Projektin verkkotyöskentely vaatii alustan, johon kirjataan
Projektinhallinnan väline valitaan projektin laajuuden ja vaatimustason mukaan. Suurin osa oppilaitosprojekteista ei yllä laajuudeltaan ja vaatimuksiltaan raskaaseen sarjaan, joten työvälineiksi kannattaa valita mieluummin ehkä hieman liiankin kevyitä ja ketteriä kuin raskassoutuisia ja byrokraattisia vaihtoehtoja. Merkittäviin valintakriteereihin kuuluu myös tietoturva: yrityssalaisuuksia sisältäviä tai selvästi rahanarvoista tuotetta tai palvelua kehitettäessä on syytä pidättäytyä ohjelmissa, jotka säilövät tiedot organisaation omille palvelimille.
Atlassian-yhtiön Confluence-wikiä pystyy tietyin varauksin käyttämään projektinhallintaan. Siihen tallennettavat tiedot pysyvät Metropolian omilla palvelimilla. Välineen etuihin kuuluu myös se, että projektisivuston käyttöoikeuksia pystyy säätämään moniportaisella asteikolla. Aikajanoja kykenee sivuille piirtämään Gliffy-lisäosalla.
Case 1: Wiki avoimen projektihallinnon välineenä.
Case 2: Wikistä voimaa projektinhallintaan.
Confluencen sisartuote Jira sopii varsinaiseen projektinhallintaan. Korkeakoulujen välisissä kehittämishankkeissa pystytään työskentelemään myös CSC:n tarjoaman Eduuni-kokoelman alustoilla, joihin kuuluvat wiki, Microsoftin Sharepoint ja Jira. Kolmikon ohjelmat tallentavat tiedot CSC:n omaan datakeskukseen. Avoimen lähdekoodin alalla Jiran vastineisiin kuuluu muun muassa Open Project.
Microsoftin Sharepointissa voi rakentaa projektisivun (Team Site), jossa on muun muassa kalenteri ja projektitoimijoiden tehtäväluettelo.
Sharepointia kevyempi Microsoftin tuote on Teams, joka avautui Metropoliassa kesällä 2017. Sillä pystyy projektin kesken jakamaan muun muassa tehtäviä. Projektinhallintaan saadaan vielä lisää tehoa Teamsin ja Microsoftin toisen välineen Plannerin yhteistyöllä.
Googlella ei ole varsinaista projektinhallintaohjelmaa, ellei sellaiseksi lueta monipuolista Wrikea, jonka on vuodesta 2018 lähtien voinut integroida lisäpalveluna Googlen G Suite -sovelluskokoelmaan.
Slack nousi etenkin yritysmailmassa maineeseen vuoden 2015 tienoilla. Sen ilmaisversio ei täysin täytä moderneja tietosuojavaatimuksia. Slackin korvikkeeksi on noussut Microsoftin uusi Teams, jota pystyy käyttämään monessa organisaatiossa sen jälkeen, kun on hyväksynyt talon tietosuojasäännöt.
Basecampilla on oma kannattajakuntansa oppilaitosmaailmassa. Se on ilmainen opiskelijoille ja opettajille.
Microsoftin oppimisympäristön kaltaista palvelua Onenote Class Notebookia voinee käyttää luovasti myös projektinhallintaan, jos mieltää projektitoimijan opiskelijaksi. Ainakin tehtävien jako onnistuu. Googlen vastaavalaisena välineenä pidetään Google Classroomia, jota yhtiö uudisti kesällä 2017 siten, että opiskelijan (lue: projektitoimijan) yksilöllinen ohjaaminen onnistuu.
Videokonferenssivälineitä on nykyisin tarjolla runsaasti. Microsoftin Skype for Business ja sen työtä jatkava saman yhtiön Teams ovat vakiinnuttaneet asemansa monissa korkeakouluissa. Myös Googlen Meetiä pystyvät käyttämään oppilaitoksen omilla tunnuksilla ne, jotka ovat yhtiön oppilaitoksille suunnatun sovelluspaketin tilanneet. Teknisesti hieman vaativampia sähköisiä käräjiä varten on tarjolla Adoben Connect. Uusi tulokas Zoom on viime aikoina niittänyt mainetta niin oppilaitoksissa kuin liikeyrityksissä.