Jiisa Toijonen, Silja Mäkelä, Virva Lahdensuo

Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, on pulaa elinsiirtoon sopivista elimistä. Elinsiirtojonossa on yli 300 ihmistä ja vuosittain n. 5-10 % elimiä odottavista kuolee saamatta elinsiirtoa. Pula elintenluovuttajista luo myös rikollisuutta; elinkauppa on monissa maissa vakava ongelma.

...

Ongelma on, että ihmisen elimistö alkaa puolustautua eläimeltä saatua siirrännäistä vastaan. Tämä aiheuttaa rajun hyljintäreaktion. [4][; 6; 8.][9]

Sisällysluettelo:

Ksenotransplantaatio

...

Ksenotransplantaatioon liittynyt eettinen keskustelu on ollut kiivatsakiivasta; keskustelu on ollut hyvin samanlaista kuin ennen sydämensiirtojen alkua.    [98.]

Hyljintä

Eri lajit hylkivät toistensa kudoksia, reaktiot voi olla vielä voimakkaampia kuin saman lajin eri yksilöiden väliset hylkimisreaktiot. Ihmisillä on veressä sian solujen pintarakenteisiin kohdistuvia luonnollisia vasta-aineita.

...

Ongelma sydämen siirron jälkeen voi olla sydämen käynnistyminen potilaassa. Tähän on kehitetty IMPELLA-pumppuja, joita käytetään muutama viikko siirron jälkeen ja hoitojakson jälkeen lähes kaikki siirteet on saatu käynnistymään. Aikaisemmin potilaita menetettiin siirron jälkeen myös siihen, ettei sydän käynnistynyt, mutta nykyisin tämä ei enää ole suuri ongelma. [1][; 2][; 3][5][10][11; 5; 9; 10.]

Taudit

Eläinperäisen kudoksen siirtämisessä ongelmana on riski, että siirrännäisen mukana siirtyy myös taudin aiheuttajia. Mitä lähempänä lajit ovat toisiaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä tauti siirtyy lajista toiseen. On olemassa taudinaiheuttajia, jotka ei eläimessä johda vakavaan tautiin, mutta ihmiselimistössä aiheuttaa vakavan sairauden. Näitä tauteja ovat esimerkiksi Ebola-, Hanta- ja Hi-virukset. Viruksissa huolestuttaa leviäminen koko maapallolle pandemiaksi. HIV:n kaltaisilla virusinfektioilla saattaa olla pitkä oireeton latenssiaika. Uusi tauti saattaisi levitä useiden vuosien ajan ennen sen tunnistamista.

...

Siirtopotilaiden puolustusjärjestelmää heikennetään lääkkeillä, mikä tekee heistä alttiimman erilaisille viruksille. Mikä tahansa tulehdus voi siten levitä muihin ihmisiin. On todettu, että sikojen endogeeninen retrovirus (PERV) aiheuttaa koeputkissa ihmissolujen infektoitumisen. Yhtään todettua tapausta ei kuitenkaan vielä ole, vaikka sian ihoa on käytetty ihosiirteissä ihmiseen. Virus sijaitsee sian solujen geneettisessä koodistossa ja sen vuoksi näyttää, että ei ole mahdollista tuottaa siitä vapaita sikoja. Ihmisen perimässä voi olla myös yksinään ihmiselle vaarattomia viruksia, jotka sian perimän virusten kanssa sekoittuessa voi aiheuttaa uusia tappavia viruksia, jotka pahimmassa tapauksessa leviävät ympäri maapallon. [5.]

Historia

Siirtosydän eläimeltä ihmiselle on kiehtonut ajatuksena tutkijoita jo vuosikymmeniä. Vuosien aikana on siirretty maailmassa sydän sialta, apinalta, simpanssilta ja lampaalta ihmiselle. Aivan viime vuosina innostus tällä sektorilla on tutkijoiden kammioissa hiipunut.

Ksenohistorian merkittävimpiä hetkiä:

1906 siirrettiin Siirrettiin kanin munuainen ihmiseen

1964 Siirrettiin simpanssin sydän ihmiseen

...

1984 Lenoard Bailey siirsi paviaanin sydämen vastasyntyneelle tytölle.

...

         Tyttö eli Kaliforniassa 20 vuorokautta elinsiirtonsa jälkeen. Pisin elossaoloaika on raportoitu Baby Faen tapauksessa

1992 Czaplicki siirsi sian sydän Marfan-potilaalle Puolassa

1996 Siirrettiin sian sydän ihmiselle Intiassa. Potilas kuoli ja kirurgi joutui vankilaan. [3][9][11; 8; 10.]

Nykypäivän tilanne

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat onnistuneet pitämään geenimuokatun sian sydämen elossa paviaanin vatsaontelossa yli vuoden ajan. Tutkimus antaa uuttaa toivoa sille, että ihmiselle voidaan tulevaisuudessa siirtää geenimuokattu porsaan sydän.

...

Kokonaisten elinten siirron lisäksi on tutkittu myös sikojen hermosolujen käyttöä Parkinsonin ja Huntingtonin tautien hoidossa. [9][; 12; 13.][14]

Tulevaisuus ja pohdintaa

Infektioiden pelko on vähentänyt huomattavasti kiinnostusta ksenotransplantaatioon. Eläinperäisten kudosten siirto odottaa uusia merkittäviä keksintöjä. Tiedämme koko ajan enemmän hyljintäreaktiosta ja taudeista, jotka siirtyvät eläinten elinten mukana ihmiseen. Myös leikkaustekniikat paranevat. Kuitenkaan ei ole menetelmiä joilla eri lajien elinsiirtoja voisi menestyksekkäästi tehdä.

Sian elinten käytöstä voisi hyötyä diabeetikot, jotka tarvitsevat insuliinihoitoa. Sian haimasta yritetään eristää Lagererhansin saarekkeiden beetasoluja, joita voitaisiin siirtää ihmiseen ja käynnistää ihmisessä oma insuliinintuotanto. Eristettyjen solujen siirto on helpompaa, koska endoteelisoluvälitteisen hyperakuutti hyljintäreaktio ei ole todennäköinen. Jos soluja voidaan ylläpitää kudosviljelmässä ennen siirtoa, solujen manipulaatiot ovat mahdollisia [2]. Tässä on jossain määrin jo onnistuttu, mutta saarekesiirtoja ei kuitenkaan tehdä vielä Suomessa. [2.]

Ksenotransplantaatiosta on käyty paljon eettistä keskustelua. Onko moraalisesti oikein kasvattaa geneettisesti muunneltuja eläimiä steriilissä ympäristössä, jotta niiden elimiä voidaan siirtää ihmiselle? Ovatko tautien riskit liian suuret? Kun elimet on saatu kasvatettua ja testailtua niin, että siirto olisi mahdollinen, voidaanko ihmisillä alkaa testailemaan siirtoja, vaikka onnistuminen on epävarmaa? Uusien tutkimustietojen odottelu vaatii ihmishenkiä, mutta niin vaatii myös kokeilu liian vähäisillä tiedoilla.

...

Mikäli ksenotransplantaatio jatkaisi kehittymistään, voisi tulevaisuudessa olla mahdollista, että ihminen eläisi sian sydämellä. Uudet aluevaltaukset ja teknologia kuitenkin mahdollistavat vaihtoehtoisia keinoja sydänten, ja muiden elinten, siirtoon sekä ”korjaamiseen”. [2; 11.][12]

Lähteet:

1. Jalanko H., Mäkisalo H. Mitä siirrämme tulevaisuudessa? http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94325.pdf
   (Viitattu 9.12.2014)
2. Otonkoski T., Häyry P. Varaosasika. http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto? p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo70180&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth= 
   (Viitattu 9.12.2014)
3. Harjula A., Vento A., Hämmäinen P., Pätilä T., Kankuri A. Onko xenosta ja kantasolouista haastahiksi? http://www.fincardio.fi/@Bin/108057/sa_teema09_luku11.pdf
   (Viitattu 9.12.2014)
4.  Vanhalakka V. Ihmeellistä! Sian sydän sykkii paviaanin vatsassa yli vuoden ajan. http://www.aamulehti.fi/Ulkomaat/1194922174023/artikkeli/ihmeellista+sian+sydan+sykki+paviaanin+vatsassa+yli+vuoden+ajan.html (Viitattu 9.12.2014)
5. Saxen L. Hämmennyksen aika biolääketieteessä. http://www.tieteessatapahtuu.fi/984/saxen1.htm (9.12.2014)
6. Sosiaali- ja terveysministeriö. Elin ja kudossiirrot. http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/elinsiirrot/
7. http://www.lansimies.fi/index.php?id=lue&nro=733
8.  (9.12.2014)
9. Wikipedia. Sika. http://fi.wikipedia.org/wiki/Sika (Viitattu 9.12.2014)
10. Ksenotransplaatio. http://www.playdecide.eu/node/702 (Viitattu 9.12.2014)
11. Renkonen R, Häyry P. "Elinten ja kudoksen siirrot". Mikrobiologia ja infektiosairaudet 8.7.2004
12. Sydän- jakeuhkosiirrokkaat-SYKE ry. Sydänsiirtojen historiaa. http://www.syke-elinsiirrot.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=79:sydaensiirtojen-historia&catid=39:artikkelit&Itemid=75
13. http://www.tohtori.fi/?page=7874754&id=6087007
14.  (Viitattu 9.12.2014)
15. AATS.  Pigs` hearts transplanted into baboon hosts remain viable more than a year. http://www.alphagalileo.org/ViewItem.aspx?ItemId=144565&CultureCode=en (Viitattu 9.12.2014)
16. Seppälä L. Sian sydän paviaanille, tavoitteena elinsiirto eläimeltä ihmiselle. http://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/sian-sydan-paviaanille-tavoitteena-elinsiirto-elaimelta-ihmiselle/ (Viitattu 9.12.2014)