Tiedämme että keuhkot hyödyntävät ilman happea, mutta typen rooli on vielä epäselvä. Luulemme että typen toiminta elimistössä liittyy pääasiassa ruoansulatuselimistöön, erityisesti proteiineihin.
Heikkoutemme on hypoteesin vähäinen tarttumapinta. Selvitämme, onko typpeä oltava tietty määrä elimistössä, ja miksi. Entä mistä saamme lisää typpeä mikäli sitä puuttuu?
Kysymys: Mitä typelle tapahtuu hengitettäessä? Mihin typpeä yleensä tarvitaan elimistössä?
Hakusanat: Typpi, elimistö, typpi elimistössä, typen kierto.
Hengittämästämme ilmasta ~78% on typpeä, ja vain ~21% happea. Happi reagoi huomattavasti typpeä helpommin, ja siksi keuhkomme hyödyntävät happea ts. typpi on inertti. Hengittäessämme ilmaa happi sitoutuu punasolujen hemoglobiiniin, ja pieni osa hengitetystä typestä liukenee vereen ja elimiin kuitenkaan aiheuttamatta reaktioita, sillä elimistömme ei kykene reagoimaan typen kanssa. Suuri osa typestä yksinkertaisesti poistuu hengitettäessä ulos. [1.]
Ihminen pystyy hyödyntämään typpeä vain syömällä proteiineja. Hengitettävää typpeä emme siis kykene käyttää hyväksemme. Typpitasapaino kertoo muodostuuko kehossamme enemmän proteiineja kuin niitä katoaa. [2.]
Kysymys: Mitä tarkoittaa typpitasapaino?
Hakusanat: typpitasapaino, typpitasapainon mittaaminen, nitrogen balance
Typpitasapainon avulla voidaan päätellä onko proteiinin saanti riittävää. Mikäli henkilön proteiinin saanti on riittävää, typpitasapaino on positiivinen, siis uusia proteiineja muodostuu enemmän kun niitä häviää. Typpitasapaino on usein negatiivinen vanhoilla ihmisillä, joilla kudosta katoaa, tai ihmisillä joilla hiilihydraatin saanti ei ole riittävää, ja elimistön kudoksia pilkotaan energiaksi. Yleensä (suomalaisilla) aikuisilla proteiinin saanti on riittävää, kuitenkin aktiivisesti liikuntaa harrastavat tarvitsevat enemmän proteiinia typpitasapainon säilyttämiseksi. [2, 3.]
Typpitasapainoa voidaan mitata syömällä tietty määrä proteiinia. Sen jälkeen mitataan kuinka paljon typpeä erittyy virtsaan tietyn ajan (esim. vuorokauden) sisällä. [2.] Esimerkki laskurista: http://www.nafwa.org/nitrogenbalance.php.
MadSci Network, 2004. Verkkodokumentti. Viitattu 5.11.2014. http://www.madsci.org/posts/archives/2004-02/1077647270.An.r.html
Ravitsemustieteen kertaus. Mikko Ahola, 2009. Verkkodokumentti. Viitattu 2.12.2014.http://ravitsemustiede.hpage.co.in/proteiinit_95958611.html
Proteiinit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2013. Verkkodokumentti. Viitattu 2.12.2014. http://www.thl.fi/fi/aiheet/tietopaketit/ravitsemustietoa/energiaravintoaineet/proteiinit