...

Halutun tavoitteen saavuttamiseen liittyy aina toimintaa. Toimintaan taas liittyy aina mahdollisuus, että se ei johdakaan haluttuun lopputulokseen eli toiminta epäonnistuu^[1]. Tätä mahdollisuutta kutsutaan riskiksi.

...

Eri aloilla ja yhteyksissä riski merkitsee käytännössä vähän eri asioita, mutta perusperiaate on sama. Matemaattisesti riski on negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys ja sen aiheuttamien vahinkojen tulo ^[1]. Toisin sanottuna riskejä arvioitaessa on aina huomioitava negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys ja siitä aiheutuvan vahingon määrä sekä laatu.

...

Riskejä pyritään ensisijaisesti poistamaan tai pienentämään. Riskien poistaminen ja pienentäminen vaativat kuitenkin resursseja ja lisätyötä. Lisäksi joitain riskejä ei voi edes kokonaan poistaa. Riskejä, joita ei voi tai ei ole kannattavaa poistaa kokonaan, kutsutaan jäännösriskiksi^[1].

3. Riskin pienentäminen

...

Jotta ylipäätänsä voidaan toimia, on kaikki toimintaan liittyvät riskit ja niiden laatu sekä vakavuus selvitettävä. Kun riskit tunnetaan, niin voidaan myös suunnitella niiden hallinta ja minimointi siedettäväksi jäännösriskiksi. Lisäksi jäännösriskeille voidaan luoda toimenpidesuunnitelmia, joita noudattamalla riskin toteutumisesta aiheutunut vahinko minimoidaan^[2]. Väärin tehty riskien selvitys saattaa pahimmassa tapauksessa lopettaa toiminnan katastrofaalisiin seurauksiin.

...

Pienimmilläänkin riskit voivat aiheuttaa esimerkiksi liiketoiminnan tai tuotannon huonompaa tuottavuutta, tarpeettomia laitteistovahinkoja ja menetyksiä, tapaturmia, kuolemantapauksia, ympäristötuhoja sekä maineen menetystä. Paitsi, että riskiarvioinnilla voidaan estää vahinkoja ja varautua niihin, niin pelkästään sen suorittaminen tuottaa hyötyjä. Hyvin suoritettu riskiarviointi parantaa toimijan imagoa ja luotettavuutta muiden toimijoiden ja asiakkaiden sekä kumppanien silmissä. ^[6]

5. Riskianalyysi ja riskiarviointi

Riskianalyysi on aina ainutkertainen^[2.^]. Toiminta on yleensä projektikohtaista ja projekteissa on aina eri lähtötilanteet. Siksi riskianalyysi tulisi aina tehdä projektikohtaisesti^[2.^]. Riskianalyysin tuloksena on projektikohtainen listaus arvioiduista riskeistä. Riskiarvioinniksi kutsutaan riskianalyysin ja riskiarvioinnin kokonaisprosessia, jossa selvitetään toimintaan kuuluvat riskit ja niiden vakavauusvakavuus.^[4.]

6. Riskiarvioinnin suorittaminen

Riskianalyysia tehtäessä on keskityttävä projektin oleellisiin riskeihin sekä niiden merkitsevyyden oikeaan arviointiin. Riskianalyysiä ei tule tehdä liian yleisellä tasolla. Tällöin tulokset eivät ole käyttökelpoisia eivätkä edes välttämättä todenmukaisia. Siksi riskianalyysi tulee tehdä riittävän tarkalla tasolla. ^[2.^]. Riskianalyysin suorittaminen alkaa järjestelmällisellä saatavissa olevan tiedon keräämisellä ja läpikäymisellä. Tiedosta pyritään löytämään ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä arvioidaan niiden todennäköisyys ja mahdollisten vahinkojen arvo. Riskiarvioinnissa pohditaan seuraavia kysymyksiä ^[8]:

• Mitä voi tapahtua?
• Mikä sen voi aiheuttaa?
• Mitä siitä voi seurata?
• Miten todennäköistä on, että näin tapahtuu?

...

Riskianalyysin tuloksia voidaan käyttää parantamaan suunniteltavan järjestelmän turvallisuutta, toimintavarmuutta sekä parantaa tuottavuutta. Riskiarvioinnin tuloksia voidaan käyttää teollisessa näkökulmassa muun muassa seuraavissa toimissa^[3.^].

7.1 Prosessisuunnittelu

...

Suuronnettomuudet, kuten luonnon katastrofit, ovat yleensä niin sanottuja jäännösriskejä riskeistä joita ei voi estää – niihin voi vain varautua ja sillä pyrkiä minimoimaan syntyvä vahinko. Esimerkiksi, Estonia-autolautan uppoaminen vuonna 1994 oli yllättävä suuronnettomuus. Suomen viranomaisilla on toimintaohjeet suomalaisiin kohdistuvien suuronnettomuuksien varalle. Estonian tapauksessa esimerkiksi keskusrikospoliisilla oli toimintaohjeet valmiina ja mapitettuna, mutta niitä ei kukaan ehtinyt lukea muutaman tunnin varoitusajalla.^[9]

8. Riskiarviointi ja siihen liittyvät standardit

Riskiarviointeihin ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita, mutta niiden suorittamiseen on yleispäteviä standardeja kaupallisilta toimijoilta ^[5.^]. Esimerkiksi ISO 31000 -standardi on kokoelma periaatteista ja prosesseista, joita voidaan käyttää riskien hallintaan.^[5]. Standardi on noussut suureen suosioon jo siitäkin syystä, että se on ensimmäinen maailmanlaajuisesti hyväksytty^[6.^] riskienhallintaa käsittelevä standardi. Sen ovat hyväksyneet ja ottaneet käyttöönsä suurin osa G8-, G20- ja BRIC-maista. Lisäksi siitä on tehty kansallisia versioita^[6]. ISO 31000 -standardin tukesi on olemassa standardit ISO 73:2009 ja ISO 31010:2009. Ensimmäinen käsittelee riskienhallintaan liittyvää sanastoa ja käsitteitä, kun taas jälkimmäinen esittelee tekniikoista riskienhallintaan^[5.^]. Lisäksi 2013 julkaistiin standardi ISO/TR 31004:2013, jossa opastetaan ISO 31000 -standardin neuvojen käytännön toteuttamisessa ^[7]. Lisäksi on olemassa paljon laitteisiin, rakennelmiin tai toimintaan liittyviä standardeja, joissa otetaan kantaa kyseiseen aiheeseen liittyviin riskeihin ja niiden analysointiin sekä arviointiin.

...

Pätevä johto kuitenkin osaa ottaa huomioon, että riskitietoisuus on pidettävä ajan tasalla. Riskihallinta ei kuitenkaan ole ilmaista, ja koska se vaikuttaa positiivisesti tulokeen vain välillisesti, niin se ei aina saa sen tarvitsemaa resursointia. Joissain standarteissa, kuten ISO 31000:ssa on myös esitetty keinoja johdon rohkaisemiseen riskienhallinnan toteuttamiseen ^[8]. Myös johdon alaisten, eli esimerkiksi yrityksen työntekijöiden, tulee olla tietoisia ja ymmärtää riskien merkitys sekä niiden huomioon ottaminen. ISO 31000 standardi tarjoaa riskien tiedostamiseen organisaatiossa ja opetuksen edistämiseen yleismuotoisia neuvoja ja toimintaohjeita^[8].

10. Riskityypit

10.1 Terveydelliset riskit

Työntekijöiden terveys on ensisijaisen tärkeä riskiarviota suorittaessa. Terveysriskien arvioinnissa on otettava huomioon sekä lyhyt- että pitkäaikaiset haitat. Työntekijöiden terveyshaitoille altistumisen kartoitus ja arviointi normaalin käytön aikana on tehtävä huolellisesti, kuten myös onnettomuuksista aiheutuneett haitat. Yleisiä haittoja ovat melu, pöly, veto, kuumuus/kylmyys ja toistuvat tai vaikeat asennot/liikkeet.^[3]

Terveydisellä riskillä tarkoitetaan sekä loukkaantumisia että sairastumisia jotka johtuvat tuotantoon liittyvistä tekijöistä. Hyvin toteutetulla riskiarvioinnilla varsinkin pitkäaikaisten haittojen aiheuttama vahinko voidaan minimoida, kuten esim. järjestämällä liikuntamahdollisuuksia työntekijöille rasitusvammojen minimoimiseksi ja stressin vähentämiseksi.

...

Taloudelliset riskit voidaan jakaa neljään ryhmään ^[10]:

Onnettomuusriskit joka sisältää ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuvat tekijät:

...

Rahoitusalan riskit jaotellaan ”Basel Committee on Banking Supervision”:in in ^[11] mukaan mukaan kolmeen alaryhmään: markkinariskeihin, luottoriskeihin ja operatiivisiin riskeihin. Markkinariskillä tarkoitetaan markkinoiden liikehdintää ja siitä syntyvä arvo lasku, luottoriskillä taas lainansaajan kykyä maksaa laina takaisin. Operatiiviset riskit kattavat esim. henkilöstön, lakiasiat jne.

...

Tehtaiden koneturvallisuutta laiminlyödään usein. Syynä voi olla että luotetaan koneen toimittajan lupauksiin tai turvallisuusasiat tarkistetaan projektin loppuvaiheissa jolloin aika ei riitä ^[12]. Riskiarviointi pitäisi siis suorittaa riittävän aikaisin tuotantolaitoksen suunnittelussa.

...

Kuljetusalan riskien arviointi on erityisen vaikea, sillä kuljetukseen vaikuttaa moni ennalta-arvaamaton ulkoinen tekijä, esim. liikenneonnettomuudet tai kastuminen ^[13]. Kuljetettavan tuotteen vaarallisuus on myös tiedettävä. Lisäksi vastuuvelvollisuuden takia on tärkeä tietää tarkalleen milloin vahinko on sattunut.

...

Riskianalyysin prosessi saattaa kohdata hankaluuksia riittävien resurssien saannissa. Tämä johtuu vaihtoehtoiskustannusten ideasta. Tässä tapauksessa riskienhallinta nähdään kulueränä, jonka kustannukset olisi voitu käyttää johonkin tuottavampaan tarkoitukseen. Ideaalisessa riskienhallinnassa pyritään minimoimaan sekä kulut, että riskien vaikutukset. ^[14]

Riskikustannusten optimoinnilla pyritään laskemaan mahdollisimman alhaiset kokonaiskustannukset riskeille. Kustannukset voidaan jakaa esimerkiksi suojeluinvestointeihin ja vahinkokustannuksiin. Riskienhallintaan käytettyjen resurssien tulisi olla vähemmän, kuin tekemättä jättämisen seurausten kulujen. Riskienhallinnan siis tulisi lisätä arvoa. ^[15]

Riskikustannusten optimointi Riskienhallinta (2003) s.117, Arto suominen, 3. painos

...

Riskienhallinnan tulisi: ^[14]

• Lisätä arvoa, eli riskienhallinnan kustannukset ovat vähäisempiä kuin tekemättä jättämisen seuraukset.
• Olla osana organisatorista prosessia.
• Olla osana päätöksentekoprosessia.
• Käsitellä epävarmuustekijät ja oletukset selvästi.
• Olla systemaattinen ja strukturoitu prosessi.
• Perustua parhaaseen saatavilla olevaan informaatioon.
• Olla mukautettava.
• Ottaa huomioon inhimilliset tekijät.
• Olla dynaaminen, iteratiivinen ja reagoida muutoksiin.
• Pystyä jatkuvaan paranteluun ja tehostamiseen.
• Olla jatkuvan tai jaksoittaisen uudelleen arvioinnin kohteena.

...

Riskianalyysiryhmällä tulee olla käytössään riittävät dokumentit ja tiedot kohteesta. Analyysin tekijöiden tulee myös perehtyä hyvin kohteeseen. Kohteen rakenteelliset, maantieteelliset ja järjestelmätason rajaukset on syytä määritellä selkeästi. Yleensä kohde jaotellaan pienempiin osiin valitun analyysimenetelmän edellyttämällä tavalla. Tämä mahdollistaa pienempien kokonaisuuksien tarkastelun kerrallaan, esimerkiksi yhtä prosessin osaa tai työvaihetta. ^[16]

Myös rikianalyysin tilaaja on osaltaan vastuussa analyysin onnistumisesta. Tilaajan tulee tuntea riskianalyysin yleisperiaatteet ja sen mahdollisuudet. Määritellä analyysin tavoite ja kohde, asettaa vaatimukset tekijän osaamiselle ja kokemukselle, sekä varmistua siitä että riskianalyysi toteutetaan laadukkaasti. Varmistaa että tarvittavat lähtö- ja taustatiedot ovat analyysin toimittajan saatavilla, sekä varmistaa riittävän osaamisen saatavuus koko analyysityön ajan. ^[19]

13.2 Toteutus 

Varsinainen toteutustapa määritellään valitussa riskianalyysimenetelmässä, joten niihin ei tässä osiossa tarkemmin perehdytä. Sen sijaan käsitellään yleisiä periaatteita kunnollisen riskianalyysin kannalta.

Riskianalyysiprosessi ja sen noudattaminen: ^[18]

• • Tunnistetaan ja kuvataan vaaratekijät ja poikkeamat, sekä onnettomuus- tai vahinkomekanismit.
  • Kuvataan riskien seuraukset ja arvioidaan niiden vakavuus sekä esiintymistodennäköisyys.
  • Määritellään riskien suuruus edellisen kohdan perusteella.
  • Kuvataan nykyinen varautuminen ja arvioidaan sen riittävyys.
  • Arvioidaan toimenpidetarve.
  • Annetaan toimenpide-ehdotukset.

Varataan riittävästi aikaa riskianalyysin kunnolliseen toteuttamiseen ja suunnitellaan sekä aikataulutetaan analyysiprosessi etukäteen. Noudatetaan valittua riskianalyysimenetelmää ja -prosessia.^[18]

14. Riskianalyysien menetelmät

...

Turvallisuus analyysinkäyttö käyttö on yleistä kaikilla teollisuuden aloilla. Yleisimmin käytetyt turvalisuusanalyysimenetelmät ovat suhteellisen yksinkertaisia ja tehokkaita. Analyysien tavoitteena on löytää teknisistä laiteista, ihmistentoiminnasta sekä ympäristöolosuhteista onnettomuuden tai tapaturman synnyn mahdollistavat tekijät. Sen lisäksi pyritäänarviomaan onnettomuudesta tai tapaturmasta aiheutuvat seuraukset sekä etsimään edullisimmat torjunta- ja parannuskeinot.^[21]

15. Menetelmiä eri tarpeisiin

...

Turvallisuusanalyysi voi vaihdella huomattavasti tavoitteillaan, muodollaan ja laadullaan. Tarpeet vaihtelevat nopeasta ja karkeasta analyysistä laajaan, hitaaseen ja yksityiskohtaiseen riskien tarkasteluun turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuusanalyysin suunnittelussa ensimmäinen tehtävä on määritellä, miksi analyysi laaditaan ja miten tuloksia on tarkoitus käyttää. Tämän pohjalta valitaan käytettävä menetelmät. Turvallisuusanalyysi on kvalitatiivista vaarojen ja onnettomuustekijöiden tutkimista. Analyysi aloitetaan kohteeseen liittyvien vaarojen tunnistamisella. Tämän jälkeen tehdään subjektiiviseen arviontiin perustuva tunnistettujen vaarojen arviontiin ja luokitteluun. Analyysi voi jatkua merkittävämpien vaarojen ja onnettomuusmahdollisuuksien mallintamisella sekä seurausten ja taajuuden arvioinnilla. Arviota, jonka tuloksena saadaan numeerinen arvio vahinkoriskin suuruudelle.^[21]

16. Turvallisuusanalyysissä käytettävät yleisimmät menetelmät^[20,22]

16.1 Poikkeamatarkastelu (HAZOP)

...