Sydämen rakenne

...

Sydämen tehtävä on pumpata verta ihmiskeho elimiin ja kudoksiin. Verenkierto on jaettu pieneen ja suureen verenkiertoon. Pienessä verenkierrossa vähähapppinen veri pumpataan sydämen oikean eteisen ja kammion kautta keuhkoihin, jossa veren hiilidioksidi poistuu uloshengityksen kautta ulos ihmisestä. Vastaavasti sisäänhengitetty happi sitoutuu vereen ja veri palaa sydämeen. Suuressa verenkierrossa keuhkoista tullut hapekas veri pumpataan vasemman eteisen ja kammion kautta aorttaan. Sieltä veri jakaantuu kaikkialle kehoon valtimoiden kautta vieden soluille happea ja ravintoaineita.   

Sydämessä on neljä läppää, joiden tehtävä on estää sydämen pumppauksessa veren virtaaminen väärään suuntaan. Oikean eteisen ja kammion välissä on kolmiliuskaläppä ja oikean kammion ja keuhkovaltimon välissä on keuhkovaltimoläppä. Vasemman eteisen ja kammion välissä on puolestaan hiippaläppä ja vasemman kammion ja aortan välissä aorttaläppä. (Duodecim, 2014a)

Image RemovedImage Added

Kuva 1. Sydämen läpät ja verenkierto /1/rakenne (Älyvuoto.fi, 2012).

Sydämen läppäviat

...

Sydämen läpät sulkeutuvat ja avautuvat samassa tahdissa kuin sydän sykkii. Läppäviat voidaan tunnistaa kuuntelemalla stetoskoopilla mahdollisia sivuääniä ja poikkeavia ääniä normaalien sydänäänten välissä. Lisäksi sydämen ultraäänitutkimuksella voidaan diagnosoida tarkemmin läppien toimintaa.

Läppäviat voidaan jaotella kahteen joukkoon. Ne voivat vuotaa väärään suuntaan eli taaksepäin tai läppäaukko voi olla kaventunut. Molemmat lisäävät sydämen rasitusta ja tämän vuoksi sydämen seinämät paksunevat. Sitä seuraa seinämien venyminen ja sydämen laajeneminen. Hoitamaton läppävika voikin johtaa sydämen vajaatoimintaan. (Duodecim, 2014b)

Hiippaläpän

...

vuoto 

Hiippaläpän vuoto on yleisimpiä sydämen läppävikoja ja se sijaitsee sydämen vasemman eteisen ja kammion välissä. Hiippaläppä koostuu kahdesta kalvosta, jotka ovat purjemaisia ja muistuttavat piispanhiippoja.

...

Hiippaläppää voivat vahingoittaa läppäkudoksen heikentyminen ja sydäninfarkti. Lisäksi sydämen laajentuminen kohonneen verenpaineen vuoksi voi vaurioittaa läpän toimintaa. Hiippaläpän vuoto ei tyypillisesti alussa aiheuta oireita. Vuosien jälkeen alkaa kuitenkin esiintyä sydämen vajaatoimintaa ja hengenahdistusta. (Duodecim, 2014b)

Aorttaläpän ahtauma ja vuoto

...

Sydän pumppaa aortan kautta veren suureen verenkiertoon ja sen poikkipinta-ala on 3-4 cm2. Aortan ja sydämen vasemman kammion välissä oleva aorttaläppä koostuu kolmesta läpästä. Niiden tehtävä on estää aorttaan pumpatun veren paluu takaisin sydämeen. Aorttaläpän ahtaumaa esiintyy tyypillisesti iäkkäämmillä ihmisillä ja se on yksi yleisimmistä läppävioista.

...

Aorttaläppä voi myös vuotaa, jolloin veri pääsee aortasta takaisin vasempaan kammioon. Tämän seurauksena sydän väsyy ja tulee sydämen vajaatoimintaa. (Duodecim, 2014b)  

Läppävikojen hoito

...

Läppävikoja korjataan leikkauksella, jossa kirurgi korvaa vioittuneen läpän läppäproteesilla. Hiippaläpän vaurioissa ei aina välttämättä tarvita proteesia, vaan sitä voidaan kirurgisesti korjata. Leikkauksen ajankohdan kannalta on tärkeää pyrkiä toteuttamaan se ennen kuin pysyviä sydänlihasvaurioita on ilmaantunut. Läppävikojen kirurgisella operoinnilla voidaan sydämen toiminta palauttaa lähes normaaliksi.

...

Biologiset läpät saadaan sian aorttaläpästä, naudan sydänpussista tai elinluovuttajalta. Etuna on, että verenohennuslääkehoitoa ei tarvita, mutta ne tuhoutuvat vähitellen elimistössä. Nuorella ihmisellä ne kestävät yleensä alle 10 vuotta. Vanhemmalla henkilöllä taas niiden tuhoutuminen kestää pidemmän aikaa.    (Duodecim, 2014b&c, Hippeläinen Mikko)  

Image RemovedImage Added

Kuva 2. Mekaaninen läppä ./5/(Wikipedia, 2014).

Läppävikojen syy ja ehkäisy

...

Hiippaläpän vioista suurin osan muodostuu valtimotaudin, sepelvaltimotaudin tai kohonneen verenpaineen vuoksi. Näitä sairauksia ennalta ehkäisemällä voidaan pienentää läppävauroiden syntymisen riskiä.

Vialliset läpät tulehtuvat myös helpommin bakteerien toimesta kuin ehjät. Sairaus alkaa yleisesti kirurgisen toimepiteen jälkitautina. Erityisesti hampaiden, nielun, virtsateiden ja suoliston alueen kirurgisten operaatioiden jälkeen sydänläppä voi tulehtua elismistöön päässen bakteerin pesiydyttyä läppään. Bakteerin infektio vaurioittaa läppää ja nostaa veren Lasko- ja CRP-tulehdusarvoja    Lähteet. (Duodecim, 2014b&c )   

Lähteet

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ldk00246

http://alyvuoto.epione.fi/index.php?topic=12247.0

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00081

http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00218

...

...

http://www.heart-valve-surgery.com/mechanical-prosthetic-heart-valve.php

http://en.wikipedia.org/wiki/M._S._Valiathan