VOIMAA - projekti, Fakiirimedia Oy
KORI 2
Yhteenvetoja tutkimuksista, selvityksistä, artikkeleista ja vastaavista projekteista

kokosi 24.5.2009 AR

Aikuiskoulutuksen tehtävät maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Neljän ministeriön virkamiesryhmän esitykset aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen johtoryhmälle. Sisäasiainministeriö 29.12.2008 Luonnos akku-johtoryhmän käyttöön <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankkeet/akku/liitteet/Mako_loppuraportti.pdf>

Valmisteluryhmän konkreettisena tehtävänä oli selvittää työvoimatarpeeseen vastaavan maahanmuuton tukemista koulutuksen avulla, aikaisemmin muualla hankitun osaamisen tunnustamisen tehostamista, maahanmuuttajille soveltuvien koulutusmallien ja oppisopimuskoulutuksen lisäämistä, tehostettua kielenopetusta, korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarkoituksenmukaista työhönsijoittumista parantavia toimenpiteitä sekä työnantajille, erityisesti pk -yrityksille suunnattavia koulutuspalveluja.

Tärkeä tavoite toimenpiteiden kohdentamisessa oli työllistyminen sekä työvoiman saatavuuden parantaminen aloilla, jotka kärsivät työvoimapulasta ja rekrytointiongelmista.

Työn tausta-aineistona ovat Työmaa 2008-2012 (OPM:n ja TM:n yhteisen virkamiestyöryhmän esitys 2007), Kotoutumiskoulutus muutoksessa (TM:n ja OPM:n yhteisen työryhmän raportti 2007) sekä Työvoiman maahanmuuton edistämisen yhteistyömuodot lähtömaiden kanssa (SM:n julkaisu 31/2008)

Lähivuosina työllisten määrän ennustetaan kokonaisuudessaan vähenevän Suomessa, mutta työllisten määrän vähenemää ei ennusteta tapahtuvan liike-elämää palvelevassa toiminnassa, koulutusalalla, terveydenhuollossa, sosiaali- ja muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (lähde:Etla).
Työvoiman saatavuusongelmien ennustetaan lähitulevaisuudessa olevan edelleen yleisiä näillä työvoimaa kasvattavilla aloilla erityisesti pääkaupunkiseudulla... Yhä enemmän myös yritysten toiminta kansainvälisillä markkinoilla vaikuttaa työvoiman kysyntään ja tarjontaan.

Maahanmuuttajat eri toimialoilla
Tilastokeskus on kerännyt vuoden 2007 työnantajahaastatteluissa tietoa toimipaikoista, joissa on ulkomaalaista työvoimaa.

Noin kolmasosassa toimipaikoista oli vuonna 2007 ainakin yksi ulkomaalainen.
Yleisimmin ulkomaalaisia on rekrytoitu maa -ja metsäteollisuuteen. Myös teollisuuden toimipaikkoihin on rekrytoitu suhteellisesti muita toimialoja yleisemmin ulkomaalaista työvoimaa. Vuonna 2007 noin 3 % toimipaikoista ilmoitti palveluksessaan olevan ulkomaalaista työvoimaa. Toimipaikoista noin 2 % on hakenut ulkomaalaista työvoimaa viimeisten 12 kuukauden aikana. Vähiten ulkomaalaista työvoimaa on haettu julkisiin palveluihin ja kaupan alalle.

Ulkomaalaisväestö työllistyy kuitenkin muuta väestöä keskimääräistä useammin koulutusta vastaamattomiin suoritustason tehtäviin. He ovat usein epätyypillisissä työsuhteissa eivätkä muuta väestöä vastaavassa määrin etene sisääntulotyöpaikasta eteenpäin.

Arajärvi, Pentti Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut.  Selvitysmiehen raportti, Sisäasiainministeriön julkaisu 2/2009 www.intermin.fi/julkaisu/022009 <http://www.intermin.fi/julkaisu/022009>

Selvityksen tavoitteena on koota työllistymisprosessi yhdeksi kokonaisuudeksi. Siihen sisältyisivät maahanmuuttajille annettavat suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin perustiedot, suomen tai ruotsin kielen opetus, työelämän edellyttämän pätevyyden saavuttaminen sekä itse työllistyminen.

Ehdotuksissa esitetään näkökohtia, joita työnantajien tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajia työllistäessään. Työnantajien suositellaan maahanmuuttajia työllistäessään huolehtivan siitä, että maahanmuuttajille annetaan riittävästi ohjausta työelämän käytänteistä, koulutetaan esimiehiä ja luottamusmiehiä sekä työyhteisöä kohtaamaan muita kulttuureja sekä käytetään hyväksi henkilöstökoulutusta maahanmuuttajien integroinnissa.

Tutkimus sisältää laajoja tilastotietoja maahanmuuttajataustaisista Suomessa asuvista henkilöistä: kansallisuudet, iät, työllistymiset, alat jne. Palvelut, koulutus, osaamisen tunnustamis- ja tunnistamisvaikeudet. kieleen ja kulttuuriin liittyvät kysymykset jne jne.

Paljon aineistoa kyselyn ja selvityksen pohjaksi.

Välivehmas Kaisa, Ylätalo Riitta Korkeakoulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoilla - työnantajien näkökulmia 2008. Helsingin työvoimatoimisto Kluuvi 2008

Yritykset kaipaavat lisää kursseja suomalaisen yhteiskunnan aakkosista. Niitä ovat esimerkiksi
työsopimukset, työaika, lomat, palkka-asiat, kulttuuri, työpaikkapukeutumisen koodit, käyttäytyminen eri tilanteissa.

Asioista voisivat koulutuksessa kertoa asiantuntijat esimerkiksi Kelasta, vakuutusyhtiöstä, pankista, poliisista ja opetusministeriöstä

Kielitaito on erittäin tärkeä, varsinkin aloilla, joissa ei saa tapahtua väärinymmärtämistä
Työohjeet on ymmärrettävä oikein
Koulutusten ja tutkintojen vastaavuus on ongelmallista

Maahanmuuttajien suurin vahvuus on sitoutuminen ja motivaatio

Heikkilä Elli. Pikkarainen Maria Väestön ja työvoiman kansainvälistyminen nyt ja tulevaisuudessa.
Siirtolaisuustutkimuksia A 30. Siirtolaisuusinstituutti 2008

Opetusministeriön, Euroopan sosiaalirahaston ja Siirtolaisinstituutin toteuttaman hankkeen "Kansainvälinen liikkuvuus, työvoiman tarve ja maahanmuuton vaikutukset koulutustarjontaan" (1.3.2005 - 31.1.2008) yhteenveto.  Hankkeessa tehdyn tutkimuksen ennuste on vuoteen 2015

"Koulutus on yksi tärkeimmistä ihmisen työmarkkina-asemaan vaikuttavista tekijöistä. Maahanmuuttajilla koulutuksen hankkimispaikka, -aika ja -sisältö ovat kuitenkin myös merkittäviä seikkoja, kun sen työmarkkina-arvoa mitataan. On yleisesti tiedossa, että koulutuksen ja erilaisten tutkintojen kansainvälinen vertailu on hankalaa ja sen vuoksi on aina helpompaa, mikäli koulutus on hankittu sen hetkisessä asuinmaassa. Tätä suositaan myös, koska koulutusta ei välttämättä kykene edes täydellisesti hyödyntämään, mikäli maahanmuuttajalla ei ole tarvittavaa kielitaitoa. Asuinmaassa hankitun koulutuksen ohella myös kielitaito paranee koko ajan. Kun maahanmuuttaja suorittaa tutkinnon uudessa asuinmaassaan, hänen paikallisesti tarvittu inhimillinen pääomansa kasvaa ja siten hänen sosiaalinen ja taloudellinen asemansa paranee. Työllistyminen oman ammattialan työtehtäviin edellyttää useimmiten maahanmuuttajilla ammatillisen osaamisen täydentämistä Suomen työmarkkinoille sopivaksi... Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen esiselvityksen mukaan ulkomaan kansalaisten koulutustaso on yleisesti hyvä. "

Tutkimuksen primääriaineistoa ovat mm. Tilastokeskukselta ostetut laajat virta-aineistot, Opetushallituksen Ensti - tietokanta, useat haastattelut ja kyselyt.

Vuonna 2007 Suomessa asuvista ihmisistä 3,8% oli syntynyt ulkomailla. He keskittyivät etelä-Suomeen ja suurin osa heistä oli 25 - 39 vuotiaita.

Tutkimus kertoo mihin ihmiset sijoittuivat, kuinka hyvin koulutusaste ja työllistyminen korreloivat.
v. 2003 eniten työllisti kauppa, sitten rahoitus-, vakuutus- ja kiinteistöala sekä liike-elämän palvelut, seuraaviksi liikenne, rakennustoiminta, opetus ja tutkimus.

Ennusteen mukaan (suurimmat) pääammattiryhmät, joissa maahanmuuttajaväestö toimii vuonna 2015 tulevat olemaan  palvelutyö, teollinen työ, tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö, talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö sekä opetus- ja kulttuurityö. Myös tekniikan suunnittelu-, johto- ja tutkimustyön ennustetaan kasvavan vuoteen 2015 ja ohittavan opetus- ja kasvatustyön.

Mukana on Orion Pharman ulkomaalaisille työntekijöille kohdennettu kyselylomake sekä yrityksille kohdennettu haastattelulomake työmarkkinoista, kansainvälisestä liikkuvuudesta ja koulutustarjonnasta.

Järvinen Vappu, Salojärvi Sari Henkilöstöjohtamisen trendit 2007 Kyselytutkimus 2007-raportti, Johtamistaidon Opisto, Henkilöstöjohdon ryhmä 2007

Internet-pohjaisen kyselyn henkilöstöjohtamisen trendeistä alkuvuodesta 2007. Suurin osa (65 %)
vastaajista (=henkilöstöhallinnon työntekijöitä) kuuluu myös yrityksensä johtoryhmän jäsenistöön.

Kolmen seuraavan vuoden tärkeimmiksi henkilöstötyön kehittämisalueiksi nousivat
1) strategiaa tukevien henkilöstösuunnitelmien tekeminen, 2) muutoksen johtaminen ja 3) osaamisen johtaminen.  Henkilöstöjohtamisen trendeissä rekrytointi on nousussa, mutta HR-tietojärjestelmät, työsuhdeasiat sekä kehityskeskustelut ovat laskussa.

Suurin osa vastaajista koki, että ylin johto keskustelee liiketoimintastrategian toteuttamisesta ja kehittämisestä heidän kanssaan ja ottaa henkilöstöammattilaiset mukaan organisaation
strategiseen suunnitteluun.

Organisaatiomuutokset eivät lähitulevaisuudessakaan vähene. Siten muutoshankkeiden
tukeminen ja muutosten fasilitointi ovat edelleen keskeisiä henkilöstötyön haasteita.

Viisi kiinnostavinta henkilöstön kehittämisen menetelmää olivat 1) coaching, 2) työkierto, 3)
mentorointi, 4) benchmarking ja 5) pitkäkestoinen koulutus.
Toisaalta eniten koettua hyötyä oli vastaajien kokemusten mukaan 1) työkierrosta, 2) pitkäkestoisesta koulutuksesta, 3) benchmarkingista, 4) työnohjauksesta ja 5) coachingista.
Perinteisen koulutuksen ja valmennuksen lisäksi yksilölliset ohjaukselliset kehittämisen
menetelmät (esimerkiksi coaching, työkierto ja mentorointi) nousevan yhä vahvemmin esiin.

Lusma Fatima, Kauhanen Svetlana Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen - kyselytutkimus 2007. Kainuun maakunta-kuntayhtymä 2007 <http://maakunta.kainuu.fi/showattachment.asp?ID=786&DocID=1075>

Työllistymisen avaintekijä on oma aktiivisuus. Vastauksissa selvisi, että maahanmuuttajat ovat aktiivisia työnhakijoita. Vastaajien oma arvioidensa mukaan suurin työllistymisen este oli suomenkielen taidon puute 34 %, seuraavaksi oli työpakkojen vähäisyys 20 % ja kansalaisuus 14 %.
Selvityksessä ilmeni, että maahanmuuttajien suomen kielen lisäkoulutuksen tarve oli peräti 81%. Vaikka maahanmuuttajat oman arviointinsa mukaan hallitsevat suomen kieltä hyvin, heidän pitäisi omasta mielestään saada suomen kielen lisäkoulutusta työelämässä pärjäämiseksi.

Kirkko maahanmuuttajien työllistäjänä
Tutkimuskoosteen tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuussa 2009 julkaisemaan tutkimukseen: Björklund, L & Grönlund, H. Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. <http://www.tem.fi/files/21559/bjorklund_gronlund_tutkimuskooste.pdf>

Kohderyhmän muodostivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suomen- ja ruotsinkieliset seurakunnat, seurakuntayhtymät, kirkon keskushallinnon yksiköt ja kirkolliset järjestöt.

Tutkimuksen tiedot kerättiin verkkokyselylomakkeella, joka lähetettiin kokonaisjoukolle, johon kuului yhteensä 661 kirkollista organisaatiota. Kyselyyn vastasivat työllistämiseen liittyvistä kysymyksistä organisaatiossa vastuulliset henkilöt: Kirkkoherrat, talouspäälliköt/-johtajat, muut johtajat. Kyselyyn vastasi 299 tahoa, joka on 45,2 % kohderyhmästä.

Kyselytutkimukseen vastanneista 10 prosenttia (29 vastaajaa) ilmoitti, että heidän organisaatiossaan on ollut kuluneen 12 kuukauden aikana työssä (palvelussuhteessa, työharjoittelussa tai -kokeilussa tai työhön valmennuksessa) maahanmuuttajia.

Valtaosalla (90 %, 270 vastaajaa) ei ollut kokemuksia maahanmuuttaja-työntekijöistä kuluneen vuoden ajalta.
Vastanneista seurakunnista 8 prosentissa (18 organisaatiota) oli kuluneen vuoden aikana ollut työssä maahanmuuttaja
hallinnon yksiköistä (keskushallintoa, hiippakuntien tuomiokapituleja ja seurakuntayhtymiä edustavat vastaajat) 16 prosentissa (7 organisaatiota)
Vastanneista järjestöistä yhdessäkään ei ollut työllistetty maahanmuuttajia kuluneen vuoden aikana.

Nummela Pekka et al.; Ammattikorkeakoulut ja sivistys. Opetusministeriön julkaisuja 2008:34

Käsittelee monikulttuuristumista ja työelämän muutoksia ammattisivistyksen käsitteen kautta, sivistystä ammatillisen asiantuntijuuden näkökulmasta ja asettamalla sivistys työorganisaatioiden ja ammatillisuuden kontekstiin.

Puheenvuoroja ja artikkeleita, ym. lyhyesti osoitetiedoin

-    Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto 2007 (tiedot vuodelta 2006, uudempi ilmestymässä 2009 aikana), jossa mm. ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammattiryhmät 2006,mm. tietotekniikka työllisti;

-    HeSa 15.2.2009 Kaupunkisivu prof. Peter Clark: "Siirtolaisia lisää!" Miten siirtolaiset kaikkialla Euroopassa ovat aina  antaneet uutta elinvoimaa.

-    HeSa 26.1.2009 11:35 Mikko Välimaa: "Tutkimus: Kirkossa halutaan työllistää maahanmuuttajia eettisin perustein". Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaiseman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat kiinnostavat kirkon työnantajia. Toistaiseksi heidän työllistämisensä on ollut varsin vähäistä.

-    Kyhä, Henna (2007): "Miksi lääkäri ei kelpaa lääkäriksi? Korkeakoulutetut maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla." Lisensiaatintutkimus. Kasvatustieteiden laitos, Turun yliopisto: Koulutuksen on katsottu olevan kulttuurisidonnaista eli ympäröivään yhteiskuntaan sidoksissa olevaa pääomaa. Erityisesti tietyissä tutkinnoissa, kuten juristin tai opettajan tutkinnoissa korostuu kyseisen maan kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemus. Yhteensopimattomuus, jossa lähtömaan tutkinnolla tavoitellaan ulkomaiden  työmarkkinoille, voi aiheuttaa tutkinnon inflaatiota, kun tutkinto ei sellaisenaan ole pätevä uudessa maassa.(Kyhä 2007: 45, 48).
-   

Koulutusta maahanmuuttajataustaisille, vastaavia projekteja

<http://www.ksl.fi/web/index.php?option=com_content&task=view&id=282&Itemid=369>

KSL Yrittäjäkurssi maahanmuuttajille
Koulutuksen tavoite
Tavoitteena on tarjota maahanmuuttajille tietoa ja osaamista työllistyä oman yrityksen kautta. Yritys voi olla yksityinen yritys tai yhteisyritys.
Koulutuksen teemoja
-     Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys
-     Yritysmuodot
-     Omien tuotteiden, palvelujen ja osaamisen hinnoittelu
-     Yrittäjän sosiaaliturva
-     Markkinointi / työnhaku
-     Yrityksen perustamisasiakirjat
-     Suomen kieli

<http://www.dipoli.tkk.fi/hankkeet/imc/hakijaIMC_suomeksi.pdf>

TKK Dipolin IMC-projekti (Increasing Multicultural Co-working) on Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama hanke. ("Vipuvoimaa EU:lta").

Projektiin voivat osallistua Uudenmaan alueella asuvat akateemisesti koulutetut maahanmuuttajat, jotka ovat työttömiä tai joilla on vaikeuksia löytää nykyistä koulutustaan vastaavaa työtä sekä suomalaiset pk-yritykset ja kunnat, jotka ovat palkanneet tai ovat valmiita palkkaamaan maahanmuuttajia.
Projektin päätavoitteet ovat:
1. edistää monikulttuurisuutta suomalaisessa työelämässä
2. parantaa akateemisesti koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä
3. rohkaista suomalaisia työnantajia palkkaamaan maahanmuuttajia
4. auttaa yritysmaailmaa ymmärtämään ja hyödyntämään monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia
5. mallintaa monikulttuuristen työyhteisöjen toimintamalleja.
Maahanmuuttajat, joilla on yliopisto- tai ammattikorkeakoulutasoinen koulutus voivat osallistua IMC - projektiin. Ohjelmaan sisältyvän ohjauksen, koulutuksen, verkottumisen, työharjoittelun ja tuen avulla he saavat valmiuksia löytää paikkansa monikulttuurisen Suomen työelämässä.
Hanke yhdistää maahanmuuttajien osaamisen ja suomalaisten yritysten tarpeet. Hanke sisältää koulutusta sekä akateemisesti koulutetuille maahanmuuttajille että suomalaisille yrityksille.
Projektin kesto on 1.8.2008-31.12.2010.

<http://www.palmenia.helsinki.fi/hankkeet/hanketiedot.asp?id=4540>

Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia toteuttaa yhdessä Diversa Consultingin kanssa MONIVERKKO-hankkeen ajalla 2008-2010. Hanke on Uudenmaan TE-keskuksen hyväksymä ja sitä rahoittaa ESR. Tämä on "Vipuvoimaa EU:lta"-hanke
Hankkeen tavoitteena on kehittää monimuotoista esimies- ja rekrytointiosaamista sekä maahanmuuttajien työelämä- ja työnhakuvalmiuksia. Hanke rakentaa siltaa työnantajien ja työntekijöiden välille verkostotapaamisilla sekä rekrytointitapahtumilla.

Hankkeessa tuotetaan yhteistyössä yritysten, kuntien ja maahanmuuttajien kanssa käytännön työvälineitä vastaamaan monimuotoisen rekrytoinnin ja esimiestyön haasteisiin. Kehittämistyön tuloksia levitetään laajalti yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Hankkeen tuloksena verkostojen jäsenet ovat valmiimpia toimimaan monimuotoisissa työyhteisöissä.

Yhteistyökumppanit: Hankkeen yhteustyökumppaneita ovat: Helsingin kaupunki, Vantaan Energia,Porvoon kaupunki - Borgå stad, Itella Oyj, Lassila & Tikanoja Oyj, StaffPoint ja Sodexo. Yhteistyössä mukana ovat myös Helsingin TE-toimisto, Vantaan TE-toimisto, Hakunilan kansainvälinen yhdistys ry, African Civil Society in Finland ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY ry, Yritysten sosiaalinen vastuu FiBS ry ja Helsingin työvoiman palvelukeskus Duuri.

Esitutkimus: Finndiversity. Tutkimus- ja kehityshanke
Innotiimi, Työsuojelurahaston tukemana, käynnistää monivuotisen ohjelman
parantaakseen suomalaisten työnantajien kykyä toimia monikulttuurisessa
ympäristössä ja kotouttaa maahanmuuttajia.

Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomelle on elintärkeää parantaa taitoja ja innovatiivisuutta kansainvälisillä markkinoilla. Samaan aikaan tarve uudistaa työvoimaa ja kehittää työympäristö, joka houkuttaa maahanmuuttajia, ei katoa mihinkään.

Ohjelma on ainutlaatuinen. Siinä yhdistetään kansainvälinen kokemus kokeiluun, jossa vierasmaalaiset ja suomalaiset työskentelevät ja oppivat tehokkaasti yhdessä suomalaisissa työympäristöissä. Ohjelmassa käytetään kielimuurin ja ennakkoluulot poistavia, osallistavia koulutus- ja yhteistyömenetelmiä. Alustava kuvaus ohjelmasta löytyy seuraavan linkin takaa:

 <<http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkitaan/hanke.html?id=109059>>
<http://www.tsr.fi/tutkimus/tutkitaan/hanke.html?id=109059>

Olemme nyt suunnitteluvaiheessa ja haluamme ymmärtää paremmin nykyisiä työnantajien ponnisteluja ja tarpeita. Etsimme myös yhteistyökumppaneita ja sponsoreita ohjelmalle. Voit kertoa meille haasteistasi ja intressistäsi vastaamalla lyhyeen kyselyyn klikkaamalla tästä linkistä toukokuun 31. päivän asti:

 <<http://surveys.polldaddy.com/s/64A02D5A67A95DDE/>>
<http://surveys.polldaddy.com/s/64A02D5A67A95DDE/>

Näkemyksiä kyselyistä ja haastatteluista

Fokusryhmähaastettelu - laadullisen tutkimuksen menetelmä lääketieteessä
<http://www.terveysportti.fi/terveysportti/dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fname=duo97349.htm>
Fokusryhmähaastattelu on haastattelijan ylläpitämä ryhmäkeskustelu, joka suunnitellaan, dokumentoidaan, analysoidaan ja jonka tulokset esitellään tietyllä tavalla.

<http://www.uta.fi/FAST/TC/laadulliset%20menetelmat.pdf>
Kyselytutkimuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi

<http://www.syly.fi/web_documents/luoto.pdf>
Millainen on hyvä kyselylomake?