Johdanto
Kantasolusiirteen saaneilla potilailla on mahdollista saada hoidosta käänteishyljintää (Graft versus Host Disease). Käänteishyljinnässä uusien kantasolujen kautta syntyvät lymfosyytit hyökkäävät potilaan omaa kehoa vastaan ja täten aiheuttavat vakaviakin haittavaikutuksia. Fotofereesi on toimenpide, jota käytetään kantasolujen kroonisen (yli 100 päivää siirteestä) käänteishyljinnän hillitsemiseen. Toimenpiteen tarkoitus on rauhoittaa uusien lymfosyyttien toimintaa, jotta ne tuottaisivat keholle mahdollisimman vähän haittaa.
Miten se toimii
Potilas kytketään 2-lumenisen keskuslaskimokatetrin kautta afereesikoneeseen, jossa vereen sekoitetaan hyytymisenestolääkettä. Seuraavaksi kone erottelee verestä lymfosyytit ja lisää niihin ainetta joka herkistää solut valolle. Lymfosyytit altistetaan koneen sisällä UVA-säteilylle. Tämän jälkeen lymfosyytit lisätään takaisin potilaan vereen ja veri palautetaan potilaalle keskuslaskimokatetrin kautta. Toimenpide kestää noin 3-4 tuntia. UVA-säteilylle altistetut lymfosyytit stimuloivat kehon immuunivastetta käänteishyljintää vastaan.
Käyttö ja turvallisuus
Fotofereesihoito tehdään ainoastaan sairaalaosastoilla, siihen erikseen koulutettujen hoitajien toimesta. Hoito on turvallista ja kivutonta, mutta siihen liittyy tiettyjä mahdollisia lieviä haittavaikutuksia. Hoitoa saavan potilaan verivolyymi on hoidon aikana hetkellisesti pienempi, joka voi johtaa huimaukseen ja verenpaineen laskuun. Tämä on hoidettavissa suonensisäisellä nesteytyksellä. Hoidon jälkeen potilaalle voi myös nousta kuume, josta ohjataan ottamaan yhteys lääkäriin kuumeen noustessa yli 38 asteen. Hoidon jälkeen on tarpeellista myös huomioida verenvuotoriski, vereen lisätyn hyytymisenestolääkkeen takia. Potilaan on syytä välttää auringonvaloa seuraavan 24 tunnin ajan.
Tulevaisuuden näkymät
Tällä hetkellä fotofereesihoitoa käytetään pääosin kantasolujen käänteishyljinnän hillitsemisessä, sekä tiettyjen syöpäsairauksien (lymfoomien) hoidossa. Fotofereesiä käytetään kokeellisesti myös moniin muihin sairauksiin ja tuloksista riippuen se voi vakiintua hoitomuotona myös niihin.
Kirjallisuuslähteet
Cleveland Clinic. (2017). Health Library, Articles, Photopheresis. <https://my.clevelandclinic.org/health/articles/photopheresis>
Medscape (2016). Drugs & Diseases, Clinical procedures, Extracorporeal photopheresis. <http://emedicine.medscape.com/article/1131176-overview#a1>
Ossi Tapio, Atte Pääskynen ja Essi Malmi.