Holter-tutkimuslaite eli 24 tunnin EKG-seuranta on potilaan vyötärölle sijoitettava laite. Laitteeseen kiinnitetään iholle asetettavat elektrodit. Laite rekisteröi potilaan sykkeen vuorokauden tai potilaan tilanteesta riippuen kahden vuorokauden ajalta. Potilas kirjaa ylös ”päiväkirjaan” tuntemuksia holteroinnin ajalta - esimerkiksi mikäli tuntee rintakipua, lisälyöntejä tai huimausta.
Tutkimuksen avulla selvitetään rytmihäiriöiden luonne ja mahdollisesti rytmihäiriölääkityksen tarvetta tai tehoa tai sydämen tahdistinhoidon tarvetta. Lisäksi rekisteröintien analyyseistä voidaan päätellä autonomisen hermoston toimintaa. Holter-seuranta on tärkeä työväline kun kardiologisen potilaan diagnostisointi ja sopivan lääkityksen löytäminen on haasteellista. (HUS. 2016.)
Miten käytettävyysteknologia palvelee hoitajia ja kliinikoita työssään?
Holter-tutkimus mahdollistaa potilaan sydämen toiminnan seuraamisen hänen normaalissa arjessaan, eikä potilaan tarvitse varata aikaa esimerkiksi sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolle EKG:n mittaamista varten. Joissakin tapauksissa ei EKG:n normaalilla mittauksella saada potilaan tilasta esiin mitään poikkeavaa, vaan poikkeamat esiintyvät esimerkiksi lievässä rasituksessa. Holter-seuranta toimii myös tärkeänä erotusdiagnostisena mittarina, kun halutaan selvittää esimerkiksi potilaan huimauksen, rytmihäiriöiden, rintakipuoireiden tai tajunnanmenetyskohtausten alkuperä.
Uusimmissa järjestelmissä tieto voidaan lähettää kardiologille langattomasti, mikä on uutta tulosten analysoinnissa. Tämä etäanalysointi mahdollistaa sen, että kardiologin ei tarvitse välttämättä olla osastolla tai lähettyvillä, ja tutkimuksen voi käynnistää myös yleislääkäri. Nykyaikaiset seurantalaitteet ovat niin pieniä ja helppokäyttöisiä, että ne eivät vaadi hoitajan kokoaikaista läsnäoloa, joten tämä mahdollistaa käyttämään hoitohenkilökunnan resursseja muihin hoitotoimiin. Teknologia palvelee henkilöstöä siis vapauttamalla hoitajien resursseja muihin tehtäviin ja vapauttaa vastaanottoaikoja ja sairaalapaikkoja akuutimpaa hoitoa tarvitseville. (Suomen sydänliitto ry. 2014.)
Miten käytettävyys ja käyttäjät on huomioitu laitteen muotoilussa?
Laite on erittäin pieni ja huomaamaton, joten se ei juurikaan rajoita potilaan arkipäiväisiä toimintoja eikä näy esimerkiksi vaatteiden alta. Laitteen ollessa langaton, se mahdollistaa potilaan vapaan liikkumisen. Laitteen käyttö on helppoa oppia ja omaksua, myös vanhemmille potilaille käytön ohjaaminen on yksinkertaista. Ainoa rajoitus on peseytyminen ja saunominen, ja vedenkestävyys olisikin ryhmämme mielestä olisikin seuraava teknologinen innovaatio Holter-laitteen elinkaaressa.
Millaisia tulevaisuudennäkymiä teknologian kehittymiselle valitsemanne aiheen piirissä näkyvissä?
Teknologian kehittyessä laitteet pienenevät kuten Holter-laitteen historiastakin voi huomata. Luultavasti nykyaikainen mittari tulee pienenmään ja - kuten edellisessä kysymyksessä pohdimme - siitä tulee vesitiivis. Olisiko mahdollista tulevaisuudessa ladata potilaan älypuhelimeen sovellus, joka toimii kuin nykyaikainen Holter-laite? Siinä tapauksessa potilaaseen tarvitsisi vain kiinnittää lähetin. Edellä mainittu olisi kustannustehokasta, ja mahdollistaisi holteroinnin suurimmille potilasryhmille.
Kardiologiaan kuten mihin tahansa erikoisalaan liittyvä tutkimustyö ja kehitys hyödyttävät potilastyötä, lisäävät asiantuntemusta alalla ja vaikuttavat sydänsairauksien tutkimiseen yleensä.
Paula Hukkanen 1500721, Marjut Lehikoinen 1405587 ja Mikko Virolainen 1406637
Lähteet:
HUS. Holter tutkimus. Verkkodokumentti. http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/sydansairaudet/kardiologia/yleisimpia-toimenpiteita/Sivut/Holter-tutkimus.aspx. Luettu 7.9.2016.
Suomen sydänliitto ry. Päivitetty 13.11.2014. Verkkodokumentti. http://www.sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/rytmihairioiden-diagnostiikkaa-etana-kaikille. Luettu 6.9.2016.