1. Mikä on riski
2. Mikä on jäännösriski
3. Riskin pienentäminen
4. Riskien tunnistamisen merkitys
5. Riskianalyysi ja riskiarviointi
6. Riskiarvioinnin suorittaminen
7. Riskianalyysin käyttö
   1. Prosessisuunnittelu
   2. Automaatiosuunnittelu
   3. Turva-automaatiosuunnittelu

...

1. 1. Varolaitteet ja -toiminnot

   2. Koulutus ja ohjeistus

2. Riski-arviointi ja siihen liittyvät standardit

3. Riskien tiedostamisen tärkeyden tiedostaminen

4. Riskityypit

   1. Terveydelliset riskit

   2. Tuotannolliset riskit

   3. Taloudelliset riskit

5. Riskiarvioinnin merkitys aloittain

   1. Rahoitusala

   2. Lääke- ja elintarvike-teollisuus

   3. Kemiateollisuus

   4. Kappaletavara-teollisuus

   5. Kuljetusala

6. Hyvin toteutettu riskianalyysi

7. Prosessi

...

2. Tunnistus ja luokittelu

3. Arviointi

4. Riskianalyysin menetelmät

Mikä on riski

Halutun tavoitteen saavuttamiseen liittyy aina toimintaa. Toimintaan taas liittyy aina mahdollisuus, että se ei johdakaan haluttuun lopputulokseen eli toiminta epäonnistuu[1]. Tätä mahdollisuutta kutsutaan riskiksi.

...

Esimerkiksi laitos, jossa on suojaamoton kone. Koneen ympärillä liikkuu paljon ihmisiä. Koneeseen joutuminen saattaa aiheuttaa vakavaa vammautumista. Tässä tapauksessa negatiivisen tuloksen, eli ihmisen joutuminen laitteeseen, todennäköisyys on suuri. Lisäksi syntyvä vahinko, eli ihmisen pysyvä vammautuminen, on iso. Eli kyseessä on suuri riski. Laitoksen räjähtämisen riski on pieni, koska siellä käsiteltävien aineiden räjähtäminen vaatisi erityiset olosuhteet. Sen vahinko taas olisi valtava, mikä johtaisi satoihin kuolemiin. Silti riskin epätodennäköisyys tekee räjähdyksestä pienemmän riskin kuin suojaamaton laite.

Mikä on jäännösriski

Riskejä pyritään ensisijaisesti poistamaan tai pienentämään. Riskien poistaminen ja pienentäminen vaativat kuitenkin resursseja ja lisätyötä. Lisäksi joitain riskejä ei voi edes kokonaan poistaa. Riskejä, joita ei voi tai ei ole kannattavaa poistaa kokonaan, kutsutaan jäännösriskiksi[1].

...

Kuva 1, Riskiin reagointi

Riskianalyysi ja riskiarviointi

Riskianalyysi on aina ainutkertainen[2.]. Toiminta on yleensä projektikohtaista ja projekteissa on aina eri lähtötilanteet. Siksi riskianalyysi tulisi aina tehdä projektikohtaisesti [2.]. Riskianalyysin tuloksena on projektikohtainen listaus arvioiduista riskeistä. Riskiarvioinniksi kutsutaan riskianalyysin ja riskiarvioinnin kokonaisprosessia, jossa selvitetään toimintaan kuuluvat riskit ja niiden vakavauus.[4.]

Riskien tunnistamisen merkitys

Jotta ylipäätänsä voidaan toimia, on kaikki toimintaan liittyvät riskit ja niiden laatu sekä vakavuus selvitettävä. Kun riskit tunnetaan, niin voidaan myös suunnitella niiden hallinta ja minimointi siedettäväksi jäännösriskiksi. Lisäksi jäännösriskeille voidaan luoda toimenpidesuunnitelmia, joita noudattamalla riskin toteutumisesta aiheutunut vahinko minimoidaan[2]. Väärin tehty riskien selvitys saattaa pahimmassa tapauksessa lopettaa toiminnan katastrofaalisiin seurauksiin.

...

Pienimmilläänkin riskit voivat aiheuttaa esimerkiksi liiketoiminnan tai tuotannon huonompaa tuottavuutta, tarpeettomia laitteistovahinkoja ja menetyksiä, tapaturmia, kuolemantapauksia, ympäristötuhoja sekä maineen menetystä. Paitsi, että riskiarvioinnilla voidaan estää vahinkoja ja varautua niihin, niin pelkästään sen suorittaminen tuottaa hyötyjä. Hyvin suoritettu riskiarviointi parantaa toimijan imagoa ja luotettavuutta muiden toimijoiden ja asiakkaiden sekä kumppanien silmissä. [6]

Riskiarvioinnin suorittaminen

Riskianalyysia tehtäessä on keskityttävä projektin oleellisiin riskeihin sekä niiden merkitsevyyden oikeaan arviointiin. Riskianalyysiä ei tule tehdä liian yleisellä tasolla. Tällöin tulokset eivät ole käyttökelpoisia eivätkä edes välttämättä todenmukaisia. Siksi riskianalyysi tulee tehdä riittävän tarkalla tasolla. [2.]. Riskianalyysin suorittaminen alkaa järjestelmällisellä saatavissa olevan tiedon keräämisellä ja läpikäymisellä. Tiedosta pyritään löytämään ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä arvioidaan niiden todennäköisyys ja mahdollisten vahinkojen arvo. Riskiarvioinnissa pohditaan seuraavia kysymyksiä [8]:

...

·     Miten todennäköistä on, että näin tapahtuu?

Riskianalyysin käyttö

Riskianalyysin tuloksia voidaan käyttää parantamaan suunniteltavan järjestelmän turvallisuutta, toimintavarmuutta sekä parantaa tuottavuutta. Riskiarvioinnin tuloksia voidaan käyttää teollisessa näkökulmassa muun muassa seuraavissa toimissa[3.].

Prosessisuunnittelu

Prosesseissa käytettävien materiaaleihin ja menetelmiin liittyviä riskejä voidaan vähentää tunnistamalla riskit ja minimoida ne prosessilaitteiston ja prosessilaitoksen oikealla suunnittelulla mitoituksella. Tämä käsittää esimerkiksi keskenään vaarallisten aineiden ja toimintojen eriyttämistä eri tiloihin ja käsittelylinjoihin.

Automaatiosuunnittelu

Automatisoinnissa on tärkeää havainnoida erityisesti automaation ohjaamien mekaanisten laitteiden toimintaan liittyvät riskit. Riskiarvioinnin avulla voidaan suunnittelun aikaisessa vaiheessa havaita ja ottaa huomioon toiminnalliseen suunnitelmaan jääneet riskit. Esimerkiksi automaatiolaitteiston liikkuvien koneiden puutteellisia suoja-alueita ei ole huomioitu toiminnallisessa suunnitelmassa riittävästi.

Turva-automaatiosuunnittelu

Riskiarvioinnin riskit, jotka liittyvät normaalin toimintaympäristön tai toiminnan häiriintymiseen liittyvät turva-automaatioon. Turva-automaation keskeisin tehtävä on pitää järjestelmä hallittuna ja/tai suorittaa järjestelmän hallittu alasajo turvalliseen tilaan. Turva-automaatio on keskeinen työkalu, jota voidaan hyödyntää riskiarvioinnissa häiriötilaan liittyvien riskien saattamisessa siedettävän jäännösriskin tasoon. Esimerkiksi tilanne, jossa säätöventtiilin toimilaite vioittuu ja säiliön pinnankorkeutta mittaava anturi on myös vioittunut. Tätä varten turva-automaatiossa on kahdennettu pinnankorkeusmittaus, joka pitää huolen, että tällaisessa tilanteessa vahinkoa ei ehdi tapahtua, koska turva-automaatio ohjaa kyseisen prosessin tai porsessiosa-alueen alas.

Varolaitteet ja -toiminnot

Riskiarvioinnin tuloksia apuna käyttäen voidaan tarkistaa, että järjestelmässä on otettu huomioon riittävät turvatoimet, kuten lukitukset, hälytykset ja manuaaliset toiminnot, sekä turvalaitteet kuten varolaitteet ja mekaaniset sekä optiset suojat.

Koulutus ja ohjeistus

Riskiarvioinnin keskeiset asiat ja erityisesti keskeiset jäännösriksit tulisi esittää toimintaan liittyvässä ohjeistuksessa sekä kouluttaa toimijoita ottamaan riskit huomioon. Ohjeistuksella ja sen laadulla on erittäin suuri merkitys. Kun riski toteutuu, niin sen minimointiin tarvittava ohjeistus on oltava helposti saatavissa ja ennen kaikkea helposti omaksuttavassa muodossa. Riskien toteutuessa reagointiaikaa on vähän tai ei ollenkaan. Siksi ohjeistus on oltava sellaista, että tilanteesta riippuen se on voitava omaksua jopa minuuteissa. Toimintaohjeet ovat parhaimmillaan lyhyitä. Maksimissaan vain parin sivun mittaisia listauksia. Ohje, jota ei ehdi lukea ei ole olemassa.

Suuronnettomuudet, kuten luonnon katastrofit, ovat yleensä niin sanottuja jäännösriskejä riskeistä joita ei voi estää – niihin voi vain varautua ja sillä pyrkiä minimoimaan syntyvä vahinko. Esimerkiksi, Estonia-autolautan uppoaminen vuonna 1994 oli yllättävä suuronnettomuus. Suomen viranomaisilla on toimintaohjeet suomalaisiin kohdistuvien suuronnettomuuksien varalle. Estonian tapauksessa esimerkiksi keskusrikospoliisilla oli toimintaohjeet valmiina ja mapitettuna, mutta niitä ei kukaan ehtinyt lukea muutaman tunnin varoitusajalla.[9]

Riskiarviointi ja siihen liittyvät standardit

Riskiarviointeihin ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita, mutta niiden suorittamiseen on yleispäteviä standardeja kaupallisilta toimijoilta [5.]. Esimerkiksi ISO 31000 -standardi on kokoelma periaatteista ja prosesseista, joita voidaan käyttää riskien hallintaan.[5]. Standardi on noussut suureen suosioon jo siitäkin syystä, että se on ensimmäinen maailmanlaajuisesti hyväksytty[6.] riskienhallintaa käsittelevä standardi. Sen ovat hyväksyneet ja ottaneet käyttöönsä suurin osa G8-, G20- ja BRIC-maista. Lisäksi siitä on tehty kansallisia versioita[6]. ISO 31000 -standardin tukesi on olemassa standardit ISO 73:2009 ja ISO 31010:2009. Ensimmäinen käsittelee riskienhallintaan liittyvää sanastoa ja käsitteitä, kun taas jälkimmäinen esittelee tekniikoista riskienhallintaan[5.]. Lisäksi 2013 julkaistiin standardi ISO/TR 31004:2013, jossa opastetaan ISO 31000 -standardin neuvojen käytännön toteuttamisessa[7]. Lisäksi on olemassa paljon laitteisiin, rakennelmiin tai toimintaan liittyviä standardeja, joissa otetaan kantaa kyseiseen aiheeseen liittyviin riskeihin ja niiden analysointiin sekä arviointiin.

Riskien tiedostamisen tärkeyden tiedostaminen

Riskit ovat muuttuvia. Esimerkiksi taloudelliset riskit ovat jopa hyvin muuttuvia. Kansallisen tai maailmanlaajuisen taloudellisen ilmapiirin muutos voi luoda uusia uhkatekijöitä toiminnalle ja toisaalta poistaa vanhoja. Riskihallinta ei siis ole läheskään aina ole kertaluontoista vaan toistuvasti suoritettavaa. Tämä riippuu kuitenkin suuresti toiminnan ja alan tyypistä.

Pätevä johto kuitenkin osaa ottaa huomioon, että riskitietoisuus on pidettävä ajan tasalla. Riskihallinta ei kuitenkaan ole ilmaista, ja koska se vaikuttaa positiivisesti tulokeen vain välillisesti, niin se ei aina saa sen tarvitsemaa resursointia. Joissain standarteissa, kuten ISO 31000:ssa on myös esitetty keinoja johdon rohkaisemiseen riskienhallinnan toteuttamiseen [8]. Myös johdon alaisten, eli esimerkiksi yrityksen työntekijöiden, tulee olla tietoisia ja ymmärtää riskien merkitys sekä niiden huomioon ottaminen. ISO 31000 standardi tarjoaa riskien tiedostamiseen organisaatiossa ja opetuksen edistämiseen yleismuotoisia neuvoja ja toimintaohjeita[8].

Riskityypit -1

Terveydelliset riskit -2

...

Työntekijöiden terveys on ensisijaisen tärkeä riskiarviota suorittaessa. Terveysriskien arvioinnissa on otettava huomioon sekä lyhyt- että pitkäaikaiset haitat. Työntekijöiden terveyshaitoille altistumisen kartoitus ja arviointi normaalin käytön aikana on tehtävä huolellisesti, kuten myös onnettomuuksista aiheutuneett haitat. Yleisiä haittoja ovat melu, pöly, veto, kuumuus/kylmyys ja toistuvat tai vaikeat asennot/liikkeet.[3]

Terveydisellä riskillä tarkoitetaan sekä loukkaantumisia että sairastumisia jotka johtuvat tuotantoon liittyvistä tekijöistä. Hyvin toteutetulla riskiarvioinnilla varsinkin pitkäaikaisten haittojen aiheuttama vahinko voidaan minimoida, kuten esim. järjestämällä liikuntamahdollisuuksia työntekijöille rasitusvammojen minimoimiseksi ja stressin vähentämiseksi.

Tuotannolliset riskit -2

Tuotannolliset riskit vaikuttavat tuotteen valmistukseen, kuten määrään tai laatuun, tai itse tuotantolinjaan kohdistuviin riskeihin.

...

Joissakin tuotantoprosesseissa odottamaton pysäytys voi aiheuttaa mittavia taloudellisia menetyksiä tuotteen pilaantumisesta vaikka muuta vaaraa ei olisi. 

Taloudelliset riskit -2

...

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan asioita jotka vaikuttavat yhtiön talouteen. Koska onnettomuudet vaikuttavat vakuutusten kautta yhtiön talouteen, melkein kaikkien riskitekijöiden voidaan sanoa olevan taloudellisia riskitekijöitä.

...

• maine,
• kilpailutilanne,
• asiakkaiden tarpeet,
• sosiaaliset trendit,
• innovaatiot,
• pääoman saatavuus ja
• säädökset.

 

Riskiarvioinnin merkitys aloittain -1

Yleisten riskiarviointien lisäksi jokaisella elinkeinoalalla on omat erikoisvaatimuksensa ja tarpeensa. Alakohtaiset riskitekijät on aina huomioitava.

Rahoitusala -2

Riskiarvioinnilla lasketaan pankin tai vastaavan laitoksen tarvitsema pääoma verrattuna sen antamiin lainoihin ja investointeihin.

...

Riskiarvioinnilla lasketaan pankin tai vastaavan laitoksen tarvitsema pääoma verrattuna sen antamiin lainoihin ja investointeihin.

Lääke- ja elintarvike-teollisuus -2

Elintarvikkeiden ja lääkkeiden valmistuksessa on erityisen tärkeää että tuotteen puhtaus voidaan varmistaa. Riskiarvioinnissa täytyy ottaa huomioon koko tuotantoketjun puhtauden säilyminen, raaka-aineista valmiin tuotteen säilytykseen. Pienikin määrä saastunutta tuotetta voi vahingoittaa suuria määriä ihmisiä maantieteellisesti hyvin hajanaisella alueella, mikä vaikeuttaa vahingon minimointia. 

Kemiateollisuus -2

Kemia- ja prosessiteollisuudessa valmistuslaitteisto on usein hyvin suurta, joten vahingon sattuessa aiheutuu vaaraa hyvinkin suurella alueella tehtaan ympärillä. Prosessin pysäytys turvallisesti ja nopeasti voi myös olla hyvin vaikeaa. 

Kappaletavara-teollisuus -2

Tehtaiden koneturvallisuutta laiminlyödään usein. Syynä voi olla että luotetaan koneen toimittajan lupauksiin tai turvallisuusasiat tarkistetaan projektin loppuvaiheissa jolloin aika ei riitä [12]. Riskiarviointi pitäisi siis suorittaa riittävän aikaisin tuotantolaitoksen suunnittelussa.

Kuljetusala -2

Kuljetusalan riskien arviointi on erityisen vaikea, sillä kuljetukseen vaikuttaa moni ennalta-arvaamaton ulkoinen tekijä, esim. liikenneonnettomuudet tai kastuminen [13]. Kuljetettavan tuotteen vaarallisuus on myös tiedettävä. Lisäksi vastuuvelvollisuuden takia on tärkeä tietää tarkalleen milloin vahinko on sattunut.

...