Mitä tietoa raskausajan ultraäänitutkimukset antavat sikiöstä?

Normaali raskaus ihmisellä kestää keskimäärin 280 vuorokautta, mikä tarkoittaa 40 raskausviikkoa. Raskausaikana nainen kokee kehossaan monia muutoksia ja tuntemuksia ja itse synnytyskään ei ole riskitön. [1.] Raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten hengen ja terveyden vaaroista on mitä todennäköisimmin oltu tietoisia koko ihmiskunnan historian ajan, mutta yllättävää kyllä, vaaratekijöiden ehkäisemiseen alettiin kiinnittää vakavaa huomiota vasta aivan 1800-luvun lopulla [2].

Lastentautiopin professori Arvo Ylppö (1887- 1992) on suomalaisen neuvolajärjestelmän luoja ja kehittäjä [3]. Hän aloitti 1920- luvulla neuvolatoiminnan Lastenlinnassa. Neuvolatoiminnalla on sen alkuajoista lähtien ollut keskeinen merkitys lasten infektiosairastavuuden vähentämisessä, tapaturmien ehkäisyssä sekä monien sairauksien ja vammaisuuden varhaisessa toteamisessa. Imeväiskuolleisuus on tänä päivänä Suomessa maailman alhaisimpia. Nykyisin neuvola tavoittaa lähes kaikki odottavat äidit (99,7 %) ja lapset (99,5 %). [4.]

Miten raskauden etenemistä ja sikiön kehitystä seurataan?

Raskauden aikana on yhteensä 10–15 käyntiä terveydenhoitajalla. Neuvolalääkärin vastaanotolla käydään raskaudenaikana kaksi kertaa, raskausviikoilla 16–18 ja 35–36. [5.] Neuvolassa tulevan äidin painoa ja verenpainetta seurataan ja kohtua tunnustellaan sekä tehdään useita muita tutkimuksia [6]. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä annetaan myös tietoa vapaaehtoisista seulontatutkimuksista, joissa selvitetään sikiön mahdollisia synnynnäisiä kehityshäiriöitä [7]. Seulontatutkimuksiin kuuluu ultraäänitutkimukset sekä verikokeet. Ultraäänitutkimuksia tehdään raskausaikana yleensä kaksi. Ne ovat varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus sekä keskiraskauden ultraäänitutkimus sikiön rakenteiden tarkastelemiseksi eli ns. rakenneultra [8]. Edellä mainittujen kahden ultraäänitutkimuksen lisäksi sikiötä voidaan tutkia 4D- ultraäänitutkimuksella.

Mitä tietoa varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus antaa sikiöstä?

Varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus tehdään raskausviikoilla 10-13. Tämä tutkimus kertoo onko sikiö elossa ja kuinka pitkällä raskaus on. [9, s. 3.] Ultraäänen avulla nähdään siis sydämensyke sekä sikiön vartalon pituus, kallo, sääriluu ja vatsanympärys mitataan, joiden kautta sikiön ikä pystytään määrittämään. Ultraäänellä nähdään myös missä sikiö kasvaa. Kasvaako se kohdussa vai kohdun ulkopuolella. [10.] Kohdunulkoinen raskaus voi pahimmillaan uhata henkeä ja lievimmillään parantua itsekseen [11].

Kaksosraskaus varmistetaan sekin ultraäänitutkimuksella, jossa myös selvitetään onko kaksosilla sama istukka. Istukan sijainti kohdussa selvitetään ultraäänellä, koska jos kohdun alaosassa oleva istukka peittää osittain tai kokonaan kohdun kaulakanavan sisäsuun, on kyseessä etinen istukka. Pienellä osalla naisista istukka peittää vielä loppuraskaudessakin kohdunkaulan ja silloin synnytys tehdään keisarileikkauksella. Ultraäänilaitteen avulla nähdään lapsiveden määrä. Jos lapsella on suoliston tai virtsateiden rakennepoikkeavuuksia, voi lapsiveden määrä poiketa normaalista. [10.]

Tutkimukseen voidaan yhdistää kromosomipoikkeavuuksien seulontaan liittyvä niskaturvotuksen mittaus [9, s. 4]. Kromosomipoikkeavuuksien todennäköisyys on sitä suurempi mitä enemmän niskaturvotusta on. Yleisin ihmisen kromosomipoikkeavuus on kromosomin 21 esiintyminen kolminkertaisena eli trisomisena.  21-trisomian eli Downin oireyhtymän pääoireet ovat kehitysvammaisuus, tyypilliset ulkonäköpiirteet ja erilaiset sisäelinten rakennepoikkeamat, joista tavallisin on synnynnäinen sydänvika. [12.] Seulonnan aikana kerätyt tiedot (niskaturvotus, verinäyte ja äidin ikä) yhdistetään tilastollisen laskentaohjelman avulla. Sen tulos ilmoitetaan riskilukuna, joka kertoo sikiön kromosomipoikkeavuuden todennäköisyyden. Jos todennäköisyys ylittää sovitun rajan, raskaana olevalle tarjotaan mahdollisuutta istukkanäyte- tai lapsivesitutkimukseen, joiden avulla sikiön kromosomit voidaan tutkia. [13.]

Varhaisraskauden ultraäänitutkimus tehdään osaltaan raskausviikon 12 paikkeilla, koska lain mukaan ennen 12. raskausviikkoa raskaus voidaan keskeyttää, jos lapsen epäillään olevan vammainen [14].

Mitä tietoa rakenneultra antaa sikiöstä?

Rakenneultraäänitutkimus tehdään raskausviikoilla 18-21 lähinnä vaikeiden rakennepoikkeavuuksien selvittämiseksi. Tämäkin ultraäänitutkimus antaa tietoa istukan sijainnista, lapsiveden määrästä, sydämen sykkeestä ja sikiön paino voidaan arvioida, mutta pääpaino tutkimuksessa on sikiön rakenteen tutkimisessa. Noin 50- 60 % sikiön merkittävistä rakennevioista voidaan todeta tässä tutkimuksessa [8]. Sikiöstä tutkitaan tarkasti elimet, kallon sisäiset rakenteet sekä selkärangan ja raajojen normaalisuus.

Sisäisistä elimistä tutkitaan sydän eli todetaan, että sydämessä on kaksi kammiota ja kaksi eteistä, mahalaukku, suolisto, munuaiset ja virtsarakko. Raajojen poikkeavuuksia ovat esim. virheasennot. Raskaana oleva saa jo tutkimustilanteessa tiedon löydöksistä ja poikkeava löydös varmistetaan aina uudella tutkimuksella. [9, s. 5.] Sukupuolen määrittäminen saattaa onnistua rakenneultrassa, jos sikiön asento on otollinen [10].

Mitä tietoa 4D- ultraäänitutkimus antaa sikiöstä?

Maksullinen ja yksityisillä lääkäriasemilla tehtävä 4D- ultraäänitutkimus kannattaa tehdä ennen 30 raskausviikkoa, jolloin lapsiveden määrä on suhteellisesti suurempi ja näin saadaan teknisesti parempia kuvia kuin loppuraskaudessa. Tutkimus antaa kolmiulotteista, liikkuvaa kuvaa. Sillä voidaan todeta rakennepoikkeavuudet perinteistä, kaksiulotteista ultraäänitutkimusta luotettavammin. Esimerkiksi sikiön sydämen rakenne saadaan 4D-ultraäänellä varsin tarkasti tutkittua. [15.]

Lähteet

1. Tiitinen, Aila. 2013. Raskaus (normaali kulku). Verkkodokumentti. Kustannus Oy Duodecim. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00159>. 14.10.2013. Luettu 13.10.2014. 
   
   
2. Forsius, Arno. 2003. Äitiysneuvonnan kehitysvaiheita. Verkkodokumentti. <http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ait_neuv.html>. 9/2003.Luettu 13.10.2014. 
   
   
3. Arvo Ylppö. Verkkodokumentti. Wikipedia. <http://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Ylpp%C3%B6>. 17.9.2014. Luettu 13.10.2014.
   
   
4. Rova, Meri. 2014. Lastenneuvolajärjestelmä. Verkkodokumentti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <http://www.thl.fi/fi_FI/web/lastenneuvola-fi/perusteet/jarjestelma/historia>. Luettu 13.10.2014.
   
   
5. Tiitinen, Aila. 2013. Äitiysneuvolaseuranta. Verkkodokumentti. Kustannus Oy Duodecim. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00186>. 15.10.2013. Luettu 13.10.2014.
   
   
6. Äitiysneuvolapalvelut. 2014. Verkkodokumentti. Helsingin Kaupunki. <http://www.hel.fi/hki/terke/fi/terveyspalvelut/neuvolapalvelut/_itiysneuvolapalvelut>. 30.6.2014. Luettu 13.10.2014.
   
   
7. Tiitinen, Aila. 2013. Sikiötutkimukset. Verkkodokumentti. Kustannus Oy Duodecim. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00175>. 15.10.2013. Luettu 13.10.2014. 
   
   
8. Ultraäänitutkimukset. 2014. Verkkodokumentti. Väestöliitto. <http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/perinnollisyysneuvonta/sikiotutkimukset/ultraaanitutkimukset/>. Luettu 13.10.2014.
    
9. Jaana Leipälä, Jaakko Ignatius, Ilona Autti-Rämö, Marjukka Mäkelä. 2009. Sikiöseulonnat - Opas raskaana oleville. Verkkodokumentti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80233/5c58fa84-b408-429f-bfb9-5d55d9d3883e.pdf?sequence=1>. 2009. Luettu 20.10.2014. 
   
   
10. Noora, Dahmane. 2014. Mitä tietoa ultraäänitutkimuksesta saadaan. Verkkodokumentti. Terve.fi.                                                                          < http://www.terve.fi/raskaus-ja-odotus/mita-tietoa-ultraaanitutkimuksesta-saadaan>. 15.10.2014. Luettu 20.10.2014.
    
    
11. Tellervo Aho, Marjukka Mäkelä, Juha Mäkinen. 2004. Kohdunulkoinen raskaus. Verkkodokumentti. Kustannus Oy Duodecim.                               < http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=khp00015>. 9.11.2004. Luettu 20.10.2014.
    
    
12. Riitta Salonen-Kajander. 2009. Sikiötutkimukset. Verkkodokumentti. Väestöliitto.                                                                                                    < http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/perinnollisyysneuvonta/sikiotutkimukset/>. 2014. Luettu 20.10.2014. 
    
    
13. Sikiön kromosomipoikkeavuuuksien seulontatutkimukset. 2014. Verkkodokumentti. Väestöliitto.                                                                             < http://www.vaestoliitto.fi/perinnollisyys/perinnollisyysneuvonta/sikiotutkimukset/sikion_kromosomipoikkeavuuuksien/>. 2014. Luettu 20.10.2014.
    
    
14. Abortti. Verkkodokumentti. Wikipedia. < http://fi.wikipedia.org/wiki/Abortti>. 9.9.2014. Luettu 20.10.2014.
    
    
15. 4D-ultraääni sikiötutkimuksiin. Verkkodokumentti. Terveystalo.                                                                                       <http://www.terveystalo.com/fi/Palvelut/Tutkimukset/Ultraaanitutkimukset1/Ultraaanitutkimukset/4D-ultraaanitutkimukset/4D-ultraaani-sikiotutkimuksiin/>. Luettu 20.10.2014.