Useat säteilylähteet - hyödyt ja haitat
Nykyään tietokonetomografia (CT) tarvitsee potilaan ympärillä pyörivän säteilylähteen, jotta kuva saataisiin muodostettua eri kuvakulmien avulla. Ongelmaksi on havaittu pitkä kuvausaika ja säteilylähteen liikkuminen, sillä ne yhdessä vaikuttavat kuvanlaatuun. Potilas ei jaksa olla koko kuvauksen ajan paikallaan ja usein kuvaa joudutaan muokkaamaan jälkikäteen juuri liikkeestä johtuvien epätarkkuuksien takia. Tähän ratkaisuksi on kehitelty idea useista säteilylähteistä, jolloin säteilylähteen ei tarvitsisi pyöriä potilaan ympärillä, vaan kehä pysyisi paikallaan. Yksi lähde korvattaisiin siis useilla lähde-detektoripareilla.
Tällä menetelmällä on saatu tähän mennessä vähennettyä röntgensäteilyn määrää, pienennettyä kuvausaikaa ja parannettua kuvanlaatua sillä potilaan liikkuminen ei enää sumenna kuvaa yhtä paljon, sillä lähde pysyy nyt paikallaan. Enää potilaan liikkuminen lähteen suhteen ei aiheuta siis ongelmia.
Tällä hetkellä useiden lähteiden tekniikkaa käyttää jo klassinen Mayo Clinicin tietokonetomografialaite, johon on asennettu jälkikäteen lisää lähteitä ja moderni Siemensin rakentama "dual-source cone-beam" skanneri. Näissä laitteissa on tosin havaittu käytännön ongelmia tilanpuutteen takia. Nimittäin tarpeeksi lähde-detektoripareja ei ole saatu mahdutettua laitteisiin. Ratkaisu on onneksi myös löytynyt: säteilylähteet on suunnattu uudelleen niin, että jokaisesta lähteestä lähtee yhdensuuntainen röntgensäde. Tämä mahdollistaa pienempien detektorien käytön eli tilaa ei mene enää niin paljon.
Tekniikkaa on testattu nyt elävällä lampaalla Virginian teknillisessä yliopistossa. Testin tekniset yksityiskohdat on luettavissa täältä, osiosta 3. Testin tuloksena saatiin kuvia, jotka olivat aiemmin teknisesti mahdottomia. Menetelmässä kerättiin 1160 kuvaa ja lopulta yhdistettiin ne toisiinsa. Testissä kuitenkin havaittiin vielä muutama ongelma, joiden ratkaisua pohditaan. Röntgensäteen suoraviivaisuutta pitää vielä parantaa, sillä säteen etenemistä voi haitata mm. ilmakuopat, kosteus ja potilaaseen mahdollisesti laitetut implantit. Ilmataskut esimerkiksi keuhkoissa voidaan kuitenkin havaita jo ennen kuvausta ja sädettä pystytään muokkaamaan sen mukaan. Lähde
