Magneettikuvaus on kehittynyt 30:n vuoden ajan ja kehittyy edelleen. Siitä tulee tulevaisuudessa entistä monipuolisempi. Sen tulevaisuutta on vaikea prediktoida vielä, mutta teknologian kehittyessä, myös magneettikuvaus kehittyy.
MRI hardware
Tällä hetkellä käytössä olevilla perus skannereilla päästään 1,5 Teslan luokkaan. Kasvattamalla magneettikentän voimakkuutta signaalin vahvuus kasvaa, mikä käytännössä tarkoittaa entistä tarkempia kuvia. Vaihtoehtoisesti tätä voidaan hyödyntää myös kuvaamisen nopeuttamiseen. Käyttöön on tulossa 3T:n skannereita ja tutkimus käytössä on jo 7T:n skannereita. Hardwarea kehitetään tekniikalla, jota kutsutaan ennalta polarisoiduksi MRI:ksi. Sen avulla voidaan saavuttaa 1,5T:n kuvan tarkkuus käyttämällä 0,1T:n magneettia. Tulevaisuudessa tämä tarkoittaa entistä kompaktimpeja ja halvempia laitteita.
Toinen kehittyvä osa ovat vastaanottimen kelojen teknologia. Uusissa skannereissa on useita vastaanottavia kanavia, joiden määriä pyritään lisäämään. Käyttämällä monia pieniä keloja yhdessä laitteessa, voidaan saavutta samanaikaisesti korkea herkkyys ja suuri FOV(Field of view). Tällä hetkellä yleisesti käytössä on kahdeksan ja 16 kanavaisia laitteita, mutta kehitteillä käyttöön on 24, 32 ja useampi kanavaisia laitteita. Nykyiset laitteet rakennetaan mahdollisuudella päivittää moduuli suurempaan tulevaisuudessa.
Integroidut modaliteetit
Integroitujen modaliteetti skannerien kehitys vaikuttaa eniten potilaan tilan arviomiseen. Tästä on hyötyä erityisesti onkologiassa. PET-kuvaamista käytetään syövän havaitsemiseen, mutta se ei kuitenkaan tuota rakenteellista dataa. PET onkin jo liitetty yhteen CT-laitteiden kanssa, jotta saataisiin enemmän anatominaalista kuvaa, mutta haittana on kuitenki heikko kudos kontrasti. Tämän takia potilaat joutuvat menemään erillisiin MRI-tutkimuksiin, jotta saadaan lisätietoa pehmeästä kudoksesta. Päästäkseen eroon turhasta kuvantamisesta olisi tärkeää saada integroitua PET-kuvaus yhteen MRI:n kanssa. Haittana ovat kuitenkin korkeat magneettikentät, jotka häiritsevät PET-kuvaamista. Kehitteillä on kuitenkin ollut jo toimivia ratkaisuja.
Skannaus sekvenssit
MRI:ssä kuvanlaatu ei riipu ainoastaan hardwaresta, vaan suurimmaksi osaksi software puolesta. Perfuusio mittauksista on tullut tärkeä osa moniin neurologisiin protokolliin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kehityksessä ovat olleet vaihtoehtoiset varjoaineet. Erityiesti ASL:n(Arterial Spine Labelling) avulla on saatu kliinisesti hyödyllisiä kuvia veren virtauksesta aivoissa.
Uudet kliiniset tutkimukset ovat huomanneet, että TE:tä(echo timeä) pienentämällä saadaan aikaan kuvia aivan uusissa kontrasteissa, joka puolestaan mahdollistaa suoran kuvantamisen kudoksista joita ei aiemmin olla MRI:llä nähty.
Uudet varjoaineet
PET on tarjonnut monia vuosia mahdollisuuden kuvantaa molekyläärisiä teitä, reseptoritiheyttä ja yms. käyttämällä oikeita radioligandeja. PET ei kuitenkaan pysty tarjoamaan samantasoista spatiaalista resoluutiota kuin MRI. Tähän haasteeseen löytyy vastaus kohdennetuista varjoaineista, jotka kiinnittyvät tiettyihin molekyylisiin tai solullisiin kohteisiin. Kyseinen teknologia on vasta alkutekiöissä, mutta viimeisimmissä eläimillä suoritettujen kokeiden avulla on pystytty huomaamaan aivovaurioita aikaisissa vaiheissa. Tulevaisuudessa varjoaineiden käyttöä tullaan varmasti kehittämään entisestään.
Lähteet:
1. Andrew M. Blamire, B.Sc., Ph.D.. What does the future hold for MRI?. http://www.ihe-online.com/feature-articles/what-does-the-future-hold-for-mri/ (accessed 1.11.2014).
2. Department of Molecular and Cellular Oncology . Current and future applications of magnetic resonance imaging (MRI) to breast and ovarian cancer patient management.. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20799509 (accessed 1.11.2014).
3. Lennart Blomqvist, MD, PhD. Whole-Body Imaging With MRI or PET/CT. http://jama.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=197867 (accessed 1.11.2014).