Digitaalinen viestintä terveydenhuollossa

Juulia Marila, Siiri Mulari, Piia Vesterinen, Maarit Savinen 

Johdanto 

Tekstiviestit, sähköpostit, Skype ja muut digitaaliset viestintätavat voivat parantaa nuorten potilaiden terveydenhoitokokemusta. Tämä on päätelmä tutkimuksessa, jonka teki New Warwickin yliopisto ja King's College Lontoo.  He tutkivat tapauksia kahdeltakymmeneltä NHS:n erikoisklinikoilta eri puolilta Englannista ja Walesista.  

  
Nuoret, joilla on pitkäaikaisia terveysongelmia, usein irrottautuvat terveyspalveluista, mikä johtaa heikkoon terveystilanteeseen. Yrittäessään ratkaista tätä, NHS: n klinikat käyttivät digitaalista viestintää tämän muuttamiseksi. Toistaiseksi on kuitenkin epäselvää, onko tämä ollut tehokasta. on olemassa puutteita siitä, miten se voisi toimia, sen kustannuksia sekä eettisiä ja potilasturvallisuuskysymyksiä. 

Digitaalinen viestintä mahdollistaa nuorten nopean pääsyn oikeaan klinikkaan ajallaan, jolloin sillä on merkitystä, miten he hoitavat terveydentilaansa. Tämä on hyvä lisäys perinteisille klinikoiden tapaamisille. Lisäksi se parantaa potilaan itsenäisyyttä, voimaannuttamista ja aktivointia.  

Miten se toimii 

Digitaalisten laitteiden käyttö on suurimmalle osalle ihmisistä arkipäivää. Terveydenhuollon tulee omaksua uuden teknologian tarjoamat mahdollisuudet, sillä yhteiskunta terveydenhuollon ympärillä on jo digitalisoitunut. Kyselytutkimusten mukaan ihmiset ovat kyllästyneitä jonottamaan terveyskeskuksissa ja toivovatkin yhä enemmän digitaalisia palveluita, jotka olisivat käytössä ympärivuorokauden. Virtuaaliklinikka on kehitetty tarjoamaan sähköinen vaihtoehto terveyskeskuskäynneille ja puhelinsoitoille. (Kivelä - Tiihonen 2014.) 

HUS osallistuu myös terveydenhuollon digitalisaatioon Virtuaalisairaala -hankkeen kautta. Hankkeen tarkoituksena on kehittää laajasti e-terveyspalveluita ja luoda HUS:n Terveyskylä, jossa toimii useita eri virtuaaliklinikoita. Virtuaaliklinikan kautta nettiapua on tarjolla muun muassa mielenterveysongelmista, ylipainosta ja reumasairauksista kärsiville sekä kipupotilaille. Digipalvelut ovat yksikeino saada hoito lähemmäs potilaan arkea ja tehdä siitä riippumaton ajasta ja paikasta. (Seppänen 2016.) 

Virtuaaliklinikan avulla potilaan on mahdollista saada lääketieteellistä tietoa, neuvontaa ja henkilökohtainen hoitopolku netissä. Yhteydenottoja seulomaan kehitetään keinoälyllä toimivia oirenavigaattoreita, jotka helpottavat potilasta löytämään apua terveysongelmaansa sekä omahoito-ohjeita. Potilaaksi Virtuaaliklinikalle pääsee, kun saa lähetteen HUS:n erikoissairaanhoidon klinikalle. Virtuaaliklinikassa omalle hoitopolulle kirjaudutaan pankki- tai mobiilivarmenteella. Oma­po­lulta löy­tyy yksi­löl­linen hoito­suun­ni­telma, hoito-oh­jeita ja poti­las­ryh­mä­koh­taista tie­toa. Mahdol­linen ­etä­vas­taa­notto on vain yk­si osa hoitop­ro­sessia. (Seppänen 2016.)  

Käyttö ja turvallisuus 

Hoitotyön kannalta digitaalisuus mahdollistaa muun muassa potilastietojen ajantasaisen saatavuuden sekä potilaan lääkitystiedot. Lainsäädännön tehtävänä on varmistaa potilaan yksityisyydensuoja ja tietosuoja.(Merasto 2016.) Edellä mainitut ovat osa potilasturvallisuutta ja näin ollen peruslähtökohta digitaalisten työkalujen käyttämisessä hoitotyössä unohtamatta eettisyyttä. 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitteena on hoitotapahtuminen siirtyminen sairaaloista ja terveyskeskuksista kohti ihmisten koteja ja tukea mahdollisemman matalan kynnyksen palveluja ja nopeaa reagointia (Merasto 2016).  Edellä mainitussa digitaalisuudella on merkitystä ja se tulee myös muuttamaan sairaanhoitajan työnkuvaa monipuolisemmaksi. Toisaalta myös sairaanhoitajan vuorovaikutustaidoille se asettaa uusia vaatimuksia esimerkiksi ohjatessa potilasta internetin etäyhteyden avulla.  Sairaanhoitajaliiton vuonna 2015 tehdyn selvityksen mukaan vähintään puolet sairaanhoitajista koki digitaalisen teknologian helpottaneen työtä (Merasto 2016). On itsestään selvää, että edellä mainittu luku tulee kasvamaan huomattavasti, sillä yhteiskunnan digitalisaatio ja sen tuomat edut siirtyvät enemmässä määrässä myös hoitoalalle. Nuoret, uudet sairaanhoitajat ovat kasvaneet digitalisaatio yhteiskuntaan ja pitävät sen mahdollistamia välineitä ja toimintatapoja itsestään selvinä.  

Digitalisaatio nopeuttaa myös hoitoprosesseja josta seuraa kustannusten aleneminen kustannustehokkuuden lisääntyessä sekä potilas(asiakas)tyytyväisyyden paraneminen palveluiden saatavuuden lisääntymisenä. Muun muassa sähköisen omahoidon avulla voidaan parantaa terveydenhuoltojärjestelmän kustannustehokkuutta, varmistaa ammattilaisten riittävyys ja kohdentaa palvelut tarvitseville (Omahoito on tulevaisuutta 2017).  

Tulevaisuuden näkymät 

Tulevaisuudessa terveydenhoitopalvelujen kysyntä ja kustannukset tulevat kasvamaan väestön ikääntyessä, toisaalta yhä useampi tulee todennäköisesti olemaan kiinnostunut oman terveytensä hoitamisesta ja toimintakyvyn ylläpidosta. Ennalta ehkäisy, uudet toimintatavat ja sähköiset palvelut tulevat olemaan tärkeitä tekijöitä tulevaisuuden terveysongelmien ratkaisussa. Sähköiset terveydenhoitopalvelut, kuten virtuaaliklinikka auttavat kohdistamaan terveydenhuollon resursseja tehokkaammin, kun asiakas voi jo digitaalisten palvelujen kautta saada avun ongelmaansa ja toisaalta kiireellistä apua tarvitsevat saadaan ohjattua nopeammin tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Henkilöstöresurssit voidaan keskittää siihen työhön, jota ei ole mahdollista automatisoida ja ihmisten tarpeet sekä terveydenhuollon palvelut saadaan kohtaamaan virtuaaliklinikan avulla tulevaisuudessa nykyistä paremmin. 

Virtuaaliklinikan tarjoamalla älykkään oirearvion ja sähköisen terveystarkastuksen avulla voidaan myös suunnata tulevaisuudessa terveydenhuollon toimia korjaavista ehkäiseviin, kun mahdolliset riskitekijät tunnistetaan ajoissa.  

Pitkällä tähtäimellä virtuaaliklinikan palvelujen uskotaan lisäävän sitä osaa väestöstä, joka on kiinnostunut oman terveyden seurannasta ja edistämisestä, tämä tulee lopulta muuttamaan terveydenhuollon toimintamalleja. Erilaiset elintoimintoja seuraavat mittarit tekevät jo tuloaan kuluttajien arkipäivään, jatkossa niiden käyttö tulee kasvamaan ja terveysteknologia niveltyy osaksi ihmisten arkea. Myös oman geenitiedon selvittäminen lisääntyy menetelmien hintojen laskiessa ja geenitestien arkipäiväistyessä. Erilaisten mittarien keräämä data, mahdollisesti ihmisen geenitiedoilla täydennettynä, on virtuaaliklinikan toimintamallin ytimessä ja ne mahdollistavat tarkemman diagnostiikan sekä sairauksien ennalta ehkäisyn. 

Sitran tekemän kyselytutkimuksen mukaan kansalaiset haluavat lisää sähköisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, digitaalisesti ympärivuorokauden saatavilla oleville palveluille on siis tarvetta ja kysyntää. 

Virtuaaliklinikka ei ole vielä sellaisenaan käytössä missään, kyseessä on kehitystyötä vaativasta visiosta, muun muassa eri tahojen potilastietojärjestelmät ja tietosuoja asiat vaativat muokkausta saumattoman, ihmistä palvelevan toimivuuden takaamiseksi. (Kivelä  - Tiihonen 2014)