Käsitteistöä
Tekoäly (arficial intelligence) on laaja käsite, joka viittaa koneen kykyyn suorittaa tehtäviä, jotka perinteisesti ovat vaatineet ihmisen älykkyyttä. Kapea tekoäly (Narrow AI/Weak AI): on yleisin tekoälyn muoto. Se on suunniteltu suorittamaan tietyn, rajatun tehtävän hyvin. Esimerkkejä ovat ääniavustajat (esimerkiksi Siri tai Alexa), kasvojentunnistusjärjestelmät tai suosittelujärjestelmät. Kaikki nykyiset tekoälyjärjestelmät ovat kapeaa tekoälyä. Yleistekoäly (General AI/Strong AI) on hypoteettinen tekoälyn muoto, joka kykenisi oppimaan ja soveltamaan älykkyyttään mihin tahansa inhimilliseen tehtävään ihmisen tavoin. Tätä ei ole vielä saavutettu.
Tukiäly (intelligence augmentation) on tekoälyn sovellushaara, joka keskittyy ihmisen älyllisten kykyjen tehostamiseen ja tukemiseen sen sijaan, että tekoäly korvaisi ihmisen kokonaan. Tukiälysovelluksia käytetään oman oppimisen tukemiseen, reflektointiin ja tehostamiseen. Keskustelevat AI-sovellukset kuten Chat GPT, Copilot tai Gemini ovat tukiälypalveluja.
Keskusteleva tekoäly on kehittynyt tekoälyn muoto, jonka avulla koneet pystyvät käymään vuorovaikutteista, ihmisen kaltaista dialogia käyttäjien kanssa. Se ymmärtää luonnollista kieltä ja kykenee simuloimaan luonnollisia keskusteluja.
Keskustelevia tekoälyjärjestelmiä käytetään laajalti sovelluksissa, kuten chatboteissa, ääniavustajissa ja asiakastukialustoissa digitaalisissa ja tietoliikennekanavissa.
Generatiivinen tekoäly on tekoälyn osa-alue, joka keskittyy uuden sisällön luomiseen, kuten kuvien, tekstin, äänen ja videoiden, oppimalla olemassa olevista tiedoista ja hyödyntämällä syväoppimistekniikoita. Se ei vain analysoi tai luokittele dataa, vaan myös luo uutta, alkuperäistä sisältöä.
Kielen tuottamiseen ja käsittelemiseen luotuja generatiivisia tekoälyratkaisuja kutsutaan suuriksi kielimalleiksi.
- Created by Petri Silmälä, last modified on 9.6.2025