Page History

Voiko hengitystekniikalla vaikuttaa sydämen sykkeeseen?

Koska hengitys, verenkierto ja sydämen toiminta ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa, voidaan jo maalaisjärjellä ajatella, että nämä osa-alueet myös vaikuttavat toinen toisiinsa. Miten sitten hengityksen avulla voidaan vaikuttaa sydämen sykkeeseen?

Sydämen syke onkin itseasiassa itse asiassa sidoksissa hengitykseen respiratorisen sinusarytmian kautta, joka on yksi keskeinen parasympaattisen hermoston aiheuttama ilmiö. Kun hengitetään sisään sydämen syke hieman kasvaa ja uloshengittäessä ulos hengittäessä taas hieman laskee. Ilmiö johtuu fysiologisesti siitä, että hengitystä säätelevä hengityskesus hengityskeskus sijaitsee ydinjatkeessa, lähellä vasomotorista kesuksta vaso motorista keskusta ja hermoimpulsseja vuotaa hengityskeskusesta vasomotoriseen hengityskeskuksesta vaso motoriseen keskukseen. Tämä sykevaihtelu on yhdistetty sydämen parasympaattiseen säätelyyn [1]. Toisin sanoen sisään hengitettäessä parasympaattinen hermosto on vähemmän aktiivinen kuin ulos hengittäessä. Tutkijat eivät ole täysin varmoja mistä tämä ilmiö johtuu, mutta joidenkin tutkimusten mukaan keho pyrkii tällä tavalla säästämään energiaa, kun se pyrkii sovittamaan . Sovittamalla sydämen rytmiä hengitysrytmiin ja , elimistö saa näin verenkierron ja keuhkojen tuuletuksen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.  Toisin Toisin sanoen energiatehokkuus kasvaa, kun sydämen syke laskee uloshengitysvaiheessa ja siten estetään ylimääräiset sydämmen sydämen lyönnit, kun keuhkoissa on vähemmän happipitoista verta. Tosin uusimmissa tutkimuksissa tämä näkemys on kuitenkin kyseenalaistettu, eikä olekaan täysin varmaa, onko respiratoriselaa respiratorisella sinusarytmialla todella jokin fysiologinen merkitys [2].

...

Ihmisten kärsiessä yhä enemmän stressin aiheuttamista oireista, kuten ahdistuneisuudesta, unettomuudesta ja erilaisista kiputiloista, on myös länsimaisessa lääketieteessä alettu tutkimaan ihmisen omaa kykyä säädellä autonomisen hermoston aktiivisuutta meditatiivisten hengitysharjoitteiden kautta. Monet tutkimukset ovatkin antaneet lupaavia tuloksia ja esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa henkilöt, jotka oppivat hallitsemaan hengitystään, he pystyivät helpottamaan työperäisen stressin aiheuttamia kipu ja ahdistuneisuus oireita [4].

Autonominen hermosto toimii kolmessa eri rytmissä:

• Erittäin matalilla taajuuksilla (0,001 – 0,04 Hz), joka liittyy kehon lämmönsäätelyyn.

• Matalilla taajuuksilla (0,04 – 0,15 Hz), joka liittyy

  symppaatisen

  sympaattisen hermoston rytmiin.

• Korkeilla taajuuksilla (0,15 – 0,4 Hz), joka liittyy parasympaattisen hermosto rytmiin.

Monissa tutkimuksissa on tutkittu hengityksen vaikutusta autonimisen hermoston matalataajuiseen värähtelyyn (sympaattinen rytmi) ja korkeataajuiseen värähtelyyn (parasympaattinen rytmi).

Tutkimuksissa on usein käytetty kahta erilaista meditaatiotekniikka, jossa toisessa hengitetään hyvin nopeasti (korkea taajuinen hengitys) ja toisessa hyvin hitaasti ja syvään (matala taajuinen hengitys). Muun muassa C. K. Peng et al. osoitti tutkimuksissaan, että matalataajuinen hengitys nosti sykevaihteluväliä. Toisin sanoen aktivoi enemmän parasympaattisen hermoston korkeataajuista värähtelyä. Korkea taajuisen hengityksen puolestaan huomattiin laskevan henkilön sykevaihteluväliä, eli aktivoivan enemmän sympaattisen hermoston matalataajuista värähtelyä [5]. Tämän lisäksi toisissa tutkimuksissa on myös havaittu, että matalataajuisella hengityksellä on verenpainetta laskeva vaikutus, kun taas korkea taajuisella hengityksellä on ollut päinvastainen ja lisäksi sykettä nostava vaikutus [6].

 Image Removed

Monet tutkimukset ovat keskittyneet ainoastaan tutkimustilanteessa tapahtuviin muutoksiin, mutta on myös joitain tutkimuksia, joissa on tutkittu hengitystekniikan pitkäaikaisvaikutuksia. Tämän kaltaisia tutkimuksia tarvitaan vielä lisää, mutta jotkin tulokset ovat osoittaneet, että hengityksen avulla voimme vaikuttaa parasympaattisen ja sympaattisen hermoston ärsykkeisiin. Pitkällä aikavälillä tämä saattaa aiheuttaa pysyvämpiä muutoksia myös autonomisen hermoston toimintaan. Tämä voisi tarkoittaa lisäksi sitä, että tietyllä hengitystekniikalla voisimme vaikuttaa autonomisen hermoston kautta myös verenkiertoelimistömme toimintaan pitkäaikaisesti ja näin ollen vähentää stressiperäisiä oireita [7].

LÄHTEET:

[1]. Task Force of the European Society of Cardiology the North American Society of Pacing Electrophysiology, Heart rate variability, Standards of measurement, Physiological Interpretation and          Clinical Use; Circulation 1996; 93: 1043-1065

...