Määritysten tarkentaminen

Perusrekisteriprojektin toiminnallisessa määrityksessä kuvatulla tavalla määrityksiä tarkennetaan tarvittaessa projektin aikana. Tälle sivulle kootaan määritysten tarkennustarpeet.

Id	Kysymys	Kysymyksen esittäjä	Vastaus	Vastauksen antaja
1	Käyttöoikeuksien ylläpito tulevaisuudessa	Lauri Stigell	Tätä kokonaisuutta käytiin läpi alustavasti tietoturvapalaverin yhteydessä, jolloin perusajatuksena oli yksinkertaisuus ja esimerkiksi mahdollisimman geneeriset opiskelija- ja ohjaajaroolit.	Lauri Stigell
2	Ryhmänhallinta ekosysteemissä? Pepin nykyisen jatkojalostus / Perusrekisteriin uusi? Pakin tarpeet.	Lauri Stigell	Toimittaja voi ehdottaa, miten tämän osalta toimittaisiin	Mika Lavikainen
3	Opiskelijanumeron generointi jatkossa (miten OID suhteutuu Winhan opiskelijanumeroon? Pitääkö perusrekisterin generoida oma opiskelijanumero)?	Lauri Stigell	Ymmärtääkseni OPH:n järjestelmältä kysytään Hetulla RESTin yli OID. OPH generoi OID:t, ei kukaan muu missään tilanteessa. OID on henkilökohtainen, eli vastaa Winhan hetua - ei OPRLI:a (opiskeluoikeusnumero) eikä OPISK:ia (opiskelijanumero), vaan hetua (henkilönumero).	Lauri Viitanen
4	Onko asiakkaalla erityisiä tarpeita winha-migraation seurannan käliin ja laajemmin migraation seurantaan	Lauri Stigell	Tietoturvapalaverissa todettiin, että pitää pystyä peilaamaan tehty siirto
5	Koodistosynkronoinnit Päivitysten sykli Mitä halutaan seurata ja millä tavoin (pääkäyttäjän palvelu) Milloin ja mitä koodistoja poistetaan?	Lauri Stigell
6	Ohjaustietojen suhde koodistoihin "E012 Ohjaustietojen asettaminen Perusrekisterin pääkäyttäjälle on luotava näkymä, jossa hän voi asettaa lukuisia perusrekisteriä koskevia ohjaustietoja ja raporttipohjia. Ohjaustiedot koostuvat toisaalta organisaatiorakenteen tiedoista, toisaalta perustiedoiksi nimetyistä koodituksista, luokitustermeistä ja muista erityisesti tilastointiin liittyvistä määrityksistä. Osa tiedoista, kuten organisaatiorakenteeseen liittyvät kustannuspaikkatiedot, ovat tallennettuina muihin järjestelmiin. Asetettavat ohjaustiedot löytyvät eri toimintojen sisäisistä kuvauksista." Kävimme läpi yleisesti ohjaustieto-kokonaisuutta ja vaikuttaa siltä, että se on hyvin paljon päällekkäinen koodistonhallinnan kanssa. Käyttöliittymän näkökulmasta tuntuu turhalta erottaa koodistot ja ohjaustiedot omiin kokonaisuuksiinsa, ja onko se edes ylipäätään mahdollista? Voidaanko rajanvetoa edes tehdä? Onko enemmänkin kyse asiakkaan määrittelyssä käytetyistä termieroista? Vaatimusmäärittelystä kerättyjä eri ohjaustyyppejä: 1) Ns. Perusmuotoiset, jotka asettuvat koodistomalliin. Näissä käyttöliittymänä toimisi jo koodistohallinnan peruskäli. - koulutustyypit - rahoitusmuodot - arviointiasteikot - pätevyystiedot (onko hierarkisia?) - peruslista organisaatioista (virallinen ammattikorkeakoululistaus) - eron syykoodit - läsnäolokoodit (liittyy kausimaksimeihin) - luovutusvalinnat - kieli,direktiivi yms. lausekkeet (todistuksiin liittyvät) - vapautuksen syyt 2) Haastavammat osiot, joille tehdään oma osio käyttöliittymään(?) - kaudet (lukuvuosi, -kausi, periodi...) - opiskeluoikeuden ilm.aika - kausimaksimit (A014a taulukko) Kysymykset asiakkaalle: - voiko tällaisen sulautuksen tehdä? - "Perusrekisterin pääkäyttäjälle on luotava näkymä, jossa hän voi asettaa lukuisia perusrekisteriä koskevia ohjaustietoja ja raporttipohjia". Mitä tässä tarkoitetaan raporttipohjilla? Millä tavalla liittyy ohjaustietoihin?	Janne Riihimäki
7
8
9
10

Space shortcuts

Page tree

Määritysten tarkentaminen