1. Mikä on riski

Halutun tavoitteen saavuttamiseen liittyy aina toimintaa. Toimintaan taas liittyy aina mahdollisuus, että se ei johdakaan haluttuun lopputulokseen eli toiminta epäonnistuu^[1]. Tätä mahdollisuutta kutsutaan riskiksi.

Esimerkkejä riskeistä:

· Yrityksen työntekijä sairastuu, eikä häntä voida korvata

· Uuden yrityksen perustamisessa kerätty varallisuus ja lainarahat loppuvat ennen tuottoa.

· Alihankkija lopettaa toimitukset, eikä ole korvaavaa alihankkijaa.

· Ajoneuvo hajoaa ennen määränpäähän saapumista.

· Tuotantoprosessin varoventtiili ei toimi

· Tuotantolaitteen toiminta-alueelle voi joutua vieraita esineitä, jotka aiheuttavat vahinkoa.

Eri aloilla ja yhteyksissä riski merkitsee käytännössä vähän eri asioita, mutta perusperiaate on sama. Matemaattisesti riski on negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys ja sen aiheuttamien vahinkojen tulo ^[1]. Toisin sanottuna riskejä arvioitaessa on aina huomioitava negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys ja siitä aiheutuvan vahingon määrä sekä laatu.

Esimerkiksi laitos, jossa on suojaamoton kone. Koneen ympärillä liikkuu paljon ihmisiä. Koneeseen joutuminen saattaa aiheuttaa vakavaa vammautumista. Tässä tapauksessa negatiivisen tuloksen, eli ihmisen joutuminen laitteeseen, todennäköisyys on suuri. Lisäksi syntyvä vahinko, eli ihmisen pysyvä vammautuminen, on iso. Eli kyseessä on suuri riski. Laitoksen räjähtämisen riski on pieni, koska siellä käsiteltävien aineiden räjähtäminen vaatisi erityiset olosuhteet. Sen vahinko taas olisi valtava, mikä johtaisi satoihin kuolemiin. Silti riskin epätodennäköisyys tekee räjähdyksestä pienemmän riskin kuin suojaamaton laite.

2. Mikä on jäännösriski

Riskejä pyritään ensisijaisesti poistamaan tai pienentämään. Riskien poistaminen ja pienentäminen vaativat kuitenkin resursseja ja lisätyötä. Lisäksi joitain riskejä ei voi edes kokonaan poistaa. Riskejä, joita ei voi tai ei ole kannattavaa poistaa kokonaan, kutsutaan jäännösriskiksi^[1].

3. Riskin pienentäminen

Toiminnassa on siis saatava riski niin pieneksi, että siitä jäävä jäännösriski voidaan hyväksyä. Joidenkin riskien pienentäminen olemattomaksi voi olla taloudellisesti ja toiminnallisesti järjetöntä. Siksi on keskeistä löytää hyväksyttävän jäännösriskin raja. Kuvassa 1 esitetään havaittuun riskiin reagoimista.

Esimerkiksi ydinvoimalan vuoraaminen satojen metrien paksuiseen betoniin saattaa ympäristön saastumisen riskin olemattomaksi, mutta on teknisesti ja taloudellisesti järjetön. Sama riski voidaan saada riittävän pieneksi muilla järkevimmillä ratkaisuilla.

Kuva 1, Riskiin reagointi

4. Riskien tunnistamisen merkitys

Jotta ylipäätänsä voidaan toimia, on kaikki toimintaan liittyvät riskit ja niiden laatu sekä vakavuus selvitettävä. Kun riskit tunnetaan, niin voidaan myös suunnitella niiden hallinta ja minimointi siedettäväksi jäännösriskiksi. Lisäksi jäännösriskeille voidaan luoda toimenpidesuunnitelmia, joita noudattamalla riskin toteutumisesta aiheutunut vahinko minimoidaan^[2]. Väärin tehty riskien selvitys saattaa pahimmassa tapauksessa lopettaa toiminnan katastrofaalisiin seurauksiin.

Pienimmilläänkin riskit voivat aiheuttaa esimerkiksi liiketoiminnan tai tuotannon huonompaa tuottavuutta, tarpeettomia laitteistovahinkoja ja menetyksiä, tapaturmia, kuolemantapauksia, ympäristötuhoja sekä maineen menetystä. Paitsi, että riskiarvioinnilla voidaan estää vahinkoja ja varautua niihin, niin pelkästään sen suorittaminen tuottaa hyötyjä. Hyvin suoritettu riskiarviointi parantaa toimijan imagoa ja luotettavuutta muiden toimijoiden ja asiakkaiden sekä kumppanien silmissä.^[6]

5. Riskianalyysi ja riskiarviointi

Riskianalyysi on aina ainutkertainen^[2]. Toiminta on yleensä projektikohtaista ja projekteissa on aina eri lähtötilanteet. Siksi riskianalyysi tulisi aina tehdä projektikohtaisesti^[2]. Riskianalyysin tuloksena on projektikohtainen listaus arvioiduista riskeistä. Riskiarvioinniksi kutsutaan riskianalyysin ja riskiarvioinnin kokonaisprosessia, jossa selvitetään toimintaan kuuluvat riskit ja niiden vakavuus.^[4.]

6. Riskiarvioinnin suorittaminen

Riskianalyysia tehtäessä on keskityttävä projektin oleellisiin riskeihin sekä niiden merkitsevyyden oikeaan arviointiin. Riskianalyysiä ei tule tehdä liian yleisellä tasolla. Tällöin tulokset eivät ole käyttökelpoisia eivätkä edes välttämättä todenmukaisia. Siksi riskianalyysi tulee tehdä riittävän tarkalla tasolla^[2]. Riskianalyysin suorittaminen alkaa järjestelmällisellä saatavissa olevan tiedon keräämisellä ja läpikäymisellä. Tiedosta pyritään löytämään ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä arvioidaan niiden todennäköisyys ja mahdollisten vahinkojen arvo. Riskiarvioinnissa pohditaan seuraavia kysymyksiä ^[8]:

Mitä voi tapahtua?
Mikä sen voi aiheuttaa?
Mitä siitä voi seurata?
Miten todennäköistä on, että näin tapahtuu?

7. Riskianalyysin käyttö

Riskianalyysin tuloksia voidaan käyttää parantamaan suunniteltavan järjestelmän turvallisuutta, toimintavarmuutta sekä parantaa tuottavuutta. Riskiarvioinnin tuloksia voidaan käyttää teollisessa näkökulmassa muun muassa seuraavissa toimissa^[3].

7.1 Prosessisuunnittelu

Prosesseissa käytettävien materiaaleihin ja menetelmiin liittyviä riskejä voidaan vähentää tunnistamalla riskit ja minimoida ne prosessilaitteiston ja prosessilaitoksen oikealla suunnittelulla mitoituksella. Tämä käsittää esimerkiksi keskenään vaarallisten aineiden ja toimintojen eriyttämistä eri tiloihin ja käsittelylinjoihin.

7.2 Automaatiosuunnittelu

Automatisoinnissa on tärkeää havainnoida erityisesti automaation ohjaamien mekaanisten laitteiden toimintaan liittyvät riskit. Riskiarvioinnin avulla voidaan suunnittelun aikaisessa vaiheessa havaita ja ottaa huomioon toiminnalliseen suunnitelmaan jääneet riskit. Esimerkiksi automaatiolaitteiston liikkuvien koneiden puutteellisia suoja-alueita ei ole huomioitu toiminnallisessa suunnitelmassa riittävästi.

7.3 Turva-automaatiosuunnittelu

Riskiarvioinnin riskit, jotka liittyvät normaalin toimintaympäristön tai toiminnan häiriintymiseen liittyvät turva-automaatioon. Turva-automaation keskeisin tehtävä on pitää järjestelmä hallittuna ja/tai suorittaa järjestelmän hallittu alasajo turvalliseen tilaan. Turva-automaatio on keskeinen työkalu, jota voidaan hyödyntää riskiarvioinnissa häiriötilaan liittyvien riskien saattamisessa siedettävän jäännösriskin tasoon. Esimerkiksi tilanne, jossa säätöventtiilin toimilaite vioittuu ja säiliön pinnankorkeutta mittaava anturi on myös vioittunut. Tätä varten turva-automaatiossa on kahdennettu pinnankorkeusmittaus, joka pitää huolen, että tällaisessa tilanteessa vahinkoa ei ehdi tapahtua, koska turva-automaatio ohjaa kyseisen prosessin tai porsessiosa-alueen alas.

7.4 Varolaitteet ja -toiminnot

Riskiarvioinnin tuloksia apuna käyttäen voidaan tarkistaa, että järjestelmässä on otettu huomioon riittävät turvatoimet, kuten lukitukset, hälytykset ja manuaaliset toiminnot, sekä turvalaitteet kuten varolaitteet ja mekaaniset sekä optiset suojat.

7.5 Koulutus ja ohjeistus

Riskiarvioinnin keskeiset asiat ja erityisesti keskeiset jäännösriksit tulisi esittää toimintaan liittyvässä ohjeistuksessa sekä kouluttaa toimijoita ottamaan riskit huomioon. Ohjeistuksella ja sen laadulla on erittäin suuri merkitys. Kun riski toteutuu, niin sen minimointiin tarvittava ohjeistus on oltava helposti saatavissa ja ennen kaikkea helposti omaksuttavassa muodossa. Riskien toteutuessa reagointiaikaa on vähän tai ei ollenkaan. Siksi ohjeistus on oltava sellaista, että tilanteesta riippuen se on voitava omaksua jopa minuuteissa. Toimintaohjeet ovat parhaimmillaan lyhyitä. Maksimissaan vain parin sivun mittaisia listauksia. Ohje, jota ei ehdi lukea ei ole olemassa.

Suuronnettomuudet, kuten luonnon katastrofit, ovat yleensä niin sanottuja jäännösriskejä riskeistä joita ei voi estää – niihin voi vain varautua ja sillä pyrkiä minimoimaan syntyvä vahinko. Esimerkiksi, Estonia-autolautan uppoaminen vuonna 1994 oli yllättävä suuronnettomuus. Suomen viranomaisilla on toimintaohjeet suomalaisiin kohdistuvien suuronnettomuuksien varalle. Estonian tapauksessa esimerkiksi keskusrikospoliisilla oli toimintaohjeet valmiina ja mapitettuna, mutta niitä ei kukaan ehtinyt lukea muutaman tunnin varoitusajalla.^[9]

8. Riskiarviointi ja siihen liittyvät standardit

Riskiarviointeihin ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita, mutta niiden suorittamiseen on yleispäteviä standardeja kaupallisilta toimijoilta ^[5]. Esimerkiksi ISO 31000 -standardi on kokoelma periaatteista ja prosesseista, joita voidaan käyttää riskien hallintaan.^[5]. Standardi on noussut suureen suosioon jo siitäkin syystä, että se on ensimmäinen maailmanlaajuisesti hyväksytty^[6] riskienhallintaa käsittelevä standardi. Sen ovat hyväksyneet ja ottaneet käyttöönsä suurin osa G8-, G20- ja BRIC-maista. Lisäksi siitä on tehty kansallisia versioita^[6]. ISO 31000 -standardin tukesi on olemassa standardit ISO 73:2009 ja ISO 31010:2009. Ensimmäinen käsittelee riskienhallintaan liittyvää sanastoa ja käsitteitä, kun taas jälkimmäinen esittelee tekniikoista riskienhallintaan^[5]. Lisäksi 2013 julkaistiin standardi ISO/TR 31004:2013, jossa opastetaan ISO 31000 -standardin neuvojen käytännön toteuttamisessa ^[7]. Lisäksi on olemassa paljon laitteisiin, rakennelmiin tai toimintaan liittyviä standardeja, joissa otetaan kantaa kyseiseen aiheeseen liittyviin riskeihin ja niiden analysointiin sekä arviointiin.

9. Riskien tiedostamisen tärkeyden tiedostaminen

Riskit ovat muuttuvia. Esimerkiksi taloudelliset riskit ovat jopa hyvin muuttuvia. Kansallisen tai maailmanlaajuisen taloudellisen ilmapiirin muutos voi luoda uusia uhkatekijöitä toiminnalle ja toisaalta poistaa vanhoja. Riskihallinta ei siis ole läheskään aina ole kertaluontoista vaan toistuvasti suoritettavaa. Tämä riippuu kuitenkin suuresti toiminnan ja alan tyypistä.

Pätevä johto kuitenkin osaa ottaa huomioon, että riskitietoisuus on pidettävä ajan tasalla. Riskihallinta ei kuitenkaan ole ilmaista, ja koska se vaikuttaa positiivisesti tulokeen vain välillisesti, niin se ei aina saa sen tarvitsemaa resursointia. Joissain standarteissa, kuten ISO 31000:ssa on myös esitetty keinoja johdon rohkaisemiseen riskienhallinnan toteuttamiseen ^[8]. Myös johdon alaisten, eli esimerkiksi yrityksen työntekijöiden, tulee olla tietoisia ja ymmärtää riskien merkitys sekä niiden huomioon ottaminen. ISO 31000 standardi tarjoaa riskien tiedostamiseen organisaatiossa ja opetuksen edistämiseen yleismuotoisia neuvoja ja toimintaohjeita^[8].

10. Riskityypit

10.1 Terveydelliset riskit

Työntekijöiden terveys on ensisijaisen tärkeä riskiarviota suorittaessa. Terveysriskien arvioinnissa on otettava huomioon sekä lyhyt- että pitkäaikaiset haitat. Työntekijöiden terveyshaitoille altistumisen kartoitus ja arviointi normaalin käytön aikana on tehtävä huolellisesti, kuten myös onnettomuuksista aiheutuneett haitat. Yleisiä haittoja ovat melu, pöly, veto, kuumuus/kylmyys ja toistuvat tai vaikeat asennot/liikkeet.^[3]

Terveydisellä riskillä tarkoitetaan sekä loukkaantumisia että sairastumisia jotka johtuvat tuotantoon liittyvistä tekijöistä. Hyvin toteutetulla riskiarvioinnilla varsinkin pitkäaikaisten haittojen aiheuttama vahinko voidaan minimoida, kuten esim. järjestämällä liikuntamahdollisuuksia työntekijöille rasitusvammojen minimoimiseksi ja stressin vähentämiseksi.

10.2 Tuotannolliset riskit

Tuotannolliset riskit vaikuttavat tuotteen valmistukseen, kuten määrään tai laatuun, tai itse tuotantolinjaan kohdistuviin riskeihin.

Tuotantolinjan suunnittelussa on hyvä jo alkuvaiheissa suunnitella turvalliset alasajojärjestelmät, jottei laitteisto vahingoitu odottamattoman pysäytyksen sattuessa.

Joissakin tuotantoprosesseissa odottamaton pysäytys voi aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä tuotteen pilaantumisesta vaikka muuta vaaraa ei olisi.

10.3 Taloudelliset riskit

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan asioita jotka vaikuttavat yhtiön talouteen. Koska onnettomuudet vaikuttavat vakuutusten kautta yhtiön talouteen, melkein kaikkien riskitekijöiden voidaan sanoa olevan taloudellisia riskitekijöitä.

Taloudelliset riskit voidaan jakaa neljään ryhmään ^{^[10]}

Onnettomuusriskit joka sisältää ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuvat tekijät:

- omaisuusvahingot,
- myrskyt ja muut luonnolliset vaarat
- loukkaantumiset/sairastumiset (sekä työ- että vapaa-ajalla aiheutuneet),
- varkaudet ja
- korvausvaatimukset.

Rahoitusriskit joka sisältää yhtiön rahavirtaan vaikuttavat tekijät:

- hinnanmuutokset,
- kurssivaihtelut,
- pääoma,
- lainat ja
- inflaatio.

Operatiiviset riskit sisältävät yhtiön toimintaan vaikuttavat tekijät:henkilöstö,

- kapasiteetti, tehokkuus,
- tuotekehitys, tuotteen epäonnistuminen,
- toimitusketjun hallinto,
- johtajuus ja
- yhtiön raportointi (kuten budjetointi ja verotus).

Strategiset riskit sisältävät markkinatilanteeseen vaikuttavat tekijät:

- maine,
- kilpailutilanne,
- asiakkaiden tarpeet,
- sosiaaliset trendit,
- innovaatiot,
- pääoman saatavuus ja
- säädökset.

11. Riskiarvioinnin merkitys aloittain

Yleisten riskiarviointien lisäksi jokaisella elinkeinoalalla on omat erikoisvaatimuksensa ja tarpeensa. Alakohtaiset riskitekijät on aina huomioitava.

11.1 Rahoitusala

Riskiarvioinnilla lasketaan pankin tai vastaavan laitoksen tarvitsema pääoma verrattuna sen antamiin lainoihin ja investointeihin.

Rahoitusalan riskit jaotellaan ”Basel Committee on Banking Supervision”:in ^[11] mukaan kolmeen alaryhmään: markkinariskeihin, luottoriskeihin ja operatiivisiin riskeihin. Markkinariskillä tarkoitetaan markkinoiden liikehdintää ja siitä syntyvä arvo lasku, luottoriskillä taas lainansaajan kykyä maksaa laina takaisin. Operatiiviset riskit kattavat esim. henkilöstön, lakiasiat jne.

Riskiarvioinnilla lasketaan pankin tai vastaavan laitoksen tarvitsema pääoma verrattuna sen antamiin lainoihin ja investointeihin.

11.2 Lääke- ja elintarvike-teollisuus

Elintarvikkeiden ja lääkkeiden valmistuksessa on erityisen tärkeää että tuotteen puhtaus voidaan varmistaa. Riskiarvioinnissa täytyy ottaa huomioon koko tuotantoketjun puhtauden säilyminen, raaka-aineista valmiin tuotteen säilytykseen. Pienikin määrä saastunutta tuotetta voi vahingoittaa suuria määriä ihmisiä maantieteellisesti hyvin hajanaisella alueella, mikä vaikeuttaa vahingon minimointia.

11.3 Kemiateollisuus

Kemia- ja prosessiteollisuudessa valmistuslaitteisto on usein hyvin suurta, joten vahingon sattuessa aiheutuu vaaraa hyvinkin suurella alueella tehtaan ympärillä. Prosessin pysäytys turvallisesti ja nopeasti voi myös olla hyvin vaikeaa.

11.4 Kappaletavara-teollisuus

Tehtaiden koneturvallisuutta laiminlyödään usein. Syynä voi olla että luotetaan koneen toimittajan lupauksiin tai turvallisuusasiat tarkistetaan projektin loppuvaiheissa jolloin aika ei riitä ^[12]. Riskiarviointi pitäisi siis suorittaa riittävän aikaisin tuotantolaitoksen suunnittelussa.

11.5 Kuljetusala

Kuljetusalan riskien arviointi on erityisen vaikea, sillä kuljetukseen vaikuttaa moni ennalta-arvaamaton ulkoinen tekijä, esim. liikenneonnettomuudet tai kastuminen ^[13]. Kuljetettavan tuotteen vaarallisuus on myös tiedettävä. Lisäksi vastuuvelvollisuuden takia on tärkeä tietää tarkalleen milloin vahinko on sattunut.

12. Hyvin toteutettu riskianalyysi

Riskianalyysin prosessi saattaa kohdata hankaluuksia riittävien resurssien saannissa. Tämä johtuu vaihtoehtoiskustannusten ideasta. Tässä tapauksessa riskienhallinta nähdään kulueränä, jonka kustannukset olisi voitu käyttää johonkin tuottavampaan tarkoitukseen. Ideaalisessa riskienhallinnassa pyritään minimoimaan sekä kulut, että riskien vaikutukset. ^[14]

Riskikustannusten optimoinnilla pyritään laskemaan mahdollisimman alhaiset kokonaiskustannukset riskeille. Kustannukset voidaan jakaa esimerkiksi suojeluinvestointeihin ja vahinkokustannuksiin. Riskienhallintaan käytettyjen resurssien tulisi olla vähemmän, kuin tekemättä jättämisen seurausten kulujen. Riskienhallinnan siis tulisi lisätä arvoa. ^[15]

Riskikustannusten optimointi Riskienhallinta (2003) s.117, Arto suominen, 3. painos

Riskienhallinnan tulisi: ^[14]

Lisätä arvoa, eli riskienhallinnan kustannukset ovat vähäisempiä kuin tekemättä jättämisen seuraukset.
Olla osana organisatorista prosessia.
Olla osana päätöksentekoprosessia.
Käsitellä epävarmuustekijät ja oletukset selvästi.
Olla systemaattinen ja strukturoitu prosessi.
Perustua parhaaseen saatavilla olevaan informaatioon.
Olla mukautettava.
Ottaa huomioon inhimilliset tekijät.
Olla dynaaminen, iteratiivinen ja reagoida muutoksiin.
Pystyä jatkuvaan paranteluun ja tehostamiseen.
Olla jatkuvan tai jaksoittaisen uudelleen arvioinnin kohteena.

13. Analyysiprosessi

13.1 Valmistelu

Riskianalyysin tarve saattaa syntyä usealta eri taholta. Viranomaiset edellyttävät lainsäädännön velvoittamien riskianalyysien tekemistä, myös muutostyöt tai investoinnit saattavat luoda tarpeen riskianalyysille. Onnettomuudet, vanhentunut riskianalyysi tai tapaturmat voivat myös luoda tarpeen uudelle riskianalyysille.

Tarkoituksenmukainen tapa selvitetään aina tapauskohtaisesti. Suunnitelmallisuus on riskianalyysissä sitä kannattavampaa, mitä enemmän niitä tehdään. Suunnittelemalla vähennetään analyysityön päällekkäisyyksiä ja hallitaan paremmin siihen käytettäviä resursseja. Systemaattisuus, järjestelmällisyys ja säännönmukaisuus varmistavat riskianalyysin kattavuuden.

Riskianalyysin tavoitteet kannattaa määritellä jo analyysin suunnitteluvaiheessa. Tavoitteet voivat olla esimerkiksi tuotantomääriä, turvallisuuden parannus, muutosten hallinta tai hankkeen suunnittelun tukeminen. Tavoite voi myös tulla ulkopuolelta, kuten viranomaisvaatimusten täyttäminen tai konsernin tavoitteet toteutukselle. Määrittelyssä vastataan mm. seuraaviin kysymyksiin:

- Miksi tehdään?
- Mitä on lopputulos?
- Mihin käytetään?

Turvallisuustason noston yhteydessä tavoitteita voivat olla esimerkiksi:

- Tunnistaa riskit ja parantaa niiden hallintaa.
- Tunnistaa toimintaympäristön tai toiminnan riskit ja miettiä toimenpiteitä niiden korjaamiseen, poistamiseen tai minimointiin.
- Löytää perusturvallisia ratkaisuja suunnittelun alkuvaiheessa.
- Ennakoida turvallisuus- ja terveysriskit.
- Poistaa sietämättömät riskit ja minimoida siedettävät riskit.

Menetelmä valitaan usein analyysin tilaajan ja toteuttajan yhteistyönä. Valittava menetelmä vaikuttaa siihen, millaisia työtapoja vaarojen tunnistamiseen käytetään. Monissa menetelmissä tarjotaan useita vaihtoehtoja riskien suuruuden määrittelyyn. Tästä syystä menetelmän valinnan yhteydessä tulee päättää erikseen, miten riskeihin liittyvät seuraukset, todennäköisyys ja suuruus määritellään.

Valinnassa tulee ottaa huomioon:

- Riskianalyysin tavoite.
- Mikä teollisuudenala, laite, kone tai työ on tarkastelun kohteena?
- Mitä riskejä tarkastellaan?
- Mitä erityispiirteitä kohteeseen liittyy?
- Osaaminen.
- Resurssit, kuten käytettävä aika ja henkilöstö.
- Menetelmät joita tilaaja, toimittaja tai viranomainen haluaa mahdollisesti käyttää.
- Miten riskianalyysi liittyy aiempiin analyyseihin.
- Käytetäänkö useampia menetelmiä?

Riskianalyysiryhmällä tulee olla käytössään riittävät dokumentit ja tiedot kohteesta. Analyysin tekijöiden tulee myös perehtyä hyvin kohteeseen. Kohteen rakenteelliset, maantieteelliset ja järjestelmätason rajaukset on syytä määritellä selkeästi. Yleensä kohde jaotellaan pienempiin osiin valitun analyysimenetelmän edellyttämällä tavalla. Tämä mahdollistaa pienempien kokonaisuuksien tarkastelun kerrallaan, esimerkiksi yhtä prosessin osaa tai työvaihetta. ^[16]

Myös rikianalyysin tilaaja on osaltaan vastuussa analyysin onnistumisesta. Tilaajan tulee tuntea riskianalyysin yleisperiaatteet ja sen mahdollisuudet. Määritellä analyysin tavoite ja kohde, asettaa vaatimukset tekijän osaamiselle ja kokemukselle, sekä varmistua siitä että riskianalyysi toteutetaan laadukkaasti. Varmistaa että tarvittavat lähtö- ja taustatiedot ovat analyysin toimittajan saatavilla, sekä varmistaa riittävän osaamisen saatavuus koko analyysityön ajan. ^[19]

13.2 Toteutus

Varsinainen toteutustapa määritellään valitussa riskianalyysimenetelmässä, joten niihin ei tässä osiossa tarkemmin perehdytä. Sen sijaan käsitellään yleisiä periaatteita kunnollisen riskianalyysin kannalta.

Riskianalyysiprosessi ja sen noudattaminen: ^[18]

- Tunnistetaan ja kuvataan vaaratekijät ja poikkeamat, sekä onnettomuus- tai vahinkomekanismit.
- Kuvataan riskien seuraukset ja arvioidaan niiden vakavuus sekä esiintymistodennäköisyys.
- Määritellään riskien suuruus edellisen kohdan perusteella.
- Kuvataan nykyinen varautuminen ja arvioidaan sen riittävyys.
- Arvioidaan toimenpidetarve.
- Annetaan toimenpide-ehdotukset.

Varataan riittävästi aikaa riskianalyysin kunnolliseen toteuttamiseen ja suunnitellaan sekä aikataulutetaan analyysiprosessi etukäteen. Noudatetaan valittua riskianalyysimenetelmää ja -prosessia.^[18]

14. Riskianalyysien menetelmät

Turvallisuus analyysinkäyttö käyttö on yleistä kaikilla teollisuuden aloilla. Yleisimmin käytetyt turvalisuusanalyysimenetelmät ovat suhteellisen yksinkertaisia ja tehokkaita. Analyysien tavoitteena on löytää teknisistä laiteista, ihmistentoiminnasta sekä ympäristöolosuhteista onnettomuuden tai tapaturman synnyn mahdollistavat tekijät. Sen lisäksi pyritäänarviomaan onnettomuudesta tai tapaturmasta aiheutuvat seuraukset sekä etsimään edullisimmat torjunta- ja parannuskeinot.^[21]

15. Menetelmiä eri tarpeisiin

Tavoite

Löytää laitevioista aiheutuvat vaarat.

LÄHTEET

http://fi.wikipedia.org/wiki/Riski luettu 24.11.2014
http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/riskianalyysi-ja-riskienhallinta-osana-onnistunutta-hypermediaprojektia luettu 24.11.2014
Rissa, Kari: Riskit hallintaan, s. 54
http://www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/riskianalyysit_maaritelmia.jsp luettu 24.11.2014
http://www.iso.org/iso/home/standards/iso31000.htm luettu 25.11.2014
http://www.iso.org/iso/home/news_index/news_archive/news.htm?Refid=Ref1585 luettu 25.11.2014
http://www.iso.org/iso/home/news_index/news_archive/news.htm?refid=Ref1791 luettu 25.11.2014
http://www.iso.org/iso/home/news_index/news_archive/news.htm?Refid=Ref1586 öuettu 25.11.2014
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/240786-uhrien-tunnistamiseen-osallistunut-rikoskomisario-estonian-hylky-olisi-pitanyt luettu 25.11.2014
Overview of Enterprise Risk Management, s. 10 http://www.casact.org/area/erm/overview.pdf luettu 26.11.2014
International Convergence of Capital Measurement and Capital Standards (http://www.bis.org/publ/bcbs107.pdf ) Ladattu 26.11.2014
http://www.pilz.com/fi-FI/company/news/articles/072487 luettu 26.11.2014
Suominen, Arto: 2003, Riskienhallinta, 3 -painos, s. 42
http://en.wikipedia.org/wiki/Risk_management (26.11.2014)
Suominen, Arto: 2003, Riskienhallinta, 3 -painos.
http://www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/riskianalyysit_riskianalyysin_valmistelu.jsp (26.11.2014)
Chapman Ward: 2003, Project Risk management: Processes, Techniques and Insights. 2 -painos.
http://www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/riskianalyysit_riskianalyysin_toteutus.jsp (2.12.2014)
http://www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/riskianalyysit_riskianalyysien_tilaajalle_asetettavia_vaatimuksia.jsp (2.12.2014)
http://www.pk-rh.fi luettu 2.12.2014
Rissa, Kari: Riskit Hallintaan (1999), sivu.78-79
http://www.vtt.fi/proj/riskianalyysit/riskianalyysit_menetelmat.jsp luettu 2.12.2014

Page tree

Alustavat riskiarvioinnit