Omaima Aboulfaouz ja Ilhaan Ahmed

Johdanto

PCA- laite tunnetaan myös nimellä kipupumppu tai lääkepumppu ja PCA-lyhenne tulee englanninkielen sanoista "Patient Controlled Analgesia". Menetelmä mahdollistaa potilaalle muun muassa opiaattien itseannostelun akuutin kivun hoidossa. Sen käyttö soveltuu sekä aikuisten, että lasten akuutin kivun hoitoon poissulkien alle 5-vuotiaat lapset.
Kiinnostuimme aiheesta, koska se on oleellinen osa akuuttia kivunhoitoa. Koemme myös koulutuksemme aikana saamamme tiedon laitteesta ja sen käytöstä jääneen hyvin pinnalliseksi, jonka vuoksi halusimme syventyä lisää tähän aiheeseen.
Tutkiessamme aihetta opimme uutta erityisesti laitteen käytön monipuolisista käyttömahdollisuuksista ja sen laiteturvallisuudesta.

Miten se toimii

PCA-pumppu voidaan yhdistää letkun avulla laskimokanyyliin, subkutaanisesti (s.c.) ja joissain tapauksissa myös epiduraalisesti. Laitteella voidaan annostella lääkettä joko ainoastaan kerta-annoksina tai yhdessä taustainfuusion kanssa.
Sairaanhoitaja annostelee lääkepumpun kasettiin lääkeaineet ja ohjelmoi laitteeseen kerta-annoksen suuruuden, kahden kerta-annoksen välisen lukkoajan, suurimman sallitun annosmäärän tunnissa ja tarvittaessa taustainfuusionopeuden lääkärin määräyksen mukaisesti. Näitä asetuksia potilas ei voi muuttaa.

Käyttö ja turvallisuus

PCA-pumpun käyttö säästää hoitohenkilökunnan voimavaroja ja mahdollistaa potilaalle säännöllisen ja oikea-aikaisen kipulääkityksen. Pumpun kautta annostelu on myös huomattavasti miellyttävämpi antotapa potilaalle kuin esimerkiksi toistuvat injektiot.
Potilasta ohjeistetaan hyvin laitteen käytössä, eikä kerta-annoksia saa antaa kuin sairaanhoitaja tai potilas itse. Tästä on hyvä puhua myös omaisten kanssa.
PCA-pumpun käyttö on osoitettu esimerkiksi intramuskulaarisia (i.m.) injektioita tehokkaammaksi, eikä siihen liity enempää komplikaatioita kuin muihinkaan opiaattien annostelutapoihin. Myös hoitomyöntyvyys on ollut parempi muihin kivunlievityskeinoihin nähden.
Laitteen turvallinen käyttö on huomioitu sen ohjelmoinnissa, jota ei muut kuin osaava sairaanhoitaja pysty muuttamaan. Laskimoreittiä käytettäessä pääinfuusio varustetaan yksisuuntaventtiilillä, joka estää lääkkeen kumuloitumisen letkustossa. Laite on varustettu ilmaprosessorilla, joka hälyttää havaitessaan ilmaa letkustossa. Laite hälyttää myös, mikäli letkustossa on tukos tai lääkekasetin tilavuus loppuu. Laitteen näytöltä näkyy myös paristojen vähäinen virran määrä.
PCA- menetelmän käytön riskeinä on ohjelmointivirheet, laiteviat, opioidien väärinkäyttö tai mikäli potilas ei ymmärrä laitteen käytön periaatteita. PCA-menetelmän käyttöä ei suositella narkomaaneille eikä uniapneasta tai dementiasta kärsiville potilaille. Jatkuvan analgesian haittana on, että se peittää muunkin kuin vain tiedossa olevan kivun, jolloin esimerkirkiksi postoperatiiviset komplikaatioiden kuten sydäninfarktin tai keuhkoembolian havaitseminen voi viivästyä.

Tulevaisuuden näkymät

PCA-menetelmän käyttö on todettu tehokkaaksi ja sen käyttö todennäköisesti lisääntyy ja monipuolistuu tulevaisuudessa. Laitteen teknologiaa tullaan luultavasti kehittämään potilasystävällisemmäksi. Myös laitteen potilasturvallisuutta tullaan luultavimmin kehittämään. Menetelmää voidaan tulevaisuudessa soveltaa myös muuhun lääkehoitoon, muihin potilasryhmiin sekä uusina antomuotoina.

Lähteet

Pöyhiä, Reino — Teiriä, Helena — Kalso, Eija. 1996; Lääketieteellinen vuosikausikirja Duodecim.
<http://www.duodecimlehti.fi/lehti/1996/8/duo60158> Luettu 12.9.2017
Terveyskylä 2017
<https://www.terveyskyla.fi/kivunhallintatalo/kipu-leikkauksen-j%C3%A4lkeen/kipul%C3%A4%C3%A4kitys-leikkauksen-j%C3%A4lkeen/kipul%C3%A4%C3%A4keannostelija> Luettu 12.9.2017