Tukholma 10.10.2013

Tukholma 10.10.2013- Central Baltic Showcase Conference 2013

Tätä Reititin- raporttia Tukholmasta kirjoittavat Leena Brörkqvist ja Leena Unkari-Virtanen, Metropoliasta paikalla ovat myös ainakin Anitta Pankkonen, joten hänelle on raportoinrtisivu erikseen.

Färgfabriken, Stockholm

Saavuttiin suoraan Tukholman aamuruuhkaan ja sieltä ohjeiden mukaisesti Cerntral Baltic Showcase konferenssiin. Tilaisuuden alaotsikkona on “When every result has a story” ja se antaa lupauksen konkreettisista esimerkeistä.

Tämän päivän raportointia hoitaa kaksi Leenaa (Björkqvist ja Unkari-Virtanen). Meidän tavoitteena on poimia mielenkiintoisia, hyödynnettäviä toimintamuotoja ja ideoita.

Tervetuliaistoivotuksessa muistutettiin, että jokaisen on taisteltava, jotta oman projektin ääni kuuluu. Tätä harjoiteltiin hello-huudoilla ja venytyksillä. Central Balticissa on tähän mennessä tehty 122 projektia.

Upea ääninen Sally aloitti konferenssin omalla laulullaan edustaen  Youth Space 2010-2013 - hankketta. Kannattaa tutustua, jos nuorten Non-formal learning kiinnostaa.

MItä on tapahtunut ja minkälaisia tuloksia on saatu aikaan?

Tämä ohjelma on yksi EU-n 52 ohjelmasta. INTEREG keskittyy Itämeren alueen hyvinvointiin.  Koko kausi on kestänyt 7 vuotta (2008-2014). 122 projektin hallinnointi on ollut palkitsevaa, mutta hallinnollisesti "haastavaa". Kuten muissakin ohjelmissa, tapahtumat ovat olleet yksi tärkeä tapa ohjata ja auttaa kaikkia hankkeita.

Aamun katsauksessa ohjelmajohtajat nostivat esille Itämeren ja sen tilan. Innovatiivisista aktiviteeteista yksi mielenkiintoisin on ollut simpukoiden kasvatus ja energian tuottaminen merestä. Monessa aktiviteetissa on yritetty saada alueen asukkaat ymmärtämään luonnon ja kulttuurin tila ja parantamaan omaa asuinaluettaan. Vanheva väestö ja nuoret ovat olleet erityisesti aktiviteettien kohteena. Kaikki hankkeet on raportoitu yhteen julkaisuun

Entä tulevaisuus?

Meriteollisuus on suurten muutosten edessä ja sitä on pohditty Itämeren liikenteen näkökulmasta samalla verraten koko maailman tilanteeseen.

Panel discussion on success factors and challanges of the current programme. Representatives from the projects, regional authorities, Baltic Sea stakeholders and the programme discuss the topic "Have we reached the goals?"

Panelistit

• Krista Kampus oli paikalla kun CBP perustettiin
• Kristian Godins Latviasta piti "oppivasta" hankkeesta ja miettii tulevaisuutta ...
• Annika Holmström Ruotsista johtaa viittä osaprojektia ja korostaa avautumista ja kehittymistä
• Merike Niitepöld edustaa hallintoa ja mainitsee mission
• Anders Bergström kertoo hankkeiden olleen tärkeitä oman työnsä kehittymisen kannalta 

Mitkä olivat hankket keskeiset saavutukset?

Krista: alussa kyseltiinkin tehtävää ja merkitystä, fokus haluttiin "rajojen" sijaan kaikkien osallistujien yhteistyötä edisttäväksi, Itämereen, talouteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ... hanke on ollut näissä merkittävä vaikuttava.
Annika: luottamus ja läheisyys osallisten kanssa
Kristian: projektin kannalta yhteistyön rakentaminen; yhteistyön leviäminen hankkeen ulkopuolellekin tuttujen kumppaneiden kanssa; Latvialle yhteistyö esim Suomen kanssa
Anders: 4 pääkaupunkia ja Itämeri - dynaaminen alue, yhteistyö hyvä alku. Bisnes tärkeää.
Merike: pääsaavutus on saavutettu yhteistyö, hyvätprojektit!
Krista lisää vielä saariyhteistyön, uniikkia!

... ja välillä yleisöä osallistavaa esittäytymistä maittain: sano mina - ja - minä ... ja nouse ylös, kaikki taputtavat! Hyvä me kaikki!

Panelistien kokemat haasteet?

Kristian: CBP on ratkaissut yhteistyöstä ja tavoitteellisesta toiminnasta kumpuavia haasteita jo projektien suunnittelussa, ohjauksessa ja valinnassa - uuteen kauteen otetaan mukaan hyvät käytänteet. 

Annika: yhteistyön esteiden poistaminen, fasilitointi on hankkeelle hyvä haaste. Kertoo vuoden vs komen vuoden projektien erilaisista haasteita

Anders: On haaste saada mukaan kunnallisia yms yhteiskumppaneita, ja bisnesmaailma. Lisää tulosten ja toiminnan vakiinnuttamisen projektin päätyttyä.

Kristian: Seamoneyfasility? ei varmaankaan ollut tämä termi ... ohi meni ...

Merike: ideasta hyväksytyksi projektiksi on hankkeen kannalta keskeinen prosessi. Lupaa listan jolla yksinkertaisestaan  prosessia. Ottaa keskustelussa esiin myös loppukäyttäjät - aina niitä ei ole vissiin ollut.

Krista: 4 maalla erilainen tausta, tapa ajatella, kulttuuri ... sopeutuminen erilaiseen on ollut haaste. esimerkiksi Ruotsi=aggressiivinen, Latvia=hyväksikäyttäjä, Suomi=diplomaatteja.

sitten yleisöltä kysymyksiä, kommentteja

• vuoden 2009 lamasta,
• hankkeesta (byrokratia, raha ...)  pienten yhteisöjen kannalta
• ennakkorahoituksen saamisesta

Panelistit pohtivat kokemuksiaan ja pohtivat parannuksia erityisesti pienten hakijoiden, epätasaisten kumppanuuksien & Latvian kohdalle. Saman pöydän äärellä istuminen on tärkeää esim. hankehakemuksen tekemisessä, ja siihen tarvitaan rahoitusta (seamoney?). Muuten, Suomella on kuulemma hyvä co-financing malli.

Miten hankkeen tuloksia mitataan?

Merike: Pehmeitä arvoja vaikea mitata. Mitattavaa on esim. verkostot, tuotteet, mutta laatua ei voi mitata: miten yhteistyö sujuu, mikä on vaikutus - mittaaminen on haaste.

Pitääkö ohjelmat "myydä" vai osoittaa hyöty?

Merike: Kertominen on usein parempi tapa kuin numeraalinen dokumnetointi. Liisa Hämeenlinnasta on onnistunut tässä.

Krista: Hyvät esimerkit ovat saaneet "leiman". Esimerkkiprojekti  Baltic Marine Litter. Päätyy totetamaan että tulokset on hyvä esitellä kohderyhmälle, jotta tulokset siirtyvät käytäntöön. (hmm...)

Lounastauolla verkostoiduimme ja tutustuimme CBP projekteihin:

(tähän tulee valokuvia)

Leena U-V tutustui Tukholman Kulturskolaniin (Youth Space) ja Mimo projektiin, jossa kehitetään taidepohjaisia metodeja nuorisotyössä. Myös www.bridgingbaltic.com liittyi yhteistyöhön kulttuurin alueella: oikeus kulttuuriin kaikille - osallistavaa taidetta ja työpajoja lapsille & perheille eri taiteen alueilla.

Yhteistyön taivas ja helvetti

Verkostoitumisen jälkeen vuorossa oli pelejä, joiden avulla haluttiin tuoda esille kuinka vähän tunnemme toistemme toimintakulttuuria.

• Tuki, kumppanuus (support)
• Tulokset (outputs)
• Reportit  

Yhteistyössä mennään oman mukavuusalueen ulkopuolella ja niistä selviää vain ratkaisemalla ongelmat yhdessä.

... aloitettiin kryptaamalla "sv" uudelle kielelle nimeltä Baltish (ks. kuva).

• mukana Pirkanmaa ja Satakunta uusina alueina, yhteensä 10.5 miljoonaa asukasta
• kolme aluetta
• neljä teemaa: yrittäjyys&SME development; ympäristö ja resource efficiensy; suistanable liikenne; koulutus ja elinikäinen oppiminen

Jotakin on jo vakiintunut ja jonkin kanssa yhä työskennellään - Sivuhuomautus: hankkeissa ei kenties enää RAKENNETA verkostoja vaan TOIMITAAN vakiintuneiden yhteistyökumppaneiden kanssa?

• yrittäjyyden tukeminen: joint activities (CB scale + together) jotta nuoret ja opiskelijat olisivat yrittäjähenkisempiä
• uusia älykkäitä yhtiöitä, yhdistettyä ylikästä liiketoimintaa
• enemmän tuotteita ja palveluita uusille markkinoille > klusterit
• CB alueesta turisti destaination > yhteistoimintaa turistituotteista in "far" markets

Mitä rahoitetuilla hankkeilla saavutetaan?

• uusia "houkutteita" luonnon- ja kulttuuriperinnöstä
• kestävämpi meri- ja rannikkoekosysteemi
• puhtaampi vesi
• kestävämpi urbaani ympäristö

Osa asioista oli meille etäisiä, kuten hiilijalanjäljen pienentäminen liikenteessä, osa taas kosketti:

• ammatillisen koulutuksen kehittäminen;
• voimaantuneet yhteisöt ...

Tulosten kestävyys ja prosessien yksinkertaisuus ovat uuden kauden arvoja. Rahoitusosuudet ovat samoja kuin edellisellä kaudella, 85%  Viro ja Latvia ja 75% Suomi ja Ruotsi

Uuden kauden hakemusten aikataulu

• loka-marras: valmistelut vahtiin
• marras-joulu: kuulemiset
• joulukuu: ohjelma hyväksytty
• helmikuu: EClle
• marraskuu 2014: ohjelmat käyntiin

ei muuta kuin pikaisesti toimeen mikäli CB projekti olisi meille ajankohtainen!
Antoisa päivä, uusia ideoita, kaikki kunnia Baltian alueen yhteistyölle.

Next step?

Arlanda Express Central Stadionilta  klo 5. Kvanttihyppy arkeen.