Jenni Hyvärinen, Nea Nykopp ja Veera Rosenqvist 

Neonatal_Jacoplane.jpg

Johdanto

Keskoseksi mielletään lapsi, jonka syntymäpaino on alle 2500 grammaa. Suomessa keskosia syntyy vuosittain yli 3000. Keskoslasten suurimpia terveydellisiä ongelmia ovat keuhkojen, verenkierron sekä aineenvaihdunnallisten toimintojen epäkypsyys. Myös lämmönsäätelyn ongelmat ja lapsen infektioalttius ovat keskeisiä haasteita keskosten hoidossa. Keskosen iholta haihtuu vettä huomattavasti enemmän kuin täysiaikaisen vauvan iholta, mikä altistaa suolatasapainon häiriöille.

Toimintaperiaate

Keskoskaappien toimintaperiaatteena on säädellä lapselle sopiva lämpö ja kosteus, jotta ennen laskettua aikaa syntynyt lapsi tuntisi olevansa vielä äidin kohdussa. Lämmön ja kosteuden säätelyllä pyritään pitämään keskoslapsi lämpimänä, sekä minimoidaan veden haihtumista lapsen epäkypsän ihon kautta. Myös keskosen hapensaantia pystytään säätämään keskoskaapissa mahdollisimman tasaiseksi. Keskoslapsen vointia valvotaan tarkasti osastolla erilaisten monitorien ja mittareiden avulla. 

Käyttö ja turvallisuus

Kaikki alkuvaiheen tutkimukset ja toimenpiteet pyritään tekemään keskoskaapissa vauvaa siirtämättä, koska liikuttelu aiheuttaa keskoslapselle stressiä ja kiihdyttää tämän elintoimintoja. Keskoskaapin katto on mahdollista nostaa pois, jolloin saadaan käyttöön avopöytä. Tällöin jopa mahdolliset leikkaukset pystytään toteuttamaan vauvan ollessa keskoskaapissa. Myös keskoskaapin korkeutta on mahdollista säätää.

Keskoskaapin sivussa on aukot, joiden kautta hoitohenkilökunta ja lapsen vanhemmat pystyvät tuomaan kätensä keskoskaappiin. Keskoskaapin päädyssä olevien aukkojen kautta erilaisten hoitoa tukevien laitteiden letkut, kuten hengityslaitteiden letkut sekä infuusioletkut, voidaan tarpeen tullen viedä kaapin sisälle.

Tulevaisuuden näkymät

Tällä hetkellä keskoskaappien kehityksessä keskitytään hienosäätämään jo saatavilla olevia ominaisuuksia sekä tekemään tuotannosta mahdollisimman optimaalista hinta-laatu suhteen kannalta.  Yksi keskoskaappi maksaa arviolta 30 000 euroa, minkä vuoksi keskoshoito on huomattavasti heikompaa köyhissä kehitysmaissa. Kehittyvä maailma tarvitsee keskoskaappeja jotka eivät ole kalliita, vaativat vähän tai ei ollenkaan huoltoa, sekä toimivat ilman sähköä. Englannissa on tätä varten kehitetty kannettava, ilmatäytteinen keskoskaappi, jonka valmistushinta on arviolta 280 euroa.

MOM-keskoskaappi avautuu haitarin kaltaisesti, jotta se pakkautuu mahdollisimman pieneen tilaan ja sitä on helppo kuljettaa. Laite on paristokäyttöinen, minkä vuoksi keskoskaapin käyttö on mahdollista myös alueilla, joissa ei ole sähköä. Keskoskaapissa oleva näyttö osoittaa säädettävissä olevan sisälämpötilan sekä kosteuden, ja hälyttää mikäli niissä tapahtuu muutoksia.

 

Lähteet:

Magnarelli, F. (2006) Infant incubators. Instrumentation & Technology May/June 2006; 40(3) 215-218
Mom Incubators (2017) Verkkodokumentti.. Saatavilla: <http://www.momincubators.com/> Luettu 1.10.2017
Raunio, H. Tekniikka & Talous (2008) Keskoskaapin tekniikka ja hoiva auttavat pienimmät matkaan. Verkkodokumentti. Saatavillla: <http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/2008-03-07/Keskoskaapin-tekniikka-ja-hoiva-auttavat-pienimm%C3%A4t-matkaan-3302277.html>. Luettu 1.10.2017
Stolt S., Yliherva A., Parikka V. (2017) Keskosen hoito ja kehitys. Duodecim, Helsinki
Ylppö, A.. Keskoshoito. (2017) Verkkodokumentti. Saatavilla: <http://www.ylppo.fi/keskoshoito>. Luettu 1.10.2017

  • No labels
You must log in to comment.