...
Palvelun saavutettavuus vaatii älypuhelimen lisäksi käyttäjältään digitaitoja, osa mielenterveyttä tukemaan tarkoitetuista sovelluksista on maksullisia, osa ladattavissa verkosta ilmaiseksi. Käytettävyysmuotoilussa on otettu huomioon loppukäyttäjäryhmät vaihtelevasti, joidenkin sovellusten kehittämistyössä on otettu myös huomioon loppukäyttäjien tarpeet ja hyödynnettävyys hoitotyössä. Osa ladattavista palveluista on perusluonteeltaan kepeitä, self help –retoriikalla kuorru-tettujakuorrutettuja, osa operoi hoitotyössä ja diagnostiikassa (Käypä hoito –suositus) käytettävien mielialapäiväkirjojen kanssa samalla maaperällä. Englannin kielen osaaminen lisää valikoimaa, suomeksi mielialasovelluksia löytyy huomattavasti vähemmän.
Sovelluksen keräämää dataa voidaan hyödyntää asiakkaan mielialojen tarkkailussa ja diagnostiikasta, varsinkin mikäli asiakas on kerännyt psyykkisen voinnin seurantaa pidemmällä aikavälillä. Datan ei tarvitse olla yksilöityä tai nimettyä, joten siirtäminen verkossa on sinällään turvallista. Toisaalta pelkkä mielialapäiväkirja ei ole vakavissa mielenterveyden ongelmissa riittävä hoitomuoto, ja liiallinen itsetarkkailu voi jopa pahentaa joitakin sairauksia tai edistää sairaudentunnottomuutta. Vaikka mielialapäiväkirjasovellus voi auttaa asiakasta hahmottamaan omia tuntemuksiaan ja psyykkisen voinnin syyseuraussuhteita, jää sen käyttö ilman toimivaa hoitokon-taktia hoitokontaktia liian ohueksi ja ongelmat vaille toimivia ratkaisumalleja. Tutkimusten mukaan hoidon laatu paranee varsinkin silloin kuin sovellusten käyttö on suunniteltu yhdessä hoitotyön ammattilaisen kanssa ja osana hoitotyötä.
...