Tehohoidossa on vakavasti sairaita potilaita, joiden hoito on vaativaa ja edellyttää jatkuvaa valvontaa ja elintoimintojen ylläpitoa ja tukea. Yleisin tehohoidossa annettava hoito on hengitysvajauksen hoito hengityskoneessa. Potilaat on usein sedatoitu ja intuboitu, jolloin potilaan riittävä ravinnon saanti voidaan joutua turvaamaan lääketieteellisin keinoin. Yksi vaihtoehdoista ravinnon saannin turvaamiseksi on enteraalinen ravitsemus, joka toteutetaan joko nenä-mahaletkun tai Peg-letkun avulla. Nenä-mahaletkuruokinnan yleisimmät komplikaatiot liittyvät aspiraatioriskiin, letkun tukkeutumiseen ja limakalvovaurioon. Aspiraatio ja limakalvovauriot puolestaan altistavat pneumonialle.
Hengityskonehoito, sekä nenä-mahaletkun käyttö altistavat pneumonialle, joka on yleisin sairaalainfektio tehohoitopotilailla. Ventilaattoripneumonia lisää kuolemanriskiä ja pitkittää sairaalahoito- ja tehohoitoaikaa. ART medical on kehittänyt uuden järjestelmän joka auttaa ehkäisemään aspiraatiopneumonian ja ventilaattoripneumonian syntyä, helpottaa virtsanerityksen seurantaa, sekä auttaa arvioimaan nenä-mahaletkuruokinnan toteutumista.
ART medicalin SmARTrack järjestelmä koostuu konsolista ja sensorijärjestelmästä joiden avulla lääkärit ja hoitajat saavat tietoa ruoansulatuksen, hengityksen, ja virtsanerityksen toiminnoista. Sensorit lähettävät tiedon reaaliaikaisesti konsoliin, joka hälyttää havaitessaan poikkeavuuksia. Nenä-mahaletkun ja virtsakatetrin sensorit keräävät tietoa ja tunnistavat ongelmatilanteet ennen komplikaatioiden syntyä. Virtsakaterin sensorit kykenevät havaitsemaan virtsanerityksessä tapahtuvat muutokset perinteisiä menetelmiä tehokkaammin, jolloin mahdolliseen kehittyvään munuaisvaurioon pystytään reagoimaan entistä nopeammin. Nenämahaletku sisältää sensoreita suun ja nielun alueella, sekä letkun päässä vatsalaukun alueella. Sensorit havaitsevat nielussa tapahtuvan liman erityksen ja mahdollisen kerääntymisen ja lähettävät tiedon konsoliin. Tätä tietoa hyödyntämällä eritteet havaitaan ja pystytään poistamaan ennen aspiraation tapahtumista. Sensoreiden kautta saadaan myös tietoa vatsalaukun sisällön määrästä, jolloin potilaan ravitsemuksen seuranta tehostuu ja sitä kautta vajaaravitsemusriski vähenee. Lisäksi sensorit havaitsevat refluksiperäisen aspiraation mahdollisuuden havaitsemalla nenämahaletkun liikkumisen ylös ruokatorveen, jolloin ruokinta pystytään keskeyttämään ajoissa ja letku palauttamaan takaisin vatsalaukkuun ennen aspiraation tapahtumista. Myös nenä-mahaletkun sijainti pystytään laitteiston avulla todentamaan ilman kalliita kuvantamistutkimuksia. smARTrack sensorit on mahdollista myös lisätä jo paikallaan olevaan intubaatioputkeen, jolloin limaneritystä ja mahdollista kerääntymistä nieluun voidaan seurata myös potilailla, joilla ei ole nenä-mahaletkua.
Järjestelmä on saanut FDA:n (Amerikkalainen Food and Drug Administration) hyväksynnän, sekä CE-merkinnän, joka osoittaa että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU:n direktiivien vaatimukset, ja että tuote on läpikäynyt mahdollisesti vaaditut tarkistukset. Järjestelmä on myös saanut ISO sertifikaatin 13485:2003. Laitteen testaus kliinisessä ympäristössä on vielä kesken.
Laite helpottaa hoitajien työtä automatisoimalla tehtäviä jotka on tähän asti suoritettu manuaalisesti. Hoitajien aikaa kuluu virtsanerityksen mittaamiseen, nenä-mahaletkuruokinnan toteuttamiseen, sekä hengitysteiden hoitoon. Koska smARTrack sensorit lähettävät reaaliaikaista tietoa nenä-mahaletkun sijainnista, kontrolli röntgenkuvia ei tarvitse ottaa rutiininomaisesti. Tämä osaltaan vähentäisi terveydenhuollon kustannuksia. Laite pystyy hoitamaan nenämahaletku-ruokinnan automaattisesti, mutta sisältää myös hälytys ominaisuuden, joka antaa signaalin jos sensorit havaitsevat mitään poikkeavaa. Hälytysominaisuus toimii myös virtsakatetrin ja intubaatioputkeen liitettävien sensorien kanssa.Tämä teknologia mahdollistaa hoitohenkilökunnan nopean reagoinnin muuttuviin tilanteisiin.
Koska järjestelmän kliininen testaus on vielä meneillään, voi muotoiluun ja käytettävyyteen tulla vielä muutoksia.
Tulevaisuudessa laite voisi olla käytössä kaikilla kriittisesti sairailla potilailla, joiden tila vaatii jatkuvaa tarkkailua. Ehkä vastaavanlainen sensorien hyötykäyttö myös muunlaisissa terveys teknologisissa laitteissa tulee mahdolliseksi. Mitä reaali aikaisempaa ja luotettavampaa tietoa potilaan tilasta ja mahdollisista potilaan tilan muutoksista saadaan, sen parempaa ja yksilöllisempää hoitoa heille voidaan tulevaisuudessa tarjota.
Lähteet:
http://www.globes.co.il/en/article-art-medical-seeks-to-make-hospitals-safer-100119187http://artmedical.com/
http://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/21/duo11943
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/tehohoito/Sivut/default.aspx