Tekijät: Jenni Anttila, Taru Höykinpuro, Johanna Suomaa, Siavash Hosseini, Elina Hyytiä
Mielialasovelluksen käyttö hoitotyössä
Johdanto
Mielialapäiväkirjasovelluksia osana mielenterveyden hoitoa on nykyään käytössä jo laajalti. Mielialapäiväkirjoja on tarjolla kaikille yleisimmille älypuhelimille ja niiden lataaminen on helppoa ja ilmaista. Niiden käyttö on myös helppoa eikä se vaadi erityistä taitoa tai etukäteisperehtymistä. Tällöin ihminen voi itse osallistua mielenterveytensä arvioimiseen ja seuraamiseen.
Valitsimme aiheen, koska kiinnostuimme sen toimivuudesta osana mielenterveyden hoitoa. Pohdimme, voiko tällainen itsensä arvioiminen ja puhelinsovelluksen päivittäinen käyttäminen tukea mielenterveyden kohentumista ja onko sovelluksen käytöllä mahdollisesti jotain haittapuolia. Olemme erityisen kiinnostuneita juuri mielenterveyshoitotyöstä, joten halusimme valita sovelluksen, joka liittyy juuri mielenterveyteen. Aihe vaikutti meistä mielenkiintoiselta ja ajankohtaiselta.
Toimintaperiaate
Mielialapäiväkirjan idea perustuu siihen, että potilas seuraa sen avulla päivittäin omaa mielialaansa ja tuntemuksiaan, ja oppii sen avulla tunnistamaan omia tunteitaan paremmin ja ymmärtämään tunteiden ja ajatusten merkityksen omaan mielialaan. Mielialapäiväkirjat auttavat myös purkamaan tunteita, kun ne kirjaa ylös. Tunteiden kirjaaminen ja käsittely auttaa potilasta havainnoimaan itseään ja parantaa säännöllisesti käytettynä itsetuntemusta, josta on hyötyä toivuttaessa erilaisista mielenterveyden häiriöistä.
Käytettävyys ja turvallisuus
Mielialapäiväkirjan mobiilisovellukset ovat käyttömuotoilultaan verrattain samankaltaisia. Asiakas lataa älykännykälleen sovelluksen joko verkosta tai oman puhelinmerkkinsä sovelluskaupasta. Osassa mielialasovelluksia operoidaan tekstillä perinteisen päiväkirjan tapaan, osa sovelluksista luottaa visuaalisiin kuvakkeisiin, kuten hymiöihin, joilla mielialaa ja päivän kulkua arvioidaan. Joissakin sovelluksissa on mahdollisuus myös aktivoida mindfullnes-tyyppisten palveluiden käyttö.
Palvelun saavutettavuus vaatii älypuhelimen lisäksi käyttäjältään digitaitoja, osa mielenterveyttä tukemaan tarkoitetuista sovelluksista on maksullisia, osa ladattavissa verkosta ilmaiseksi. Käytettävyysmuotoilussa on otettu huomioon loppukäyttäjäryhmät vaihtelevasti, joidenkin sovellusten kehittämistyössä on otettu myös huomioon loppukäyttäjien tarpeet ja hyödynnettävyys hoitotyössä. Osa ladattavista palveluista on perusluonteeltaan kepeitä, self help –retoriikalla kuorrutettuja, osa operoi hoitotyössä ja diagnostiikassa (Käypä hoito –suositus) käytettävien mielialapäiväkirjojen kanssa samalla maaperällä. Englannin kielen osaaminen lisää valikoimaa, suomeksi mielialasovelluksia löytyy huomattavasti vähemmän.
Sovelluksen keräämää dataa voidaan hyödyntää asiakkaan mielialojen tarkkailussa ja diagnostiikasta, varsinkin mikäli asiakas on kerännyt psyykkisen voinnin seurantaa pidemmällä aikavälillä. Datan ei tarvitse olla yksilöityä tai nimettyä, joten siirtäminen verkossa on sinällään turvallista. Toisaalta pelkkä mielialapäiväkirja ei ole vakavissa mielenterveyden ongelmissa riittävä hoitomuoto, ja liiallinen itsetarkkailu voi jopa pahentaa joitakin sairauksia tai edistää sairaudentunnottomuutta. Vaikka mielialapäiväkirjasovellus voi auttaa asiakasta hahmottamaan omia tuntemuksiaan ja psyykkisen voinnin syyseuraussuhteita, jää sen käyttö ilman toimivaa hoitokontaktia liian ohueksi ja ongelmat vaille toimivia ratkaisumalleja. Tutkimusten mukaan hoidon laatu paranee varsinkin silloin kuin sovellusten käyttö on suunniteltu yhdessä hoitotyön ammattilaisen kanssa ja osana hoitotyötä.
Mielialapäiväkirja-sovellus puhelimessa on ideana mielestämme hyvä, sillä nykypäivänä moni omistaa älypuhelimen ja puhelin kulkee mukana jatkuvasti. Omien tunteiden kirjaaminen puhelimeen päivän aikana tuntuu luontevalta.
Tulevaisuuden näkymät
Omahoito ja oman voinnin itsearviointi tulee lisääntymään tulevaisuudessa, joten mobiilisovellusten käyttö tulee oletettavasti lisääntymään. Terveyteen liittyviä mobiilisovelluksia on arvioitu
olevan saatavilla yli 160 000 ja määrä tulee varmasti kasvamaan. Mielenterveyshoitotyössä erilaiset avohoidon ja omahoidon keinot tulevat entisestään lisääntymään, joten erilaiset digitaaliset sovellukset tulevat varmasti olemaan kasvava osa potilaiden hoitoa. Mobiilisovelluksen käyttö ei kuitenkaan yksistään riitä oireita potevan potilaan voinnin seurantaan, vaan sovelluk-sen käyttö tulisi linkittää sujuvasti muihin terveyspalveluihin. Vaikka sovelluksista varmasti on hyötyä ihmisten omahoidossa ja seurannassa, etenkin mielenterveyden häiriöitä hoidettaessa ihmiskontakti katseineen ja eleineen tulee edelleen olemaan erittäin tärkeää. Näemmekin siis, että tällaisilla sovelluksilla on paikkansa, mutta osana muuta hoitoa, johon sisältyy henkilökohtaiset tapaamiset hoitohenkilökunnan kanssa. Sovellus saattaa hyvinkin tukea onnistunutta hoitoa ja auttaa havainnoimaan omaa itseään ja tunteitaan.
Lähteet
Grohol, John M. 2016. Rating Mental Health Apps: Does Self-Monitoring Even Helpo? World of Psycho-logy. Verkkodokumentti. <https://psychcentral.com/blog/archives/2016/07/02/rating-mental-health-apps-does-self-monitoring-even-help/> Luettu 11.9.2017.
Saarelma, Osmo. 2017. Omahoito sähköistyy. Verkkodokumentti.
<http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kol00408> Luettu 1.10.2017
Suomen mielenterveysseura.Mielialapäiväkirja. Verkkodokumentti. Luettu 1.10.2017.<https://www.mielenterveysseura.fi/fi/pelit-ja-teht%C3%A4v%C3%A4t/mieli-