1        Johdanto

Joka päivä teemme pieniä ja isoja valintoja, jotka vaikuttavat sydänterveyteemme joko välittömästi tai pidemmän ajan kuluessa. Ruokailu- ja liikuntatottumukset ovat merkittäviä sydänterveyteen sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien ehkäisyyn liittyviä tekijöitä. Omaksumalla terveelliset elämäntavat voimme ehkäistä lukuisia sydän- ja verisuonisairauksia ja näin vaikuttaa positiivisesti terveyteen niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. (1)

Liikunnalla on merkitystä sepelvaltimotaudin sekä korkean verenpaineen ehkäisyssä. Kutsuttiin ihmisen liikkumista sitten fyysiseksi aktiivisuudeksi, terveys-, hyöty- tai kuntoliikunnaksi, on sekä yksilön että kansanterveyden kannalta tärkeää, että ihmiset liikkuisivat terveyttä edistävästi. (3)

Ravintotottumukset Suomessa ovat muuttuneet viimeisten kymmenien vuosien aikana positiivisempaan suuntaan, mutta edelleen sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet aiheuttavat yli 40 % kaikista kuolemista. Ravintosuosituksilla pyritään edistämään ihmisten sydänterveyttä ja näin alentamaan huonoista elintavoista aiheutuneiden sairauksien ja kuolemien määrää. (4)

Tässä työssä käsitellään elintapojen merkitystä sydänterveyteen. Pääosassa ovat liikunta- ja ravintotottumukset, jotka ovat osana jokapäiväistä elämää, ja joihin pystymme itse vaikuttamaan valinnoillamme. Työssä perehdytään tapahtumiin ja muutoksiin, joita sydämessä tapahtuu tietynlaisen liikunnan ja ravitsemuksen seurauksena.

2      Liikunta sydänterveyden tukena

Liikunnan on todettu olevan positiivinen tekijä lukuisien kansanterveydellisesti merkittävien pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä. Sydän- ja verisuonitaudit kuuluvat näihin sairauksiin. (5)

Liikunnan aikana sydämen tehtävä on toimittaa kuormitetuille lihaksille niiden tarvitsema veri. Sydän joutuu sitä enemmän töihin mitä kovempaa liikuntaa harrastetaan. Levossa tyypillinen sydämen minuuttitilavuus (eli veren määrä, mikä virtaa sydämen kautta minuutissa) on noin 5 litraa, mutta maksimaalisen kovassa rasituksessa määrä voi jopa kuusinkertaistua. (6)

Sydämen iskutilavuudesta puhuttaessa tarkoitetaan verimäärää, jonka sydän pumppaa yhden lyönnin aikana. Iskutilavuus on tyypillisesti hieman alle yksi desilitra (9). Minuuttitilavuuden lisäksi sydän kykenee rasituksen aikana lisäämään hieman myös iskutilavuutta(6; 7).

Säännöllisen liikunnan on todettu vaikuttavan sydämen toimintaan pitkällä aikavälillä. Säännöllisesti kestävyysliikuntaa harrastaneella on lepotilassa matalampi leposyke, sydämen iskutilavuus on suurentunut sekä verenpaine on alhaisempi. Rasituksen aikana suurempi iskutilavuus edesauttaa myös sydämen minuuttitilavuuden suurentumista. Myös verenpaineen nousu rasituksessa on hitaampaa ja näin myös rasituksen tunne kevenee sydämen kuormituksen pienentyessä. (6)