Röntgenlaitteen historia

Vuodet 1895-1920

• 8.11.1895 Fysiikan professori W.C.Röntgen keksi "X-säteet", jonka raportoi löytäneensä 28.12.1895. Tällöin kuvan valotus kesti n. 15min.
• Röntgen julkaisi 1896 kaksi julkaisua löytämistään säteestä ja sen ominaisuuksista. Säteiden merkitys lääketieteessä huomattiin heti. Vuoden aikana kerettiin tehdä n. 1000 raporttia siitä, kuinka säteet vaikuttavat diagostiikassa ja terapiassa. Varsinkin silmät ja iho vaurioituivat sekä potilailla että lääkäreillä.
• Jo ensimmäisen vuoden aikana T.A. Edison kerkesi löytää vieläkin käytössä olevan kalsiumvolfamaatin loistemateriaaliksi röntgenkuvauksiin. Tämän lisäksi keksittiin laittaa loistelevy lasinegatiivin päälle, joka lyhensi valotusaikoja minuuteista sekunteihin.
• Vuonna 1897 saatiin Suomeen ensimmäinen röntgenlaite, joka hankittiin Helsingin Kirurgiseen sairaalaan.
• Vuonna 1898 alettiin käyttää alumiinisuodatusta pehmeän röntgensäteilyn poistamiseksi ja röntgenputken ympärille laitettiin lyijysuojuksia sekä lisättiin kollimaattorit säteilykeilan rajaamiseksi.
• Röntgen sai Nobel -palkinnon keksinnöstään 1901.
• Vuonna 1902 Hml. Rollins osoitti marsututkimuksillaan, että röntgensäteily voi olla tappavaa.

Vuodet 1920-1950

Vuonna 1920 perustettiin ensimmäinen komitea, joka asetti säännökset ihmiseen kohdistuvasta röntgensäteilystä ja siltä suojelulta, British X-ray and Radium Protection Committee. Komitea julkaisi ensimmäisen muistionsa vuonna 1921 ja vuotta myöhemmin myös maailman vanhin radiologiseura ARRS (American Roentgen Ray Society) omaksui samat säännökset. Samana vuonna keksittiin myös käyttää filminauhaa henkilökohtaiseen säteilyannoksen seuraamiseen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen röntgensäteilyn alettua kehittymään perinteisen läpivalaisun rinnalle alkoi kehittyä muitakin tekniikoita, kuten varjoainekuvaukset. Tomografiatekniikat mahdollistivat leikekuvaukset ja 3D-kuvaukset. Italialaisen radiologin Alessandro Vallebonan kehittelemät ensimmäiset tomografiakuvaukset suoritettiinkin 1930-luvulla hänen kotimaassaan.

Tärkeimpiä tapahtumia:

• 1923: Röntgensäteiden keksijä W. C. Röntgen kuoli 
• 1925: Arthur Mutscheller (USA) ja Rolf Maximilian Sievert (Ruotsi) esittivät säteilytyöntekijöiden annosrajaksi toleranssiannosta: 1/10 ihon punoituksen aiheuttavasta annoksesta (0,2 R/pv)
• 1926: Röntgensäteilyn todettiin aiheuttavan geneettisiä haittavaikutuksia (Hermann Joseph Müller, USA).
• 1928: Kansainvälinen säteilysuojauskomissio ICRP (International Commission on Radiological Protection)
  perustettiin Tukholmassa toisessa radiologian kansainvälisessä kongressissa.
• 1932: Neutroni keksittiin.
• 1934: ICRP esitti toleranssiannokseksi 0,2 R/päivä.
• 1943: 4 R annos viikossa huomataan aiheuttavan vahinkoa.
• 1946: Ortopantomografia keksittiin.
• 1949: Säteilyturvallisuutta koskevan lainsäädännön valmistelu alkoi Suomessa.

Vuodet 1950-1980

• 1950 UNICEF lahjoittaa 9 pienoiskuvauslaitetta Suomelle. Yleisröntgen Oy aloittaa joukkokuvaukset.
• n. 1950 Amerikkalainen keksijä Sterling Newberry keksii röntgenmikroskoopin, josta tulee lähtökohta ensimmäisille kaupallisille röntgenmikroskoopeille.

• 1951 Ylesitomografialaitteet markkinoille.
• 1952 Gammakartoitin markkinoille.
• 1953 Ruotsalainen radiologi Sven Ivar Seldinger kekstii uuden tekniikan röntgenkuvantamiseen, joka mahdollistaa nykyisen angiografiat. Seldingerin tekniikassa ujutetaan vaijeri punktioneulan lävitse potilaan keskuslaskimoon.
•  Tämän jälkeen vaijeria käytetään laskimon laajentamiseen katetrille sopivaksi.
• 1953 Kaupallinen kuvanvahvistin markkinoille.
• 1958 Gammakamera markkinoille.
• 1972 Ensimmäinen tietokonetamagrafialaite käyttöön
• 1972 Kansanterveyslaki voimaan Suomessa. Tervyskeskuksiin paljon uusia röntgenlaitteita.
• 1973 IEC-standardi 407: Säteilysuojelu lääketieteellisissä röntgenlaitteissa (10 kV - 400 kV).
• 1974 Lantanidi-vahvistuslevyt markkinoille. Potilaiden säteilyannosta voitiin pienentää tuntuvasti.
• 1978 Ensimmäiset TT-laitteet (pään alue) Suomeen.

Vuodet 1980-2014