Taustaa
Ihmiselimistön katsotaan olevan tasalämpöinen. Todellisuudessa ihmisen lämpötila vaihtelee eri kehonosissa reilustikin. Ydinlämpötila kertoo aivojen, rintakehän ja vatsaontelon lämpötilasta ja se on tarkkaan säädeltyä. Tämä alue elimistöstä on tasalämpöinen. Lämpötila pyrkii pysyttelemään lukemassa +37 astetta C. Ydinlämpötilaan vaikuttaa vuorokausirytmi, uni, ruokailu, kuukautiskierto ja fyysinen rasitus. Muutokset ovat normaalioloissa korkeintaan +/- 2 astetta C. Lyhytaikainen lämpötilaero ei muuta elimistön toimintaa juurikaan. Osittain pysyviksi muutokset jäävät ydinlämpötilan muuttuessa yli 3 astetta. Pysyviksi muutokset jäävät lämpötilan laskiessa alle 25 astetta C tai noustessa yli 43 asteen C.
Perioperatiivisessa hoitotyössä on tilanteita, joissa lämpötila voi muuttua. Esimerkiksi hypotermia on yleinen haitta yleisanestesian aikana. Potilaan hyvinvoinnin ja riskien minimoinnin vuoksi ydinlämpötilan seuranta on välttämätöntä. Ihon pinnalta saatava mittaustulos helpottaa huomattavasti hoitotyötä ja lisää potilasturvallisuutta.
Oletko kuullut Barbie-telkkarista?
Barbie-telkkariksi kutsutaan pientä ohjausyksikköä, josta seurataan potilaan ydinläpöä. Ensimmäiset ydinlämmön non-invasiiviset seurantajärjestelmät on kehitetty jo 1970-luvulla.
Mittaustekniikka perustuu lämpövirtauksen nollaantumiseen (ZHF=Zero-Heat-Flux/Flow) syvien kudosten ja ihon pinnan välillä, kun ihoalue peitetään eristeellä. Lämpö nousee syvältä pintaan ja näin muodostuu tasalämpöinen tunneli ja ydinlämpötila on mitattavissa iholta. Ilman eristettä lämmön mittaamiseen kuluisi äärettömän pitkä aika. On-off servo-ohjattu lämmitysyksikkö mahdollistaa lämpötilan tasaantumisen ja nopean mittaamisen.
Viime aikoina on julkaistu muutamia uusia laitteita esim. Phillips NICCT (non-invasive continuous cerebral vs. core temperature), Drägerin dual-censor lämpötilan mittausjärjestelmä ja SpotOn zhf-lämmönmittauslaite. Viime mainittua käytetään useilla anestesiaosastoilla Suomessa. SpotOn- järjestelmässä lämpötilat tulevat jatkuvasti näytölle ja niitä voidaan samalla tallentaa potilastietojärjestelmiin.
Laite on pienehkö ja kätevän kokoinen ja siinä on kaksi lämpösensoria, lämmitin, ihotarra ja eristeitä. Potilasanturin läpimitta on 4,1 cm ja paksuus on 0,5 cm. Ihoanturi monitoroi ydinlämpötilaa otsalta.
Mittaus aloitetaan ennen leikkauksen alkamista, kun potilas on vielä hereillä ja jatketaan koko toimenpiteen ajan aina heräämöön tai vuodeosastolle asti. Tämä lisää luotettavuutta koko prosessin ajan potilasvalvonnassa ja tutkimusmittauksissa.
SpotOn -mittari tutkimukset
Hoitotieteellisissä tukimuksissa on tutkittu SpotOn- mittarin käytettävyyttä intraoperatiivisessa hoitotyössä. Perioperatiivien hypotermia on yleinen haitta yleisanestesian aikana. Useat tutkimukset toteavat, että non-invasiivinen ydinlämpötilan monitorointi keuhkovaltimokanyylin sijaan on suositeltava ja potilasystävällisempi menetelmä (Iden, Horn, Bein, Böhm, Beese, Höcker 2015). Edellä mainittu tutkimus selvittää SpotOn -mittarin luotettavuutta, tarkkuutta ja täsmällisyyttä ja toteaa SpotOn mittarin luotettavaksi menetelmäksi ydinlämpötilan seuraamiseksi.
Lähteet:
Finnanest. 2015. 48(1).
Eur J Anaesthesiol. 2015 Jun;32(6):387-91. doi: 10.1097/EJA.0000000000000232.
Intraoperative temperature monitoring with zero heat flux technology (3M SpotOn sensor) in comparison with sublingual and nasopharyngeal temperature: An observational study.