Johdanto

Normaalitilanteessa sydämen toimintaa tahdistaa sinussolmukkeesta lähtevät sähköiset impulssit. Sinussolmuke lähettää impulsseja eteenpäin sydämessä oleviin viestinvälitykseen erikoistuneisiin soluihin. Näistä soluista koostuu sydämeen johtumisratoja joita pitkin sähköinen viesti kulkee ympäri sydäntä. Sinussolmukkeen aktivoituessa impulssi lähtee etenemään sydämen eteisten johtoratoja. Tästä seuraa eteisten supistuminen ja verenvirtaus kammioihin. Eteisistä tulevat signaalit yhdistyvät eteis-kammiosolmukkeessa. Normaalitilanteissa solmuke on ainoa kohta josta signaali pääsee eteisistä kammioihin. Solmuke hidastaa myös signaalin kulkua hivenen jotta eteisistä pumpattava veri kerkeää täyttää kammiot enne varsinaista kammio systolea. Eteis-kammiosolmukkeesta signaali kulkee eteis-kammiokimppuun ja edelleen kammioiden johtoratoja pitkin kammioihin. Kammiot supistuvat signaalin vaikutuksesta alhaalta ylöspäin. Supistus saa aikaan veren virtauksen kohti valtimoita.

Kuva 1

Eteisvärinä

Eteisvärinä on hyvin yleinen rytmihäiriö ja sen ilmaantuminen yleistyy ihmisen vanhentuessa. Ihminen voi tuntea eteisvärinän rannepulssista. Usein se on nopea ja epäsäännöllinen. Sydäntä tutkittaessa EGK laitella havaitaan sydänkäyrästä puuttuvan P-aalto. P-aalto kuvaa sydämen sähköistä toimintaa eteisten supistuessa. Eteisvärinässä sinussolmukkeesta lähtevä signaali ei johdu normaalilla tavalla kammioihin. Se jää ikään kuin kiertämään kehää eteisiin. Tästä seuraa eteisten kaaosmainen supistuminen. Värinä voi myös alkaa jostain vioittuneesta pesäkkeestä eteisissä.

Kyseinen rytmihäiriö on harvoin hengenvaarallinen, mutta hoitoon tulee hakeutua välittömästi. Eteisten supistusvoima kärsii rytmihäiriön aikana mistä voi seurata veren hyytymistä eteisiin. Joskus tämä hyytymä voi lähteä liikkeelle ja tukkia esimerkiksi aivojen pieniä valtimoita aiheuttaen aivoinfarktin. Eteisvärinää hoidetaan sähköisellä rytminsiirrolla tai lääkkeillä. Usein ensimmäistä kertaa rytmihäiriön ilmaantuessa sydän pyritään kääntämään oikeaan rytmiin. Käännös voidaan tehdä lääkkeillä tai antamalla sähköisku sydämeen. Mikäli rytmihäiriö uusii usein aloitetaan potilaalle säännöllinen lääkitys verenhyytymisen vähentämiseksi ja sydämen syketaajuuden pienentämiseksi. Potilas joutuu näissä tapauksissa elämään rytmihäiriön kanssa loppuelämänsä. Lääkityksen avulla potilas voi elää lähes normaalia elämää taudistaan huolimatta.

Lisälyönnit

Useimmilla meistä jossain elämänvaiheessa rinnassa tuntuu, että sydän muljahtaa tai jättää lyömättä. Useimmiten näissä tilanteissa on kysymys eteisten tai kammioiden lisälyönneistä. Lisä lyönnit ovat poikkeuksetta vaarattomia. Mikäli lisälyöntejä tulee useasti voi se olla merkki jo ennestään olevan sydän sairauden pahenemisesta. Mikäli lisälyöntejä tulee useasti ja ne haittaavat normaalia arkea on syytä hakeutua lääkäriin.

Sairaalassa potilaasta otetaan EKG eli sydänfilmi. Sydänfilmistä nähdään onko kyseessä kammioista vai eteisistä lähtevät lisälyönnit. Siitä saadaan myös tietää onko rytmihäiriöiden tähden aihetta huoleen. Lisälyöntejä hoidetaan yleensä elämäntapa muutoksilla esim. Alkoholin ja kofeiinin vähentämisellä. Mikäli elämän tapa muutokset eivät tuo helpotusta vaivaan voidaan käyttää beettasalpaajia. Nämä lääkkeet hillitsevät sydämen toimintaa ja auttavat näin vähentämään kiusalliselta tuntuvia sydänmuljahduksia.

 kuva 2

Kammiotakykardia

Kammiotakykardiassa sydämessä on useita kammiolisälyöntejä peräkkäin. Kammioiden supistustaajuus voi kasvaa todella suureksi. Liian nopea kammioiden supistuminen voi johtaa verenpaineen laskemiseen. Jossain tapauksissa kammiot supistelevat niin nopeasti että eivät kykene kierrättämään verta elimistössä. Tästä seuraa verenpaineen lasku ja myöhemmin kuolema.

Rytmihäiriötä hoidetaan sähköisellä rytminsiirrolla. Jos tiedetään potilaalla olevan riski saada kammiotakykardia, voidaan sitä ehkäistä beettasalpaaja lääkityksellä tai sydämeen asennettavalla tahdistinlaitteella. Useimmin kammiotakykardia on seurausta jostain musta sydänsairaudesta esimerkiksi sydäninfarktista.

kuva 3

Kammiovärinä

Mikäli sydänlihas vaurioituu pahoin esimerkiksi hapen puutteen vuoksi voi sydän mennä kammiovärinään. Kammiovärinässä sydämen sähköinen toiminta ei ole enää järjestäytynyttä vaan kaaosmaista. Kammiovärinässä sydän menettää täysin pumppauskykynsä ja verenkierto pysähtyy. Hoitamattomana värinä johtaa kuolemaan.

Kammiovärinää hoidetaan sydämeen annettavalla sähköiskulla. Sähköiskun tarkoitus on niin sanotusti nollata sydän. Juuri sähköiskun antamisen jälkeen pitäisi sydämen olla hetken aikaa sähköisesti täysin sammunut. Tämä pysähdys antaa mahdollisuuden sydämelle käynnistyä normaalisti sinussolmukkeen synkronoimalle rytmille.

Kammiovärinä on usein seurausta vakavasta sydänsairaudesta, sähköiskusta tai voimakkaasta mekaanisesta iskusta rintakehään.

kuva 4

Kirjallisuuslähteet

Rytmihäiriöt - Suomen Sydänliitto ry. 2014.  [ONLINE] Available at: http://www.sydanliitto.fi/rytmihairiot#.VCLafit_s4M. [Accessed 09 December 2014]. 

Sydän – Wikipedia. 2014.   [ONLINE] Available at: http://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n. [Accessed 09 December 2014].

Kammiovärinä – Wikipedia. 2014.  [ONLINE] Available at: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kammiov%C3%A4rin%C3%A4. [Accessed 09 December 2014].

Rytmihäiriö – Wikipedia. 2014.  [ONLINE] Available at: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rytmih%C3%A4iri%C3%B6. [Accessed 09 December 2014]. 

Sydämen lisälyönnit :: Terveyskirjasto. 2014.. [ONLINE] Available at: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00082. [Accessed 09 December 2014].

Eteisvärinä (flimmeri) :: Terveyskirjasto. 2014.  [ONLINE] Available at: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00015. [Accessed 09 December 2014].

Rytmihäiriöt – TherapiaFennica. 2014.  [ONLINE] Available at: http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=Rytmih%C3%A4iri%C3%B6t. [Accessed 09 December 2014].

Kuvalähteet

kuva1 http://users.jyu.fi/~peltsi/ali/opetus/hyvotek/LBIA020_raportit_files/image020.jpg

kuva2 http://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4men_lis%C3%A4ly%C3%B6ntisyys#mediaviewer/File:VPC_1.png

kuva3 http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syk00166

kuva4 http://ec.estiga.com/img/i2470.jpg