...

Halutun tavoitteen saavuttamiseen liittyy aina toimintaa. Toimintaan taas liittyy aina mahdollisuus, että se ei johdakaan haluttuun lopputulokseen eli toiminta epäonnistuu^[1]. Tätä mahdollisuutta kutsutaan riskiksi.

...

Eri aloilla ja yhteyksissä riski merkitsee käytännössä vähän eri asioita, mutta perusperiaate on sama. Matemaattisesti riski on negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys ja sen aiheuttamien vahinkojen tulo ^[1]. Toisin sanottuna riskejä arvioitaessa on aina huomioitava negatiivisen lopputuloksen todennäköisyys ja siitä aiheutuvan vahingon määrä sekä laatu.

...

Riskejä pyritään ensisijaisesti poistamaan tai pienentämään. Riskien poistaminen ja pienentäminen vaativat kuitenkin resursseja ja lisätyötä. Lisäksi joitain riskejä ei voi edes kokonaan poistaa. Riskejä, joita ei voi tai ei ole kannattavaa poistaa kokonaan, kutsutaan jäännösriskiksi^[1].

3. Riskin pienentäminen

...

Jotta ylipäätänsä voidaan toimia, on kaikki toimintaan liittyvät riskit ja niiden laatu sekä vakavuus selvitettävä. Kun riskit tunnetaan, niin voidaan myös suunnitella niiden hallinta ja minimointi siedettäväksi jäännösriskiksi. Lisäksi jäännösriskeille voidaan luoda toimenpidesuunnitelmia, joita noudattamalla riskin toteutumisesta aiheutunut vahinko minimoidaan^[2]. Väärin tehty riskien selvitys saattaa pahimmassa tapauksessa lopettaa toiminnan katastrofaalisiin seurauksiin.

...

Riskianalyysi on aina ainutkertainen^[2.^]. Toiminta on yleensä projektikohtaista ja projekteissa on aina eri lähtötilanteet. Siksi riskianalyysi tulisi aina tehdä projektikohtaisesti^[2.^]. Riskianalyysin tuloksena on projektikohtainen listaus arvioiduista riskeistä. Riskiarvioinniksi kutsutaan riskianalyysin ja riskiarvioinnin kokonaisprosessia, jossa selvitetään toimintaan kuuluvat riskit ja niiden vakavauus.[4.]

...

Riskianalyysia tehtäessä on keskityttävä projektin oleellisiin riskeihin sekä niiden merkitsevyyden oikeaan arviointiin. Riskianalyysiä ei tule tehdä liian yleisellä tasolla. Tällöin tulokset eivät ole käyttökelpoisia eivätkä edes välttämättä todenmukaisia. Siksi riskianalyysi tulee tehdä riittävän tarkalla tasolla. ^[2.^]. Riskianalyysin suorittaminen alkaa järjestelmällisellä saatavissa olevan tiedon keräämisellä ja läpikäymisellä. Tiedosta pyritään löytämään ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön vaikuttavia tekijöitä. Tekijöistä arvioidaan niiden todennäköisyys ja mahdollisten vahinkojen arvo. Riskiarvioinnissa pohditaan seuraavia kysymyksiä [8]:

...

Työntekijöiden terveys on ensisijaisen tärkeä riskiarviota suorittaessa. Terveysriskien arvioinnissa on otettava huomioon sekä lyhyt- että pitkäaikaiset haitat. Työntekijöiden terveyshaitoille altistumisen kartoitus ja arviointi normaalin käytön aikana on tehtävä huolellisesti, kuten myös onnettomuuksista aiheutuneett haitat. Yleisiä haittoja ovat melu, pöly, veto, kuumuus/kylmyys ja toistuvat tai vaikeat asennot/liikkeet.^[3]

Terveydisellä riskillä tarkoitetaan sekä loukkaantumisia että sairastumisia jotka johtuvat tuotantoon liittyvistä tekijöistä. Hyvin toteutetulla riskiarvioinnilla varsinkin pitkäaikaisten haittojen aiheuttama vahinko voidaan minimoida, kuten esim. järjestämällä liikuntamahdollisuuksia työntekijöille rasitusvammojen minimoimiseksi ja stressin vähentämiseksi.

...