Teemahaastattelu - Robert Arpo - 9.11.2011

Teemahaastattelu

Haastateltava: Robert Arpo, yliopettaja, elokuvan ja television koulutusohjelma, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Haastattelijat: Irene Alsti-Lehtonen, Tuomas Korkalainen ja Markku Tähtinen
Paikka ja aika: Elokuvan ja television koulutusohjelma, Hämeentie 161, Helsinki 9.11.2011 klo 14 - 15

Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjaajan pedagogiset vastuut uudessa toimintamallissa

• some-työkalu edellyttää opinnäytetyönohjaajalta työelämälähtöistä pedagogiikka: työelämäohjaajan tukemista mutta samalla työelämäosaamisen hyödyntämistä
• oppilaitosympäristön sanelemat vaatimukset tulee huomioida
• tarpeiden ja tavoitteiden määrittely opiskelijan kanssa
• ohjaamisprosessi työelämälähtöistä: ohjaus opiskelijan tarpeista lähtevää, opiskelijan vahvuuksista käsin ohjaamista
• henkilökohtaistaminen** ohjaajan tulee pystyä sanomaan “jos teet näin niin työelämässä ei ymmärrettävä”
  • ei vain niin kuin Metropoliassa tehdään
  • kaikille ei sovi sama sapluuna
• vastuu opinnäytetyöprosessin näkemisestä jatkumona; riskinä jatkuvan “muokkauksen” tilaan jääminen** eri etapit pedagogisesta näkökulmasta
  • alkuun ideointi ja tutkimussuunnitelman tekeminen
  • ohjaajalla vastuu prosessin ylläpitämisestä ja eteenpäin menemisestä
• Onnistuuko useamman ohjaajan yhteistyöskentely? ** opinnäytetyöohjaajan vastuulla roolien ja vastuiden määrittely, ohjaaja ikäänkuin fasilitaattori
  • opinnäytetyöohjaajan vastuulla se, ettei työstä anneta ristiriitaisia kommentteja

• opinnäytetyöohjaajan vastuulla ammattikorkeakoulun opinnäytetyön vaatimusten täyttyminen
• avoimuuden eri tasot tulee määritellä
• mahdollisia riskejä:** opiskelija alkaa miettiä työn hyötyjä, esim. näyttää työnantajan hyvässä valossa
  • opiskelija alkaa kuunnella enemmän työantajan kuin opinnäytetyöohjaajan kommentteja (työsuhteen toivossa) => vaarana työn tason lasku
  • opiskelija työllistyy ilman valmistumista (työstä firman kehityssuunnitelma, ei opinnäytetyö?)

• opinnäytetyön sitominen osaksi muita opintoja (työharjoittelut yms.), miten opiskelija saadaan näkemään hänessä jo olemassa oleva osaaminen?
• opinnäytetyö ei saa näyttäytyä erillisenä osana 
• tutkimusmenetelmien ohjaamiseen tulee panostaa

• • työelämän mielipiteet ei saa painottua liikaa verrattuna opettajaan ja ammattikorkeakoulun opinnäytetyön vaatimuksiin
  • menetelmien tulee palvella työelämää työelämälähtöistä tietoa hyödyntäen
• pienryhmän ohjaus verkossa (esim. connect pro) ** ohajaustapahtumat etänä myös työelämän edustajan kanssa
• teknisten valintojan pedagogiset perustelut pitää olla kunnossa, tärkeää!
• salassapito- ja yksityisyyskysymykset  yrityksen näkökulmasta selivitettävä** firma kiinnostuu opinnäytteessä tuotetusta tiedosta niin, että se yrittää alkaa hyödyntää sitä. Tämä lisää painetta ohjaukseen salassapidon suhteen. 
• kannattaa pohtia, missä määrin työelämätaho edustaa yritystä, missä määrin alaansa

Yhteisohjauksesta:* face-to-face-tapaamiset ovat tärkeitä ymmärryksen jakamiseksi

• check-pointien järjestäminen, joissa opiskelija, opinnäytetyönohjaaja ja työelämän edustaja keskustelevat ohjauksesta

Opiskelijoiden ja työelämän motivoiminen hankkeeseen:* miten saadaan opiskelijat lähtemään ja pysymään mukana ** tekninen ja myös henkinen tuki

• yrityksiä pyydetään kumppaniksi – osallistumisesta mahdollisimman kevyttä!
• hanketta kannattaa markkinoida toimintamallina, joka saattaa tulevaisuudessa hyödyntää yritystä, myydään mahdollisuutta.** Tiedon sovellettavuus kiinnostaa yrityksiä. Eivät sitoudu kauhean pitkiin projekteihin. Raha kiinnostaa. Rekrytointi kiinnostaa.

Esimerkkejä portentiaalisista yhteistyötahoista työelämässä:* Markkinointiviestinnän liitto

• YAMK opiskelijoiden työnantajat
• Sulake
• Nelonen media
• YLE
• Helsingin Sanomat
• Media-alan koulutsasioista vastaavat päälliköt

Muuta

• Arpo suositteli olemaan yhteydessä Katri Haloseen samankaltaisen haastattelukysymysten tiimoilta
• Juhana on työskennellyt wikissä opinnäytteiden kanssa -> kokemusta kannattaa hyödyntää