Sydäntä ja verenkiertoa, erityisesti sydämen sykkimisen tapahtumaa tarkasteltaessa olennaista on sydänlihaksen koostumus; sydämen seinämät koostuvat erikoistuneista sydänlihassoluista, jotka ovat tavallista luurankolihassolua huomattavasti pienempiä ja haarottuneita. Lisäksi sydänlihassolut ovat suoraan yhteydessä toisiinsa solunpään yhdyslevyn avoimen soluliitoksen kautta, joka mahdollistaa ionien siirtymisen solusta toiseen, kuten myös depolarisaation siirtymisen erikoistumatonta lihassolua huomattavasti nopeammin koko sydämeen. [1, 2].

Sinusrytmi ja aktiopotentiaali

Depolarisaation siirtymistä kutsutaan aktiopotentiaaliksi, joka on sydämen supistuksen aikaansaava ilmiö. Depolaroituminen tapahtuu erikoistuneissa solmukesoluissa, joiden lepojännite on normaalia pienempi (-80 mV > -55 mV). Myös näiden soluseinämä on ohuempi, jonka johdosta helposti soluun vuotava natrium nostaa jo valmiiksi matalan lepojännitteen arvon yli kynnyksen, aiheuttaen solun supistumisen. Tämä ns. spontaani depolaroituminentapahtuu yleensä nopeimmin sinussolmukkeessa, jonka muodostamat aktiopotentiaalit saavat sydämen sykkimään, ja sen aikaansaamaa tahtia kutsutaankin sinusrytmiksi. Sinussolmuke tuottaa näitä impulsseja noin 100 kertaa minuutissa ilman hermoston ja hormonien vaikutusta ts. kun se eristetään muusta elimistöstä. Mikäli sinussolmuke tuhoutuisi, aktiopotentiaali syntyisi eteis-kammiosolmukkeessa, tai vastaavasti muissa solmukesoluissa. Sydämen syke olisi tosin hitaampi mitä kauempana sinussolmukkeesta aktiopotentiaali syntyisi. [1, 2].

Sydämen toimintakierto

Sydämen toimintakierto perustuu paine-eroihin, joissa sinussolmukkeen kammiota supistavalla impulssilla on tärkeä rooli. Eteiseen tullut veri pääsee kammioon vasta kun kammion lihakset rentoutuvat ja kammio laajenee laskien kammiossa vallitsevaa painetta alle eteisen paineen, jolloin veri pääsee virtaamaan kammioon, kunnes paine-ero taas tasaantuu. Tätä seuraava sinussolmukkeen tahdittama supistus nostaa kammion painetta eteisen painetta suuremmaksi, jolloin eteis-kammioläppä sulkeutuu estäen veren kulkeutumasta väärään suuntaan, ja lopulta paineen ollessa riittävän korkea, kammio-valtimoläppä avautuu ja veri pääsee virtaamaan verenkiertoon.

Autonomisen hermoston vaikutus

Kun sydän tuodaan osaksi koko elimistöä, sen lyöntitiheyteen vaikuttaa olennaisesti autonominen hermosto, joka jakautuu anatomisesti sekä toiminnallisesti sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Näistä molemmat säätelevät sydämen toimintaa päinvastaisin tuloksin; sydämen parasympaatisten syiden stimuloituminen laskee  sykettä, kun sympaattisten hermosyiden stimuloituminen nostaa sitä. Sykkeen nostamisen lisäksi sympaattinen hermosto toimii kokonaisuutena vaikuttaen koko kehoon, valmistaen elimistön kriisitilanteen kohtaamiseen, ja tätä kutsutaankin fright-fight-flight eli ”taistele tai pakene” –reaktioksi. Useat ulkomaailman ärsykkeet voivat saada kyseisen reaktion aikaan täten nostaen sydämen lyöntitiheyttä kuten stressi, pelko, väkivallan uhka, pelästyminen jne. [1].

Ulkomaailman ärsykkeet

Äkillisen, uhkaavan tilanteen kohtaaminen ja tästä seuraava sympaattisen hermoston aktivoituminen ja suuren adrenaliinimäärän vapautuminen voi äärimmäisessä pelkotilanteessa johtaa jopa kuolemaan kun sydämen rytmi muuttuu epänormaaliksi. Mikäli solmukesolut altistuvat liian suurelle määrälle adrenaliinia, voi reaktio aiheuttaa kammiovärinän jolloin kammio ei pumppaa verta odotetulla tavalla. [3].

Raskaan asian kuuleminen tai suuri elämänmuutos voi aiheuttaa jatkuvaa ahdistuneisuutta, tai kriisitilanteiden aiheuttama henkinen stressi saattaa johtaa sydämen vajaatoimintaan jonka oireet voivat muistuttaa sydäninfarktia, johon liitetään rintakipua ja hengenahdistusta. Kyseessä on kuitenkin sydänkohtauksen muoto, jossa vasemman kammion kärki on väliaikaisesti lamaantunut, ja sen äkillisen stressiperäisen luonteen vuoksi sitä onkin kutsuttu ”särkyneen sydämen oireyhtymäksi”. [4, 5].

Lähteet

1. Bjålie, Haug, Sand, Sjaastad, Toverud . (1999. ) Ihminen, Fysiologia ja Anatomia, Porvoo: WSOY.
2. Wikipedia (2014) Sydän, saatavilla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4n(Luettu: 25.9.2014).
3. Coco Ballantyne (30.1.2009) 'Can a person be scared to death?', Scientific American. [Online]. Saatavilla: http://www.scientificamerican.com/article/scared-to-death-heart-attack/(Luettu: 25.9.2014).
4. Wikipedia (2014) Takotsubo cardiomyopathy, saatavilla:http://en.wikipedia.org/wiki/Takotsubo_cardiomyopathy (Luettu: 25.9.2014).
5. Jukka Lehtonen (1.11.2010) 'Sydän voi särkyä järkytyksestä', Hyvä Terveys. [Online]. Saatavilla:http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mika_vikana/sydan_voi_sarkya_jarkytyksesta(Luettu: 25.9.2014).