Tulevaisuudessa, ja jo nykypäivänä, valtavan suuria tietomassoja tulee käsiteltäväksi pelkästään yhden potilaan kuvantamisesta. Tietomassat ovat kokoluokkaa 1 terabitti eli tämä tarkoittaa noin 25 000 yksittäistä kuvaa. Näin suuret määrät kuvia aiheuttavat ongelmia ja jo käytännöntyössä kuvia käsittelevät ammattilaiset törmäävät ongelmiin. Lääkärien on mahdotonta lähteä tarkastelemaan jokaista kuvaa yksittäin ja mm siksi nämä tietomäärät ovat todellinen ongelma. Ongelma tiedostetaan ja siihen on kehitetty ratkaisuja.
Tieto kasataan uudestaan “ihmisen näköiseksi” paketiksi. Tässä paketissa voi kuvattavaa kohdetta tarkastella monista kulmista ja eri kudoskerrosten läpi. Neljäntenä ulottuvuutena pakettiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä aika. Esimerkiksi voidaan saada kuvannettua sykkivä ihmisen sydän.
Suurten datamäärien käsittelyyn auttavat alati kehittyvät grafiikkakortit, joiden suorituskyvyt ovat huikealla tasolla jo tänä päivänä eikä niiden kehitykselle ole näkymässä loppua. Edistyksellisillä grafiikkakorteilla pystytään rakentamaan esimerkiksi TT-kuvauksesta otetuista kuvista yksi ihmisen näköinen jäljennös.
Lääketieteen datan määrän “räjähdyksessä” auttavat suuresti siis fantastiset grafiikkakortit sekä toimivat ja edistykselliset algoritmit, jotka pakkaavat datan ja keräävät kaikesta kuvatusta tiedosta olennaisen ja halutun tiedon.
Datamäärän käsittely
Kaikilla mailla pitäisi olla sama ohjelma/yhteensopiva järjestelmä, jolla pystytään tallentamaan ja avaamaan valokuvat, röntgen-, tietokonetomografia-, magneettikuvaus- ja ultraäänitutkimuskuvat missä päin maailmaa tahansa. Kuvien arkistoinnin tulisi noudattaa samaa kaavaa ja tallennuskäytäntöä, jotta kuvat ja tiedot löytyvät helposti yhdestä paikasta, jolloin ne päivittyisivät kaikki samalla kertaa (vanhaa tietoa ei jäisi kummittelemaan arkistoihin).
Kuvien pakkaus ja avaaminen eivät saisi heikentää kuvan laatua ja luokittelu eri ruumiinosiin ja sairauksiin pitäisi olla kaikille sama (tämähän ei toteudu vielä edes potilastietojen viennissä eri yksiköiltä toiselle, saati eri maiden välillä). Laitteiden yhteensopivuus on välttämätöntä. Kuvien muokkaus ja jälkikäsittely pitäisi olla helppoa, jolloin uusintakuvauksia ei tarvita (näin säästyy aikaa ja rahaa).
Koska tulevaisuudessa näytöt ovat suuria, on kuvan pikselitason oltava hyvä. 360 asteen kuvaus helpottuu ja halpenee, jolloin kuvaa pystytään katsomaan helposti eri kulmista ja eri syvyyksistä. Voidaan mennä ihon pinnalta elimiin ja luuhun asti. Sormi toimii hiirenä, jolloin kuva voidaan tulevaisuudessa heijastaa vaikka seinälle, jossa tapetti onkin suuri näyttö.
Matriisien käyttö lisääntyy ja ihmiset hahmottavat asiat todennäköisesti ryhmästä alkioon automaattisesti. Tapa tulee yleistymään, joten pian se on automaattinen toiminto kuten lukutaito itsessään.
Verkko- , laite- ja ohjelmien turvallisuutta on varmennettava. On voitava käyttää yrityksen verkkoja kaikkialta maailmasta. Samalla on tärkeä varmistaa, että käyttäjät ovat luvallisia ja että heidän tietonsa suojataan siirron aikana. Suurien tietomassojen siirtyminen vääriin käsiin, voi olla jopa koko valtiota vahingoittava asia. Siksi on tärkeää, että yhteydet salataan, reititetään ja yhdistetään oikein kaikkialla maailmassa.
Kansainväliset standardit turvaavat oikeaa tiedonsiirtoa oikeassa muodossa oikeaa aikaan ja paikkaan. Yritykset rakentavat vahvan palveluvalikoiman auttaakseen käyttäjiä saamaan laitteistaan irti entistäkin enemmän hyötyä ja tuottavuutta. Kansainvälinen internet-palvelu, joka toimii luotettavasti ja turvallisesti (toivottavasti tulevaisuudessa ilmainen) takaa tiedonsiirron onnistumisen ja oikeuden kuvien katseluun ja käsittelyyn.
Varmuuskopion tiedot (mukaan lukien laiteasetukset, ohjelmien tiedot sekä teksti- ja multimediaviestit) päivittäin ”Wi-Fi-yhteyden” kautta. Tiedot suojataan salaamalla ne, kun niitä siirretään Internetissä, tallentamalla ne salattuun muotoon sekä käyttämällä suojaustunnuksia todentamiseen. Varmuuskopiointi tapahtuu vain silloin, kun laite on lukittu, liitetty virtalähteeseen ja siinä on Wi-Fi-yhteys internetiin.
Datapalvelut :
Huolehtii tiedon tallennukseen tarvittavien tietokoneresurssien ja palvelujen kehittämisestä ja ylläpidosta. Palvelinympäristöstä pitää löytyä ratkaisu, joka varmistaa suuren datan tallennuskapasiteetin ja pitkäaikaissäilytyksen.
Varmistaa datan säilyvyyden, eheyden ja saatavuuden.
Tarjoaa palveluvalikoiman ja resurssit vaativiin datan ja tiedon hallinta- ja käsittelytarpeisiin eri alueilla terveydenhuollossa
Ratkaisut :
Tallennuspalvelut
lyhyt- ja pitkäkestoiseen tallennukseen
tarpeen mukaan muuntuvaa tallennuskapasiteettia
Datan hallintapalvelut
ylläpito, elinkaaren hallinta
Tietokannat
erityyppiset tietokannat, laaja laajapaikkatietoaineisto ja sairaus/potilasaineisto
Datan käsittelyn palvelut
tiedon louhinta, visualisoinnit, suurien datamäärien käsittely, tietokannat
Datan ja tiedon hallinnan konsultointipalvelut
Tulevaisuuden näkymiä:
ROBOTIIKAN TULEVAISUUS ON PILVESSÄ
Pilvirobotiikka (cloud robotics) on nyt yhä enemmän pinnalla ja syystä - elämme vallankumouksen kynnyksellä. Tätä on hehkutettu ja hehkutetaan ilmiön eri puolia korostaen. Robotisaatio on toimiva nimitys, mutta älykkyys on tulossa kaikkiin laitteisiin, ei vain robotteihin. Tai sitten täytyy laajentaa robotin käsitettä koskemaan kaikkia autonomisia ja automaattisia järjestelmiä ja yksittäisiä laitteita.
Sitä mukaa kun älykkyys verkottuu, laskevat myös yksittäiselle laitteelle asetetut vaatimukset. Samalla laskevat keskimääräiset valmistuskustannukset. Valmistuskustannukset suhteutettuna suorituskykyyn (myös älykkyyteen) laskevat vielä nopeammin. Pilvipalvelut loivat pohjaa ilmiölle, suurten datamäärien käsittely yhä nopeammin ja tehokkaammin vauhdittivat sitä ja kun kuvaan astuu motoriikka ja ympäröivän todellisuuden kanssa vuorovaikuttavat laitteet, on muutos valtava. Kenties merkityksellisin teknologinen murros koskaan, moni uhoaa.
Hetkessä tuskin tapahtuu mitään, mutta kyvykkyyksien ja osaamisen rakentamisen näkökulmasta ollaan monin paikoin jo jälkijunassa. Pilvipalveluiden ja suurten datamäärien analysoinnin kohdalla otetaan vasta ensimmäisiä reippaita askeleita, kun pitäisi olla jo juoksuvauhdissa.
Tulevaisuudessa, ja jo nykypäivänä, valtavan suuria tietomassoja tulee käsiteltäväksi pelkästään yhden potilaan kuvantamisesta. Tietomassat ovat kokoluokkaa 1 terabitti eli tämä tarkoittaa noin 25 000 yksittäistä kuvaa. Näin suuret määrät kuvia aiheuttavat ongelmia ja jo käytännöntyössä kuvia käsittelevät ammattilaiset törmäävät ongelmiin. Lääkärien on mahdotonta lähteä tarkastelemaan jokaista kuvaa yksittäin ja mm siksi nämä tietomäärät ovat todellinen ongelma. Ongelma tiedostetaan ja siihen on kehitetty ratkaisuja.
Tieto kasataan uudestaan “ihmisen näköiseksi” paketiksi. Tässä paketissa voi kuvattavaa kohdetta tarkastella monista kulmista ja eri kudoskerrosten läpi. Neljäntenä ulottuvuutena pakettiin voidaan tulevaisuudessa lisätä vielä aika. Esimerkiksi voidaan saada kuvannettua sykkivä ihmisen sydän.
Suurten datamäärien käsittelyyn auttavat alati kehittyvät grafiikkakortit, joiden suorituskyvyt ovat huikealla tasolla jo tänä päivänä eikä niiden kehitykselle ole näkymässä loppua. Edistyksellisillä grafiikkakorteilla pystytään rakentamaan esimerkiksi TT-kuvauksesta otetuista kuvista yksi ihmisen näköinen jäljennös.
Lääketieteen datan määrän “räjähdyksessä” auttavat suuresti siis fantastiset grafiikkakortit sekä toimivat ja edistykselliset algoritmit, jotka pakkaavat datan ja keräävät kaikesta kuvatusta tiedosta olennaisen ja halutun tiedon.
Datamäärän käsittely
Kaikilla mailla pitäisi olla sama ohjelma/yhteensopiva järjestelmä, jolla pystytään tallentamaan ja avaamaan valokuvat, röntgen-, tietokonetomografia-, magneettikuvaus- ja ultraäänitutkimuskuvat missä päin maailmaa tahansa. Kuvien arkistoinnin tulisi noudattaa samaa kaavaa ja tallennuskäytäntöä, jotta kuvat ja tiedot löytyvät helposti yhdestä paikasta, jolloin ne päivittyisivät kaikki samalla kertaa (vanhaa tietoa ei jäisi kummittelemaan arkistoihin).
Kuvien pakkaus ja avaaminen eivät saisi heikentää kuvan laatua ja luokittelu eri ruumiinosiin ja sairauksiin pitäisi olla kaikille sama (tämähän ei toteudu vielä edes potilastietojen viennissä eri yksiköiltä toiselle, saati eri maiden välillä). Laitteiden yhteensopivuus on välttämätöntä. Kuvien muokkaus ja jälkikäsittely pitäisi olla helppoa, jolloin uusintakuvauksia ei tarvita (näin säästyy aikaa ja rahaa).
Koska tulevaisuudessa näytöt ovat suuria, on kuvan pikselitason oltava hyvä. 360 asteen kuvaus helpottuu ja halpenee, jolloin kuvaa pystytään katsomaan helposti eri kulmista ja eri syvyyksistä. Voidaan mennä ihon pinnalta elimiin ja luuhun asti. Sormi toimii hiirenä, jolloin kuva voidaan tulevaisuudessa heijastaa vaikka seinälle, jossa tapetti onkin suuri näyttö.
Matriisien käyttö lisääntyy ja ihmiset hahmottavat asiat todennäköisesti ryhmästä alkioon automaattisesti. Tapa tulee yleistymään, joten pian se on automaattinen toiminto kuten lukutaito itsessään.
Verkko- , laite- ja ohjelmien turvallisuutta on varmennettava. On voitava käyttää yrityksen verkkoja kaikkialta maailmasta. Samalla on tärkeä varmistaa, että käyttäjät ovat luvallisia ja että heidän tietonsa suojataan siirron aikana. Suurien tietomassojen siirtyminen vääriin käsiin, voi olla jopa koko valtiota vahingoittava asia. Siksi on tärkeää, että yhteydet salataan, reititetään ja yhdistetään oikein kaikkialla maailmassa.
Kansainväliset standardit turvaavat oikeaa tiedonsiirtoa oikeassa muodossa oikeaa aikaan ja paikkaan. Yritykset rakentavat vahvan palveluvalikoiman auttaakseen käyttäjiä saamaan laitteistaan irti entistäkin enemmän hyötyä ja tuottavuutta. Kansainvälinen internet-palvelu, joka toimii luotettavasti ja turvallisesti (toivottavasti tulevaisuudessa ilmainen) takaa tiedonsiirron onnistumisen ja oikeuden kuvien katseluun ja käsittelyyn.
Varmuuskopion tiedot (mukaan lukien laiteasetukset, ohjelmien tiedot sekä teksti- ja multimediaviestit) päivittäin ”Wi-Fi-yhteyden” kautta. Tiedot suojataan salaamalla ne, kun niitä siirretään Internetissä, tallentamalla ne salattuun muotoon sekä käyttämällä suojaustunnuksia todentamiseen. Varmuuskopiointi tapahtuu vain silloin, kun laite on lukittu, liitetty virtalähteeseen ja siinä on Wi-Fi-yhteys internetiin.
Datapalvelut :
Ratkaisut :
Tallennuspalvelut
Datan hallintapalvelut
Tietokannat
Datan käsittelyn palvelut
Datan ja tiedon hallinnan konsultointipalvelut
Tulevaisuuden näkymiä:
ROBOTIIKAN TULEVAISUUS ON PILVESSÄ
Pilvirobotiikka (cloud robotics) on nyt yhä enemmän pinnalla ja syystä - elämme vallankumouksen kynnyksellä. Tätä on hehkutettu ja hehkutetaan ilmiön eri puolia korostaen. Robotisaatio on toimiva nimitys, mutta älykkyys on tulossa kaikkiin laitteisiin, ei vain robotteihin. Tai sitten täytyy laajentaa robotin käsitettä koskemaan kaikkia autonomisia ja automaattisia järjestelmiä ja yksittäisiä laitteita.
Sitä mukaa kun älykkyys verkottuu, laskevat myös yksittäiselle laitteelle asetetut vaatimukset. Samalla laskevat keskimääräiset valmistuskustannukset. Valmistuskustannukset suhteutettuna suorituskykyyn (myös älykkyyteen) laskevat vielä nopeammin. Pilvipalvelut loivat pohjaa ilmiölle, suurten datamäärien käsittely yhä nopeammin ja tehokkaammin vauhdittivat sitä ja kun kuvaan astuu motoriikka ja ympäröivän todellisuuden kanssa vuorovaikuttavat laitteet, on muutos valtava. Kenties merkityksellisin teknologinen murros koskaan, moni uhoaa.
Hetkessä tuskin tapahtuu mitään, mutta kyvykkyyksien ja osaamisen rakentamisen näkökulmasta ollaan monin paikoin jo jälkijunassa. Pilvipalveluiden ja suurten datamäärien analysoinnin kohdalla otetaan vasta ensimmäisiä reippaita askeleita, kun pitäisi olla jo juoksuvauhdissa.
Linkki: http://www.economist.com/news/special-report/21599522-robots-offer-unique-insight-what-people-want-technology-makes-their