Tekniikka ja menetelmät
Ultraääni on ääntä, joka taajuus on ihmisen kuuloalueen yläpuolella olevaa atomien mekaanista aaltoliikettä (>20 kHz jopa 1000 MHz), joka tarvitsee edetäkseen väliaineen. Ultraääni ei etene lainkaan tyhjiössä. Kaasussa se vaimenee nopeasti (> 1 MHz), mutta nesteessä ja useimmissa kiinteässä aineessa nopeasti. Kaasuissa ja nesteissä ultraääni etenee vain pitkittäisenä aaltoliikkeenä. Kiinteässä aineessa ultraääni etenee sekä pitkittäisenä että poikittaisena aaltona. Ultraäänellä on samanlaisia ominaisuuksia kuin valolla, jotka ovat taittuminen, heijastuminen ja fokusoitavuus.
Taittuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen suunnan muuttumista kahden eri faasin rajapinnassa. Tulo- ja taitekulma ovat erisuuret sen mukaan, mitkä ovat faasien taitekertoimet.
Heijastuminen tarkoittaa fysiikassa aaltoliikkeen kahden eri faasin rajapinnalla tapahtuvaa vuorovaikutusta, jossa aaltoliike muuttaa suuntaansa ja jatkaa liikettään samassa faasissa.
Fokusituminen (keskittäminen), fokus on optiikassa piste, jonka kautta kaikki linssin läpi tai peilin kautta tulevat säteet kulkevat. Polttopiste on aina polttotasolla, jolle eri suunnista tulevat yhdensuuntaiset valonsäteet muodostavat suuntakohtaiset polttopisteet.
Linkki: ultraääni, http://fi.wikipedia.org/wiki/Ultra%C3%A4%C3%A4ni
Ultraäänitutkimus ja toimintaohjeet kuvaukseen
Ultraäänitutkimus on kivuton ja turvallinen tutkimusmenetelmä. Tutkimuksen tekee yleensä röntgenlääkäri tai koulutettu ultraäänihoitaja (sonograaferi). Tutkimuksiin ei yleensä tarvitse valmistautua etukäteen. Vatsan alueen tutkimuksissa tulee olla ravinnotta ja alavatsan tutkimuksissa virtsarakon on oltava täynnä. Ultraääniohjauksessa voidaan suorittaa nesteen poisto keuhkoista tai kudosnäytteenotto rintarauhasesta.
Iholle levitetään geeliä ja kohde tutkitaan ultraäänilaitteen anturilla. Tutkimus kestää 5 - 20 minuuttia. Ultraäänitutkimuksessa ei tarvita ionisoivaa säteilyä, joten sitä on turvallista käyttää raskauden aikana tai useita kertoja vuodessa, jos vain on tarvetta.
Ultraäänen avulla voidaan tutkia useimpia vatsan alueen elimiä, kaulan aluetta, rintoja, kiveksiä, niveliä, lihaksia ja verisuonia. Luuston ja suoliston tutkimiseen ultraääni ei yleensä sovellu. Ultraäänen kulkiessa kudoksessa molekyylit alkavat värähdellä sen reitillä, ja ultraääni heijastuu eri kudoksista eri tavalla takaisin. Kovassa ja joustamattomassa kudoksessa, kuten luut, äänienergia etenee nopeammin ja heijastuu lähes kokonaan takaisin ja näkyy kuvassa vaaleana. Nesteestä puolestaan heijastuminen on hyvin vähäistä, joten mitä enemmän nestettä tutkittava kohde sisältää, sitä tummempana se kuvassa näkyy.
Valmistautuminen kuvaukseen löytyy alla olevasta linkistä HUS.n sivuilta:
- Aivojen ultraäänitutkimus lapsella
- Alavatsan ultraäänitutkimus
- Alavatsan ultraäänitutkimus lapsella
- Jäännösvirtsan mittaus ultraäänellä
- Kaulan alueen ultraäänitutkimus
Linkki: Ultraäänitutkimus ja ohjattutoimenpide, http://www.hus.fi/sairaanhoito/kuvantaminen-ja-fysiologia/tietoa-tutkimuksista/ultraaanitutkimukset/Sivut/default.aspx