Jenni Anttila
Johanna Suomaa
Taru Höykinpuro
Siavash Hosseini
Elina Hyytiä
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Sairaanhoitaja AMK
Terveysteknologia
Oppimistehtävä
2.10.2017 
Mielialasovelluksen käyttö osana hoitotyötä
Johdanto
Mielialapäiväkirjasovelluksia osana mielenterveyden hoitoa on nykyään käytössä jo laajalti. Mielialapäiväkirjoja on tarjolla kaikille yleisimmille älypuhelimille ja niiden lataaminen on helppoa ja ilmaista. Niiden käyttö on myös helppoa eikä se vaadi erityistä taitoa tai etukäteisperehtymistä. Tällöin ihminen voi itse osallistua mielenterveytensä arvioimiseen ja seuraamiseen.
Valitsimme aiheen, koska kiinnostuimme sen toimivuudesta osana mielenterveyden hoitoa. Poh-dimme, voiko tällainen itsensä arvioiminen ja puhelinsovelluksen päivittäinen käyttäminen tukea mielenterveyden kohentumista ja onko sovelluksen käytöllä mahdollisesti jotain haittapuolia. Olemme erityisen kiinnostuneita juuri mielenterveyshoitotyöstä, joten halusimme valita sovelluk-sen, joka liittyy juuri mielenterveyteen. Aihe vaikutti meistä mielenkiintoiselta ja ajankohtaiselta.
Toimintaperiaate
Mielialapäiväkirjan idea perustuu siihen, että potilas seuraa sen avulla päivittäin omaa mieli-alaansa ja tuntemuksiaan, ja oppii sen avulla tunnistamaan omia tunteitaan paremmin ja ym-märtämään tunteiden ja ajatusten merkityksen omaan mielialaan. Mielialapäiväkirjat auttavat myös purkamaan tunteita, kun ne kirjaa ylös. Tunteiden kirjaaminen ja käsittely auttaa potilasta havainnoimaan itseään ja parantaa säännöllisesti käytettynä itsetuntemusta, josta on hyötyä toi-vuttaessa erilaisista mielenterveyden häiriöistä.
Käytettävyys ja turvallisuus
Mielialapäiväkirjan mobiilisovellukset ovat käyttömuotoilultaan verrattain samankaltaisia. Asia-kas lataa älykännykälleen sovelluksen joko verkosta tai oman puhelinmerkkinsä sovelluskau-pasta. Osassa mielialasovelluksia operoidaan tekstillä perinteisen päiväkirjan tapaan, osa so-velluksista luottaa visuaalisiin kuvakkeisiin, kuten hymiöihin, joilla mielialaa ja päivän kulkua ar-vioidaan. Joissakin sovelluksissa on mahdollisuus myös aktivoida mindfullnes-tyyppisten palve-luiden käyttö.
Palvelun saavutettavuus vaatii älypuhelimen lisäksi käyttäjältään digitaitoja, osa mielenterveyttä tukemaan tarkoitetuista sovelluksista on maksullisia, osa ladattavissa verkosta ilmaiseksi. Käy-tettävyysmuotoilussa on otettu huomioon loppukäyttäjäryhmät vaihtelevasti, joidenkin sovellus-ten kehittämistyössä on otettu myös huomioon loppukäyttäjien tarpeet ja hyödynnettävyys hoito-työssä. Osa ladattavista palveluista on perusluonteeltaan kepeitä, self help –retoriikalla kuorru-tettuja, osa operoi hoitotyössä ja diagnostiikassa (Käypä hoito –suositus) käytettävien mieliala-päiväkirjojen kanssa samalla maaperällä. Englannin kielen osaaminen lisää valikoimaa, suo-meksi mielialasovelluksia löytyy huomattavasti vähemmän.
Sovelluksen keräämää dataa voidaan hyödyntää asiakkaan mielialojen tarkkailussa ja diagnos-tiikasta, varsinkin mikäli asiakas on kerännyt psyykkisen voinnin seurantaa pidemmällä aikavä-lillä. Datan ei tarvitse olla yksilöityä tai nimettyä, joten siirtäminen verkossa on sinällään turval-lista. Toisaalta pelkkä mielialapäiväkirja ei ole vakavissa mielenterveyden ongelmissa riittävä hoitomuoto, ja liiallinen itsetarkkailu voi jopa pahentaa joitakin sairauksia tai edistää sairauden-tunnottomuutta. Vaikka mielialapäiväkirjasovellus voi auttaa asiakasta hahmottamaan omia tun-temuksiaan ja psyykkisen voinnin syy-seuraussuhteita, jää sen käyttö ilman toimivaa hoitokon-taktia liian ohueksi ja ongelmat vaille toimivia ratkaisumalleja. Tutkimusten mukaan hoidon laatu paranee varsinkin silloin kuin sovellusten käyttö on suunniteltu yhdessä hoitotyön ammattilaisen kanssa ja osana hoitotyötä.
Mielialapäiväkirja-sovellus puhelimessa on ideana mielestämme hyvä, sillä nykypäivänä moni omistaa älypuhelimen ja puhelin kulkee mukana jatkuvasti. Omien tunteiden kirjaaminen puheli-meen päivän aikana tuntuu luontevalta.
Tulevaisuuden näkymät
Omahoito ja oman voinnin itsearviointi tulee lisääntymään tulevaisuudessa, joten mobiilisovel-lusten käyttö tulee oletettavasti lisääntymään. Terveyteen liittyviä mobiilisovelluksia on arvioitu
olevan saatavilla yli 160 000 ja määrä tulee varmasti kasvamaan. Mielenterveyshoitotyössä eri-laiset avohoidon ja omahoidon keinot tulevat entisestään lisääntymään, joten erilaiset digitaali-set sovellukset tulevat varmasti olemaan kasvava osa potilaiden hoitoa. Mobiilisovelluksen käyttö ei kuitenkaan yksistään riitä oireita potevan potilaan voinnin seurantaan, vaan sovelluk-sen käyttö tulisi linkittää sujuvasti muihin terveyspalveluihin. Vaikka sovelluksista varmasti on hyötyä ihmisten omahoidossa ja seurannassa, etenkin mielenterveyden häiriöitä hoidettaessa ihmiskontakti katseineen ja eleineen tulee edelleen olemaan erittäin tärkeää. Näemmekin siis, että tällaisilla sovelluksilla on paikkansa, mutta osana muuta hoitoa, johon sisältyy henkilökoh-taiset tapaamiset hoitohenkilökunnan kanssa. Sovellus saattaa hyvinkin tukea onnistunutta hoi-toa ja auttaa havainnoimaan omaa itseään ja tunteitaan.
Lähteet
Grohol, John M. 2016. Rating Mental Health Apps: Does Self-Monitoring Even Helpo? World of Psycho-logy. Verkkodokumentti. <https://psychcentral.com/blog/archives/2016/07/02/rating-mental-health-apps-does-self-monitoring-even-help/> Luettu 11.9.2017.
Saarelma, Osmo. 2017. Omahoito sähköistyy. Verkkodokumentti.
<http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00408> Luettu 1.10.2017
Suomen mielenterveysseura.Mielialapäiväkirja. Verkkodokumentti. Luettu 1.10.2017.<https://www.mielenterveysseura.fi/fi/pelit-ja-teht%C3%A4v%C3%A4t/mieli-