Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotaudilla tarkoitetaan sydänlihakseen verta kuljettavien pienten valtimoiden, sepelvaltimoiden, ahtautumista. Ahtautumisen syynä on ateroskleroosi, prosessi, jossa sepelvaltimoiden seinämään kertyy ylimääräistä rasvaa ja kovettumaa jolloin muodostuu ateroomaplakki. Ateroomaplakki kaventaa suonen läpimittaa ja haittaa näin verenkiertoa. Huono verenkierto sydämessä johtaa alkuun suuremmassa rasituksessa, myöhemmin lievemmässäkin rasituksessa rintakipuun, joka voi säteillä tyypillisesti vasempaan käteen sekä kaulalle. Jos sairaus pääsee etenemään pitkälle, seurauksena voivat olla levossakin esiintyvät rintakivut ja sydäninfarkti. Joskus pieneenkin ateroomaplakkiin voi tulla repeämä, johon kehittyy äkillisesti sepelvaltimon tukkiva ja sydäninfarktin aiheuttava verihyytymä eli trombi
Jos veritulppaa hajottavat prosessit saavat aikaan tukoksen hajoamisen, oireet jäävät iskeemiseen kipuun; jos tukos jää pysyväksi, seuraa sydäninfarkti.
Sepelvaltimotaudista voi seurata sydämen vajaatoiminta ja vakavasta sydämen rytmihäiriöstä johtuva äkillinen sydänkuolema.
Sepelvaltimotautia aiheuttavat riskitekijät, joista tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut veren kolesteroli, kohonnut verenpaine ja diabetes.
Sepelvaltimotauti on yleisin suomalaisten kuolinsyy. Sepelvaltimotaudin esiintyvyyttä on vaikea arvioida, mutta joka vuosi todetaan 50 000 uutta tapausta. Sepelvaltimotaudin oireita ovat mm. rasitusrintakipu (angina pectoris), hengenahdistus, väsymys, rasituksen siedon heikkeneminen ja rytmihäiriöt. Rasitusrintakipu alkaa vähitellen, se tuntuu aluksi vain raskaassa rasituksessa, esim. portaita noustessa tai ylämäkeen käveltäessä.
Sydäninfarkti
Sydäninfarkti on hapenpuutteen aiheuttama paikallinen sydänlihaskuolio. Se aiheutuu sydänlihakselle verta tuovien sepelvaltimoiden ahtautumisesta tai tukkeutumisesta, joka aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutetta. Happeutumisen häiriö aiheuttaa oireet, joita nimitetään sepelvaltimokohtauksiksi. Kun hapenpuute saa aikaan sydänlihaksen paikallisen kuolion eli solujen tuhoutumisen, puhutaan sydäninfarktista. Solukuolemat etenevät kiivaasti, mutta lopullisen laajuutensa kuolio saa vasta tuntien kuluessa.
Kuolion synnyttyä sydämen sähköinen aktiviteetti alkaa horjua ja voi syntyä rytmihäiriöitä. Lisäksi voi syntyä sydämen pumppaushäiriö. Tila vaikuttaa myös ääreisverenkiertoon muualla elimistössä ja aiheuttaa veren virtauksen häiriöitä.
| Children Display |
|---|