukseen. [1] [2] [4]
Ihon tehtävät:
Ihon tärkein tehtävä on on suojata kehoa ulkopuolisilta uhkatekijöiltä, esimerkiksi haitalliselta säteilyltä, mikrobeilta ja kemikaaleilta. Iho on myös vesieriste, joka estää liiallisen nestehäviön ja veden osmoottisen imeytymisen kehoon, kun ihminen on veden kanssa kosketuksessa. Ihossa olevat talirauhaset erittävät talia, jotka voitelevat ihon notkeaksi ja vettähylkiväksi.
Ihon muista tehtävistä tärkein on lämmönsäätely. Kuumassa pintaverisuonet laajenevat, jolloin lämpöä pääsee haihtumaan, kn ihon läheisyydessä virtaa mahdollisimman paljon verta. Kylmässä taas verisuonet supistuvat, jotta lämpö ei karkaa kehon ulkopuolelle. Ihonalainen rasvakerros toimii eristeenä ja pienentää lämpötilan vaihteluja, tasoittaen kehon lämpötilaa. Iho suojaa meitä myös tuntoaistin avulla. Ihossa olevat hermosyyt viestittävät ihmiselle kehon ulkopuolisia tuntemuksia, reagoimalla lämpöön, kylmään, painetta ja kipua. [2] [4]
Hypertermia
Hypertermia eli lämpöhalvaus syntyy, kun henkilö on liian kauan kuumassa ilmassa tai tilassa, jolloin kehon lämmönsäätelykeskus vaurioituu. Tästä johtuen kehon lämpötila nousee vaarallisen korkeaksi, ilman että lämpöä säätelevä mekanismi käynnistyy. Kehon lämpötila voi nousta jopa 41 °C, ja sisäelimet voivat olla vieläkin lämpimämpiä. Hypertermia on henkeä uhkaava tila ja tilasta kärsivä pitää toimittaa välittömästi sairaalahoitoon. [3] [4]
Syitä ja oireita
Kuumassa ilmassa suoritettu fyysinen suoritus voi nuorella ja terveellä ihmisellä johtaa lämpöhalvaukseen. Lisäksi tähän vaikuttavat ilmankosteus, vaatetus ja hikoilua vähentävä lääkitys. Vanhemmilla ihmisillä lämpöhalvauksen riski on suurempi. Normaali ihminen hikoilee, kun hänellä on kuuma. Lämpöhalvauksesta kärsivä ei hikoile. Iho tuntuu kuumalta ja kuivalta, hengittäminen on pinnallista ja nopeaa. Lämpöhalvaukseen voi myös liittyä sekavuutta ja tajunnan menetys. [3] [5]
Myytinmurtajissa yksi päähenkilöistä valmisteltiin kokeeseen, jossa tämän iho peitettäisiin lateksimaalilla. Paikalle kutsuttiin ensihoitoyksikkö seuraamaan tapahtumia ja lääkärikin oli langan päässä. Ennen maalaamista mieheltä otettiin EKG eli sydämen sähkökäyrä ja verenpaine. Kaikki arvot olivat normaaleja. Katsojille sanottiin tuo tuttu lause: “Älä kokeile tätä kotona!” Lääkäri sanoi, että äärimmäisessä tapauksessa koekaniinille voisi syntyä lämpöhalvaus.
EKG laput jätettiin paikoilleen, jotta elintoimintoja voitaisiin kokeen aikana mitata. Kun kaikki oli valmista, koko keho peitettiin lateksimaalilla. Testihenkilö istui koko kokeen ajan. Koe keskeytettiin lopulta koekaniinin kohonneen verenpaineen ja huono olon takia. Kaikki arvot palasivat pian maalin pois oton jälkeen normaaleiksi. Uskon, että esimerkiksi urheillessa lateksimaalilla peitetty iho olisi turvallisuusriski, sillä lämmönsäätely häiriintyy. Pelkkään maaliin ei varmaankaan kuole (jos vain istuu), mutta jos fyysinen aktiivisuus on voimakasta uskon, että lämpöhalvaus on mahdollinen. Ja lämpöhalvaukseen kyllä voi kuolla. [6]
Lähteet:
1 http://www.solunetti.fi/fi/histologia/iho/
2 http://de.wikipedia.org/wiki/Haut
3 https://www.princeton.edu/~achaney/tmve/wiki100k/docs/Hyperthermia.html
4 Ihmisen fysiologia; Egil Haug, Olav Sand,
5 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00298
6
Elsa Rottluff ja Mikko Orasuo