Mistä eteissolmuke saa käynnistyssignaalin?

...

Sydänlihaksella on sisäänrakennettu kyky supistua itsestään ilman ulkoisia hermoärsykkeitä. Tietyt sydänlihassolut depolarisoituvat itsestään, jolloin syntyy aktiopotentiaalia. Spontaani depolarisaatio tapahtuu yleensä nopeimmin pienessä erikoistuneiden solujen kertymässä, sinussolmukkeessa, joka sijaitsee oikeassa eteisessä. Sinussolmukkeessa muodostunut aktiopotentiaali leviää koko sydämeen ja saa sydänlihaksen supistumaan. Muissakin sydämen osissa on samankaltaisia lihassoluja, mutta niiden spontaanilla depolarisaatiolla ei normaalisti ole merkitystä. Koska sinussolmukkeen aktiopotentiaali ehtii yleensä laukaista muidenkin solujen aktiopotentiaalin ennen niiden spontaania laukeamista, voidaan sinussolmuketta pitää sydämen tahdistimena. Sana sinusrytmi tulee juurikin tästä ominaisuudesta. Syketiheys riippuu parasympaattisen hermoston jarruttavan vaikutuksen ja sympaattisen hermoston ja adrenaliinin kiihdyttävän vaikutuksen välisestä suhteesta. Vaikka sinussolmukkeen toiminta lakkaisi, sydänlihaksen rytminen supistuminen jatkuu. Tällöin sydäntä tahdistaa eteiskammiosolmuke. Mikäli senkin toiminta lakkaa, aktiopotentiaalit muodostuvat Hisin-kimpussa tai Purkinjen-säikeessä.

...

Bjålie - Haug - Sand - Sjaastad - Toverud 2012, Ihminen. Fysiologia ja anatomia, Sanoma Pro

Miten käynnistyssignaali etenee sydämessä?

...

 Sinussolmukkeen aktiopotentiaalit etenevät sydämessä kahta eri reittiä. Ensimmäinen reitti kulkee sydänlihassolusta toiseen avoimen soluliitoksen kautta. Toinen reitti kulkee impulssijohtojärjestelmän erikoistuneista soluista toiseen. Impulssijohtojärjestelmä puolestaan voidaan jakaa kolmeen osaan: Eteis-kammiosolmukkeisiin, Hisin-kimppuun ja Purkinjen-säikeeseen.

...