...
Kuva 1. magneettikuvauslaitteen kaaviokuva (3).
Kuvassa 2 on piirrettynä periaatteellinen rakenne ja B0-kentän suunnista.
Kuva 2. Magneettikuvauslaitteen periaatteellinen rakenne ja B0-kentän suunta (3).
Kuvassa magneettikentän kenttäviivat ovat suljettuja ympyröitä. Kenttäviivojen suunta kulkee etelänavalta (S) pohjoisnavalle (N) ja magneettivuon tiheys kuvaa sitä, kuinka paljon kenttäviivoja kulkee tietyn pinnan läpi, yksikkö on Tesla (T).
MK-laitteissa käytetään yleensä 0.2 - 3 T magneettikenttiä, mutta tutkimuskäytössä olevissa laitteissa magneettikenttä voi olla jopa 7 T. Staattisten magneettikenttien lisäksi MK-laitteissa syntyy RF- ja gradienttikenttiä. Gradienttikentät ovat suunnaltaan ja voimakkuudeltaan
nopeasti muuttuvia magneettikenttiä, joiden muutosnopeudet ovat tyypillisesti 1 - 3 T/s. RF-kenttää käytetään myös protonien virittämiseen ja käytetty taajuus riippuu MK-laitteen magneettikentän voimakkuudesta (4).
MK-laiteissa on RF-lähetin sekä RF-vastaanotin. RF-lähettimessä on taajuusgeneraattori, jonka taajuutta säädetään resonanssitaajuuden ympärillä ja resonanssitaajuinen signaali moduloidaan sinc-funktiolla. Moduloitu signaali viedään RF-tehovahvistimelle ja sieltä edelleen RF-lähetyskelalle (3). Sinc-funktio on paljon käytetty apufunktio signaalinkäsittelyssä (5).