Suurin osa sydämen seinämästä on sydänlihaksen eli myocardiumin muodostamaa. Vasemman kammion seinämän paksuus on noin 12 mm, kun taas oikealla puolella vastaava lukema on vain noin 5 mm. Seinämien paksuuserot selittyvät sillä, että vasemmalla kammiolla on tehtävänään oikeata suurempi työmäärä. Kummastakin kammiosta lähtee samassa ajassa sama verimäärä, mutta työmäärään vaikuttaa myös vastapaine. Vasemman kammion täytyy pumpata verensä noin seitsemän kertaa niin suurta painetta vastaan kuin oikean. (1)
Jatkokysymys1: Mikä aiheuttaa vasemmalle kammiolle oikeata suuremman työmäärän (vastapaineen)?
Vasemmasta kammiosta lähtevät verisuonet (valtimot) ovat oikean puolen suonia (laskimot) paksumpia. Valtimoissa oleva paine havaitaan yleisesti verenpaineena. (1)
Jatkokysymys2: Mikä on hengityksen ja verenkierron yhteys?
Solujen hapensaanti on välttämätöntä ihmisen elintoiminnoille. Mikäli hapensaanti estyy hengityksen ja verenkierron häiriötilojen vuoksi, alkavat solut vaurioitua nopeasti. Happi siirtyy ulkoilmasta sisäänhengityksen avulla keuhkoihin, josta se siirtyy edelleen vereen. Solut käyttävät veren hemoglobiinin hapen, jolloin syntyy aineenvaihdunnan tuloksena hiilidioksidia, joka puolestaan poistetaan elimistöstä uloshengityksessä. (2)
Lähde:
1 Nienstedt, Hänninen, Arstila & Björkqvist 2006. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Helsinki: WSOY
2 Hengityksen, verenkierron ja tajunnan häiriöt. Viitattu 2.12.2014. Duodecim 2014. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=spr00005