...

Taloudelliset riskit voidaan jakaa neljään ryhmään ^[10]:

Onnettomuusriskit joka sisältää ihmisiin tai omaisuuteen kohdistuvat tekijät:

...

Rahoitusalan riskit jaotellaan ”Basel Committee on Banking Supervision”:in in ^[11] mukaan mukaan kolmeen alaryhmään: markkinariskeihin, luottoriskeihin ja operatiivisiin riskeihin. Markkinariskillä tarkoitetaan markkinoiden liikehdintää ja siitä syntyvä arvo lasku, luottoriskillä taas lainansaajan kykyä maksaa laina takaisin. Operatiiviset riskit kattavat esim. henkilöstön, lakiasiat jne.

...

Tehtaiden koneturvallisuutta laiminlyödään usein. Syynä voi olla että luotetaan koneen toimittajan lupauksiin tai turvallisuusasiat tarkistetaan projektin loppuvaiheissa jolloin aika ei riitä ^[12]. Riskiarviointi pitäisi siis suorittaa riittävän aikaisin tuotantolaitoksen suunnittelussa.

...

Kuljetusalan riskien arviointi on erityisen vaikea, sillä kuljetukseen vaikuttaa moni ennalta-arvaamaton ulkoinen tekijä, esim. liikenneonnettomuudet tai kastuminen ^[13]. Kuljetettavan tuotteen vaarallisuus on myös tiedettävä. Lisäksi vastuuvelvollisuuden takia on tärkeä tietää tarkalleen milloin vahinko on sattunut.

...

Riskianalyysin prosessi saattaa kohdata hankaluuksia riittävien resurssien saannissa. Tämä johtuu vaihtoehtoiskustannusten ideasta. Tässä tapauksessa riskienhallinta nähdään kulueränä, jonka kustannukset olisi voitu käyttää johonkin tuottavampaan tarkoitukseen. Ideaalisessa riskienhallinnassa pyritään minimoimaan sekä kulut, että riskien vaikutukset. ^[14]

Riskikustannusten optimoinnilla pyritään laskemaan mahdollisimman alhaiset kokonaiskustannukset riskeille. Kustannukset voidaan jakaa esimerkiksi suojeluinvestointeihin ja vahinkokustannuksiin. Riskienhallintaan käytettyjen resurssien tulisi olla vähemmän, kuin tekemättä jättämisen seurausten kulujen. Riskienhallinnan siis tulisi lisätä arvoa. ^[15]

Riskikustannusten optimointi Riskienhallinta (2003) s.117, Arto suominen, 3. painos

...

Riskienhallinnan tulisi: ^[14]

• Lisätä arvoa, eli riskienhallinnan kustannukset ovat vähäisempiä kuin tekemättä jättämisen seuraukset.
• Olla osana organisatorista prosessia.
• Olla osana päätöksentekoprosessia.
• Käsitellä epävarmuustekijät ja oletukset selvästi.
• Olla systemaattinen ja strukturoitu prosessi.
• Perustua parhaaseen saatavilla olevaan informaatioon.
• Olla mukautettava.
• Ottaa huomioon inhimilliset tekijät.
• Olla dynaaminen, iteratiivinen ja reagoida muutoksiin.
• Pystyä jatkuvaan paranteluun ja tehostamiseen.
• Olla jatkuvan tai jaksoittaisen uudelleen arvioinnin kohteena.

...

Riskianalyysiryhmällä tulee olla käytössään riittävät dokumentit ja tiedot kohteesta. Analyysin tekijöiden tulee myös perehtyä hyvin kohteeseen. Kohteen rakenteelliset, maantieteelliset ja järjestelmätason rajaukset on syytä määritellä selkeästi. Yleensä kohde jaotellaan pienempiin osiin valitun analyysimenetelmän edellyttämällä tavalla. Tämä mahdollistaa pienempien kokonaisuuksien tarkastelun kerrallaan, esimerkiksi yhtä prosessin osaa tai työvaihetta. ^[16]

Myös rikianalyysin tilaaja on osaltaan vastuussa analyysin onnistumisesta. Tilaajan tulee tuntea riskianalyysin yleisperiaatteet ja sen mahdollisuudet. Määritellä analyysin tavoite ja kohde, asettaa vaatimukset tekijän osaamiselle ja kokemukselle, sekä varmistua siitä että riskianalyysi toteutetaan laadukkaasti. Varmistaa että tarvittavat lähtö- ja taustatiedot ovat analyysin toimittajan saatavilla, sekä varmistaa riittävän osaamisen saatavuus koko analyysityön ajan. ^[19]

13.2 Toteutus 

Varsinainen toteutustapa määritellään valitussa riskianalyysimenetelmässä, joten niihin ei tässä osiossa tarkemmin perehdytä. Sen sijaan käsitellään yleisiä periaatteita kunnollisen riskianalyysin kannalta.

Riskianalyysiprosessi ja sen noudattaminen: ^[18]

• • Tunnistetaan ja kuvataan vaaratekijät ja poikkeamat, sekä onnettomuus- tai vahinkomekanismit.
  • Kuvataan riskien seuraukset ja arvioidaan niiden vakavuus sekä esiintymistodennäköisyys.
  • Määritellään riskien suuruus edellisen kohdan perusteella.
  • Kuvataan nykyinen varautuminen ja arvioidaan sen riittävyys.
  • Arvioidaan toimenpidetarve.
  • Annetaan toimenpide-ehdotukset.

Varataan riittävästi aikaa riskianalyysin kunnolliseen toteuttamiseen ja suunnitellaan sekä aikataulutetaan analyysiprosessi etukäteen. Noudatetaan valittua riskianalyysimenetelmää ja -prosessia.^[18]

14. Riskianalyysien menetelmät

...

Turvallisuus analyysinkäyttö käyttö on yleistä kaikilla teollisuuden aloilla. Yleisimmin käytetyt turvalisuusanalyysimenetelmät ovat suhteellisen yksinkertaisia ja tehokkaita. Analyysien tavoitteena on löytää teknisistä laiteista, ihmistentoiminnasta sekä ympäristöolosuhteista onnettomuuden tai tapaturman synnyn mahdollistavat tekijät. Sen lisäksi pyritäänarviomaan onnettomuudesta tai tapaturmasta aiheutuvat seuraukset sekä etsimään edullisimmat torjunta- ja parannuskeinot.^[21]

15. Menetelmiä eri tarpeisiin

...

Turvallisuusanalyysi voi vaihdella huomattavasti tavoitteillaan, muodollaan ja laadullaan. Tarpeet vaihtelevat nopeasta ja karkeasta analyysistä laajaan, hitaaseen ja yksityiskohtaiseen riskien tarkasteluun turvallisuuden parantamiseksi. Turvallisuusanalyysin suunnittelussa ensimmäinen tehtävä on määritellä, miksi analyysi laaditaan ja miten tuloksia on tarkoitus käyttää. Tämän pohjalta valitaan käytettävä menetelmät. Turvallisuusanalyysi on kvalitatiivista vaarojen ja onnettomuustekijöiden tutkimista. Analyysi aloitetaan kohteeseen liittyvien vaarojen tunnistamisella. Tämän jälkeen tehdään subjektiiviseen arviontiin perustuva tunnistettujen vaarojen arviontiin ja luokitteluun. Analyysi voi jatkua merkittävämpien vaarojen ja onnettomuusmahdollisuuksien mallintamisella sekä seurausten ja taajuuden arvioinnilla. Arviota, jonka tuloksena saadaan numeerinen arvio vahinkoriskin suuruudelle.^[21]

16. Turvallisuusanalyysissä käytettävät yleisimmät menetelmät^[20,22]

16.1 Poikkeamatarkastelu (HAZOP)

...