Kuvantamislaitteiden kehitys

Kuvantamislaitteiden tekniikan kehitys on kasvanut valtavasti 2000-luvulla. Erityisesti kuvantamistekniikat joissa tuotetaan kolmiulotteista tietoa (tietokonetomografia, magneettikuvaus, ultraäänikuvantaminen jne.) ovat kehittyneet ja yleistyneet voimakkaasti. Erityisesti tietokonetomografian ja magneettikuvauksen osalta tekniikan odotetaan kehittyvän edelleen voimakkaasti. Lisäksi yhdistelmäkuvantamislaitteet, joilla saadaan entistä parempaa anatomista kuvaa, tulee kehittymään tulevaisuudessa. 3D-kuvat pyritään tulevaisuudessa tarjoamaan PACS-järjestelmien kautta, jotta kuvantamisesta saatua tietoa voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti.(Duodecim, 2014, Aivojen toiminnallisen kuvantamisen uudet menetelmät)

Kuvantamislaitteiden erotuskyky ja signaali-kohinasuhde on parantunut myös viime vuosikymmenen aikana. Tähän on vaikuttanut tietokoneiden kehittyminen tehokkaammiksi, tallennuskapasiteetin kasvaminen ja siirtonopeuksien moninkertaistuminen. Kun uusia teknologioita otetaan käyttöön, odotetaan kuvantamislaitteiden tarkentuvan, halpenevan, nopeutuvan ja pienenevän. Nykyään kuvantamislaitteiden kehittämisessä otetaan erityisesti ohjelmistojen ja käyttöliittymien kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Vanhoja kuvantamismenetelmiä kehitetään koko ajan, kuten myös uusia tekniikoita. Esimerkiksi uusia toiminnallisia kuvantamismenetelmiä on kehitelty aivojen tutkimusta varten. Tällaisia uudempia menetelmiä ovat mm. magnetoenkefalografia, aivojen optinen kuvaaminen ja kartoitus magneettistimulaation avulla. (Kauppinen ym. 2014, kehittyvät kuvantamislaitteet)

Kuvien elinkaari

Laissa sanotaan, että röntgenkuvat (lukuun ottamatta hammaslääketieteellisiä röntgenkuvia), isotooppi- ja ultraäänikuvat sekä vastaavat pitää säilyttää 12 vuotta kuvauksesta. Jos potilas on alaikäinen ne pitää säilyttää 20 vuotta. PACS-järjestelmien elinkaarimallila voidaan automaattisesti tuhota kuvat, joiden säilytysaika on kulunut umpeen. Näin voidaan vapauttaa järjestelmän tallennuskapasiteettiä, fyysisen tilantarvetta ja virran kulutusta. (Finlex , potilasasiakirjojen säilytys )

Pienimmät kuvantamislaitteet

Nykyään voidaan jo puhua taskukokoisista kuvantamislaitteista, joilla pystytään saamaan reaaliaikaista kuvaa potilaasta. Laitteiden uskotaan olevan tulevaisuudessa laajasti käytössä niiden kätevyyden ja edullisen hinnan ansiosta. Taskukokoisten laitteiden tallennustila ei vielä ole kovin suuri, mutta kuvat pystytään siirtämään esimerkiksi langattoman yhteyden avulla muualle talteen. Kuvien laatu ei kuitenkaan yllä vielä kovin korkealle. (Mobihealthnews, 2010, GE Vscan: Step .closer to truly mobile doctorsMobisante (2014), Smartphone Ultrasound: The MobiUS SP1 System) 

Kuva 1. GE Healtcare:n Vscan

The MobiUS SP1 System -- Smartphone Ultrasound

Kuva 2. Mobisanten älypuhelimeen liitettävä ultraäänilaite

 

Kuvia käytössä olevista liikkuvista kuvantamislaitteista

Kuva 3. Siemensin kannettava ultraäänilaite

Kuva 4. Shimadzun pyörillä liikkuva röntgenlaite

Kuva 5. GE Healthcare:n ultraäänilaite

 

Lähteet

Duodecim (2014), Aivojen toiminnallisen kuvantamisen uudet menetelmät, verkkodokumentti, viitattu 2.10.2014 

Kauppinen ym. (2014), kehittyvät kuvantamislaitteet, verkkodokumentti, viitattu 2.10.2014

Finlex, potilasasiakirjojen säilytys, pdf viitattu 2.10.2014

Mobihealthnews (2010), GE Vscan: Step .closer to truly mobile doctors, viitattu 3.10.2014.

Mobisante (2014), Smartphone Ultrasound: The MobiUS SP1 System, viitattu 3.10.2014

  • No labels
You must log in to comment.